Lukemaan innostaminen – Mikä neuvoksi kun lapsi ei halua lukea?
Tässä Lukemaan innostaminen -artikkelissa esitellään kirjoja, joita on saatu arvostelukappaleina Kustannus Mäkelältä, Art Houselta, Karistolta, Innolta ja Kustantamo S&S:ltä.
Lukemisen hyödyt ovat todella moninaiset. Lukeminen esimerkiksi lievittää stressiä, estää syrjäytymistä, kehittää pitkäjänteisyyttä, edesauttaa aivojen kehittymistä, parantaa pitkäkestoista muistia ja empatiakykyä sekä antaa valmiuksia opiskeluun ja työelämään.
Monia vanhempia huolestuttaa, kun lapsi ei tunnu kiinnostuvan lukemisesta. Kokosimme siis vinkit lukuinnostuksen herättämiseen! Näin lukemaan innostaminen tapahtuu:
Näytä omaa esimerkkiä
Tämä on ehkä tärkein asia, mikä vaikuttaa lapsen lukuintoon. Luetko itse kirjoja vai katsotko mieluummin tv-sarjoja ja elokuvia? Jos itsekään ei malta keskittyä kirjaan, niin on vaikea perustella lukemisen tärkeyttä lapselle.
Lukemaan innostaminen ja lukemisen aloittaminen vaatii sitkeyttä myös aikuiselta. Kokeile korvata vaikka puoli tuntia päivittäisestä ruutuajasta lukemisella niin, että lapsi myös näkee sinun lukevan.
Lue ääneen pienelle lapselle
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, mutta toisaalta lasten kanssa kannattaa aloittaa jo nuorena. Oikeastaan vauvasta lähtien.
Vauvan kanssa voi lukea kuvakirjoja ja lukea loruja. Taaperon kanssa voi tutustua satuihin ja jatkaa siitä pidempiin tarinoihin.
Ääneen lukeminen parantaa lapsen sanavarastoa ja tutustuttaa hänet kirjoihin. Se ei välttämättä riitä lukuinnostuksen säilymiseen kouluikäisenä, mutta luo hyvän pohjan lukemiselle.
Lukeminen osaksi arkea
Iltasatu on varmaankin yleisin arkinen tapa lisätä lukemista. Se voi kuitenkin olla hankala ajankohta, kun lapsi saattaa olla jo aika väsynyt.
Lukemishetkiä voi ripotella myös muihin ajankohtiin. Olisiko koululaiselle hyvä hetki rauhoittua kirjan ääreen, kun vanhemmat tulevat kotiin ja tekevät ruoan? Tai ehkä päivällisen jälkeen jokainen perheenjäsen voisi uppoutua hetkeksi kukin omaan kirjaansa.
Käy kirjastossa
Kirjasto luo mahdollisuudet tasa-arvoisuudelle. Lukemisharrastus ei ole rahasta kiinni ja Suomessa kirjastoverkosto on laaja ja valikoimat monipuoliset. Lukemaan innostaminen on luontevaa kirjojen ympärillä kirjastoissa.
Käy lapsen kanssa säännöllisesti kirjastossa, esimerkiksi kerran viikossa tai ainakin kerran kuukaudessa.
Kirjastoissa kannattaa hyödyntää henkilökunnan osaamista ja tietoa. He osaavat suositella eri ikäisille lapsille sopivaa luettavaa heidän kiinnostustensa mukaan.
Älä aseta lukemista ja ruutuaikaa vastakkain
Lasta voi joutua patistamaan lukemaan, mutta lahjontaan tai kiristämiseen ei kannata sortua. Lahjominen aiheuttaa yleensä ajatuksen siitä, että panoksena oleva teko on välttämätön paha, kun taas palkinnon arvo kasvaa.
Esimerkiksi jos lukemista palkitsee ruutuajalla, vähenee kiinnostus lukemiseen ja kiinnostus videoihin kasvaa.
Lukevaan elämäntapaan voi mahtua monipuolisesti myös muita harrastuksia, eivätkä videot, ohjelmat tai videopelitkään ole kiellettyjä.
Lue lisää: Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille
Kerää kirjoja kotiin
Kirjahylly ei ole ainoa vaihtoehto, mutta kirjoja pitäisi olla kotona aina saatavilla. Yöpöydällä voi olla aina vähintään muutama kirja, olohuoneen sohvapöydällä pieni pino ja niin edelleen. Lastenhuoneessa voi olla laatikossa tai hyllyssä lasten ja nuorten kirjoja.
Lapsiperheessä voi ja kannattaa siis olla myös aikuisten kirjoja näkyvillä ja saatavilla. Monella lukemista harrastavalla aikuisella on muisto lapsuudesta, kun kotona tai vaikka mummolassa pääsi selaamaan ison kirjahyllyn valikoimaa, myös niitä aikuisten kirjoja.
Lue yhdessä koululaisen kanssa
Vaikka lapsi oppisi lukemaan, ei se vielä tarkoita, että hänellä olisi lukutaitoa kirjojen lukemiseen. Lukeminen on aluksi hidasta ja vaatii sinnikkyyttä.
