Marja Hintikka: ”Nyt loppuu syyllisyys oman ajan tarpeesta!”
Marja Hintikka avasi Instagram-tilillään keskustelun siitä, että vaikka omat lapset ovat maailman tärkeimpiä ja rakkaimpia, niin silti heistä voi joskus olla tarpeen pitää vähän lomaa ja etäisyyttä. Tämä tarve on lähes jokaisella vanhemmalla. Silti asiaan liittyy paljon syyllistämistä ja syyllistymistä.
Ympäristö syyllistää
Marja Hintikka mainitsee muutaman esimerkin syyllistävistä kommenteista. ”Nauti nyt, tämä aika ei tule takaisin!” ”Itsepä lapset halusit, mikset nyt jaksa olla heidän kanssaan?”
Vanhempien väsymystä tai oman ajan tarvetta voidaan myös vähätellä kertomalla omia kokemuksia siitä, miten itse kyllä aina on jaksanut ja ollut aina lapsen lähellä vaikka kuinka olisi ollut vaikeaa tai rankkaa. ”Kyllä mäkin heräsin yöllä 12 kertaa imettämään, mutta silti jaksoin silti kaiken itse!”
Marja Hintikka mainitsee myös tapauksen, jossa vanhempi henkilö taivasteli nykyajan vanhempien oman ajan tarvetta. Myöhemmin selvisi, että kyseinen henkilö oli aikanaan vienyt joka kesä lapsensa mummolaan puoleksitoista kuukaudeksi keskittyäkseen töihinsä ja puolisoonsa.
Nykyajan vanhemmuus on keskimäärin huomattavasti intensiivisempää kuin vuosikymmeniä sitten. Lasten perään katsotaan aiempaa tarkemmin, pienet lapset eivät leiki puistoissa yksinään ja isompi sisarus ei saa hakea pikkusisarustaan päiväkodista, vaan vanhemmat itse tai muu täysi-ikäinen henkilö.
Vielä 1980-90-luvuilla ei ollut lastensuojeluasia eikä edes mitenkään tavatonta, että lapset jätettiin yksin kotiin yöksi vanhempien lähtiessä yhdessä juhlimaan tai pidemmäksi aikaa lomalle. Olen kuullut tarinoita siitä, miten 10-vuotias on saanut hoitaa pienemmät sisarukset kotona vuorokausien ajan.
Vanhemmat syyllistyvät
Ympäristön syyllistävät asenteet voivat johtaa siihen, että vanhemmat itse syyllistyvät ja potevat huonoa omaatuntoa, jos lapsiperhearki tuntuu joskus väsyttävältä. Voi tuntua väärältä haluta joskus jotain vaihtelua elämään.
Monesti kuulee puhuttavan siitä, että yksin käyminen suihkussa tai ruokakaupassa tuntuu samanlaiselta luksukselta kuin vaikka viikon kylpyläloma ennen lapsia. On hienoa, että voi nauttia ja arvostaa arjen pieniä lepohetkiä, mutta entä jos kaipaa vielä jotain vähän enemmän?
Ei tunnu kohtuuttomalta, että rauhallisten suihkujen tai kauppakäyntien lisäksi kaipaa joskus vaikkapa omia harrastuksia, ystävien tapaamisia tai jopa vuorokausien rauhaa olla tekemättä mitään kenenkään toisen puolesta. Väitän, ettei mikään muu ihmisryhmä pode huonoa omaatuntoa siitä, että viettää kokonaisen päivän tekemättä yhtään töitä
Kuinka paljon sinä kaipaat omaa aikaa? Miten käytät oman aikasi?
Lue lisää:
Raskaus ja liikunta – 10 vinkkiä raskausajan liikuntaan
Rumat nimet – onko niitä olemassa?
Kimalainen on tärkeä pölyttäjä – Lempi-kimalaisen kevätseikkailut