Koululaista voi hyvin auttaa lukemisessa, eikä ääneen lukemista tarvitse lopettaa kun lapsi oppii itse lukemaan. Kirjoihin ja tarinoihin voi päästä sisään jos lapsi lukee vaikka muutaman sivun itse ja aikuinen lukee lapselle aina osan kirjasta.
Lue lisää: Kirjoja ekaluokkalaiselle – 7-vuotiaan suositukset
Kirjojen aiheista ja juonenkäänteistä on myös hedelmällistä keskustella lapsen kanssa. Lukemaan oppivalta voi jäädä ymmärtämättä juonenkäänteitä ja niitä on tärkeä päästä purkamaan yhdessä aikuisen kanssa.
Löydä lasta kiinnostavaa luettavaa
On sanomattakin selvää, ettei heti ensiksi kannata tarttua venäläisiin klassikoihin. Niihin voi toki tutustua ajan myötä lukutaidon karttuessa.
Seuraavat kirjat sopivat hyvin peruskouluikäisille lapsille luettaviksi. Kirjat ovat testilukeneet 6-vuotias eskarilainen sekä 8- ja 9-vuotiaat koululaiset. Eskarilainen lukee itse vasta muutamia sanoja kerrallaan, eli hän on vasta lukutaidon alussa ja tarvitsee paljon aikuisen tukea. Koululaisista kumpikaan testilukijoista ei tunnustautunut kirjojen ylimmäksi ystäväksi, mutta lukutaito heillä on jo hyvällä mallilla.
Molempien testilukijoiden ehdottomat suosikit olivat Kaarle-kirjat (Art House). Kuvissa Kaarle kaupungilla (2019) ja Kaarle sirkuksessa (2020). Sarjaan kuuluu myös muita Kaarle-kirjoja.
Toinen testilukija ahmi koko kirjan yhdessä illassa ja toisen Kaarlen heti seuraavana aamuna. Testilukijan äiti kertoi, että lapsi oli kirjoja lukiessaan nauranut monta kertaa ääneen. Myös testilukijat olivat sitä mieltä, että Kaarle-kirjat olivat todella viihdyttäviä ja hauskoja. Toisen lukijan mielestä kirjassa ollut kaupungin kartta auttoi ymmärtämään kirjaa ja ylläpitämään kiinnostusta.
Kaarle on tuttu Pikku Kakkosesta ja kirjat sopivat hyvin myös pienemmille lapsille ääneen luettaviksi. Itsekin ajattelin, että nämä kirjat olisivat hieman turhan lapsellisia koululaisille, mutta ainakin kahden testilukijan kommenttien perusteella voin sanoa olleeni väärässä.
Eskarissa ei ole vielä opetettu pienaakkosia. Tämän takia eskarilainen tarttui ensimmäisenä tähän tavutettuun ja suuraakkosin kirjoitettuun Pikku hylje löytää ystävän -kirjaan (2020).
Kirja kuuluu Mäkelän Kirjatiikeri-sarjaan, josta löytyy runsas valikoima kirjoja eri aiheista. Kirjojen aiheista löytyy varmasti jokaiselle lapselle jotakin kiinnostavaa, esimerkiksi dinosauruksia, aikakoneita, prinsessoja, noitia, yksisarvisia, poliiseja, merirosvoja, keijuja, lemmikkejä, poneja, lohikäärmeitä, merenneitoja, jalkapalloa, sankareita ja niin edelleen.
Kun koululainen on oppinut suuraakkosten lisäksi myös pienaakkoset, voi ryhtyä lukemaan pienaakkosilla tavutettuihin kirjoihin. Tämä Pidä kiinni matosta (2020) on todella hyvä kirja lukemaan oppivalle.
Myös aikuisen kannattaa kurkata tätä kirjaa, sillä lopussa on hyviä vinkkejä lapsen lukuharrastuksen tukemiseen. Esimerkiksi ennen kirjan lukemista voi lapsen kanssa keskustella siitä, mitä kirjan nimi ja kansikuvat antavat odottaa. Kirjasta ja sen tarinasta puhuminen auttaa todellisen lukutaidon kehittymiseen. Lukutaitoa ei ole pelkkää mekaanista sanojen lukemista, vaan myös tarinan ja sisällön ymmärtämistä ja työstämistä.
Pikku lukuavain -kirjat ovat niin ikään sopivia lapsen lukutaipaleen ensihetkiin. Näissä kirjoissa on jo enemmän sivuja (Uimakoulussa-kirjassa 60 sivua), mutta lauseet ovat lyhyitä ja sanat on tavutettu. Yhdellä sivulla on vain muutama lause, joten tekstiä ei kokonaisuudessaan ole paljoa.
Uimakoulussa-kirjassa (2020) käsitellään oppimisen vaikeutta, opettelun tärkeyttä sekä toisten tukemista ja huomioimista. Aivan kuten lukemisessakin, myös uimisessa kova työ tuottaa tulosta ja uudesta asiasta voi tulla uusi lempijuttu.
Lukuavain-sarjan kirjat on suunniteltu niille lukijoille, joille tavutetut kirjat alkavat tuntua jo helpoilta. Ne ovat siis jatkoa Pikku lukuavain-kirjoille ja ne on suunniteltu tukemaan lapsen intoa heittäytyä tarinoiden vietäväksi. Kuvassa Hirmuinen lohikäärme (2020).
Näissäkin kirjoissa lauseet ovat lyhyitä ja selkeitä. Teksti on myös aseteltu kirjaan hyvin ilmavasti ja kuvat ovat hallitsevassa osassa. Sarjan kirjoissa seikkailee lohikäärmeiden ja ritareiden lisäksi muun muassa jättiläisiä ja taikureita sekä ratkotaan erilaisia mysteerejä.
Ollaan ystäviä aina! (2020) on Lukupiraatti-sarjan kirja. Nämä kirjat on suunniteltu lukutaipaleensa alussa oleville koululaisille ekaluokasta lähtien. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeästi, mikä auttaa tekstin ymmärtämisessä ja näin myös vähemmän harjaantuneet lukijat voivat kokea onnistumisen elämyksiä. Runsaat ja värikkäät kuvat ovat tässäkin kirjassa tärkeässä osassa.
Ollaan ystäviä aina! puhuttelee erityisesti tyttöjä. Siinä aiheina ovat muun muassa hauskat jekut ja artistin fanittaminen. Kirjasarjan muissa kirjoissa aiheina on muun muassa ystävyys, jalkapallo, eläimet, rohkeus ja avaruus.
Seikkailu Mumbaissa (2020) on sopiva kirja hieman edistyneemmälle lukijalle. Sivuja on yli 200 ja tekstiä huomattavasti enemmän kuin aiemmissa lukemaan opettelevien kirjoissa. 9-vuotias luki kirjan osittain itsenäisesti ja osittain äitinsä ääneen lukemana. Kirja oli joissain kohdissa vähän liiankin jännittävä. Tämä voisi olla siksi sopiva myös yläkouluikäisille.
Kirjan juonessa matkataan Intian Mumbaissa ja selvitetään rikosmysteeriä. Kirja on Senttu-sarjan kolmas ja viimeinen osa, mutta sen voi lukea myös ilman aiempia osia. Kirjan teemoja ovat ennakkoluulot, perhesuhteet ja rasismi.
Sarjakuvat ovat myös hyvä keino aloittaa lukuharrastusta. En tiedä onko Hurja jengi (2020) varsinaisesti sarjakuva, mutta ainakin sarjakuvamainen. Hurjan jengin hurjan olivat eivät innostaneet testilukijoitani, jotka sattuivat olemaan tyttöjä. Ehkä tämä puhuttelee keskimäärin enemmän poikia?
Mielestäni kirja sopii jo vähän tottuneemmille lukijoille, sillä teksti on todella monipuolista ja rikasta. Myös tekstityyppi vaihtelee ja pienkirjaimet täytyy olla hallussa. Sarjakuvamaisesti kirjassa on paljon ”plurts”-, ”shhh”- ja ”skriiiik”-tyylisiä äänitehosteista, jotka vaativat tiettyä lukemisen osaamista. Sanavarastoa ja kieltä kirja kyllä varmasti rikastaa: ”Älä keuhkoa, chico!”, ”Tulevaisuus tuoksuu ruusuiselta.”, ”Kaupungin tarkasti vartioituun koiratarhaan on lukittu 200 karvaturria.”.
Käsikirja Supersankareille -kirjasarja on ollut Ruotsissa yllätyshitti. Kirjojen pääteemana on kiusatuksi joutuminen ja eräänlainen kiusatun selviytymistarina. Kirjoissa annetaan myös konkreettisia neuvoja siihen, miten mahdollisissa kiusaamistilanteissa kannattaa toimia.
Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin (2019) oli 8-vuotiaalle testilukijalle ehdoton ensimmäinen valinta luettavaksi. Se johtui kai lähinnä kirjan nimessä esiintyvästä älypuhelimesta.
Testilukijalle teksti tuntui vielä liian vaikealta, joten hänen äitinsä päätyi lukemaan kirjan ääneen. Sain myös kirjallisen raportin. ”Aluksi kirja oli vähän tylsä. Kirjassa oli vähän jännitystä, kun kännykkä häivisi. Kirjasta oppi että puhelinta ei voi käyttää uimahallissa. Kuvat oli värikkäitä ja hauskoja. Niistä oli kiva katsoa henkilöiden ilmeitä.”
Lue lisää:
Tunnekirja lapsille – opeta lapselle tunteiden käsittelyä kirjojen avulla
Itsesäätelytaidot – supertaito menestymiseen ja hyvinvointiin
Taikuri juhliin ja arkeen – Interaktiivinen taikashow omaan olohuoneeseen
