Itsesäätelytaidot – supertaito menestymiseen ja hyvinvointiin
Tässä Itsesäätelytaidot-artikkelissa on käytetty lähteenä PS-kustannukselta arvostelukappaleena saatua kirjaa Tiina Sainio & Riikka Pajulahti & Nina Sajaniemi: Näin tuet lapsen itsesäätelyä (2020).
Itsesäätely on supertaito
Pienten lasten kanssa törmää päivittäin tilanteisiin, joissa lapsi harjoittelee kaiken kehityksen taustalla olevaa supertaitoa eli itsesäätelyä.
Kaupasta ei aina saa tikkaria, puuro on liian kuumaa, leluja joutuu jakamaan sisarusten kanssa, pihaleikeissä täytyy tehdä kompromisseja leikkien suhteen, lautapelissä tulee joskus häviö, palikkatorni sortuu ja niin edelleen. Elämässä on paljon odottelua, jakamista ja sitä, ettei kaikkea voi saada, varsinkaan heti paikalla.
Itsesäätelyllä tarkoitetaan taitoa malttaa mielensä ja jarruttaa toimintaa tilanteissa, jotka käynnistävät välittömän toiminnan tarpeen.
Pienellä lapsella itsesäätelytaidot ovat vielä heiveröiset. Tämän vuoksi lapsi usein joutuu tunnekaappauksen valtaan, jolloin käytös muuttuu uhmakkaaksi, itkuiseksi tai vetäytyväksi.
Vaikka itsesäätelytaidot perustuvat keskushermoston kehitykseen, myös kasvuympäristöllä on suuri vaikutus. Hyvä kehitys toteutuu kun lapsi saa harjoitella taitoja oikea-aikaisesti ja riittävästi. Itsesäätely on yksi monista harjoiteltavista taidoista.
Tutkimusten perusteella voidaan kiistatta sanoa, että itsesäätelytaidot ennustavat sosiaalista menestymistä, oppimista, terveyttä ja hyvinvointia. Ne kytkeytyvät terveellisiin elämäntapoihin, kouluvalmiuteen ja pärjäämiseen opinnoissa ja työelämässä.
Itsesäätelytaitojen perusta
Itsesäätelyn taidot kehittyvät huimaa vauhtia varhaislapsuudessa. Taidot alkavat karttua jopa ennen syntymää.
Pohja itsesäätelytaidoille syntyy jo raskausaikana. Odottavan äidin tunnetilat vaikuttavat sikiön kasvuympäristöön ja äidin stressikuormitus ohjailee sikiön kehitystä.
Vauvan varhaiset vuorovaikutuskokemukset vaikuttavat itsesäätelyyn ja sitä kautta myös moneen muuhun toimintaan. Vauva tunnistaa puheen sävyn, etsii katsekontaktia, jokeltelee ja hymyilee. Kun aikuinen vastaa vauvan aloitteisiin, syntyy vuorovaikutuksen kehä, joka on tärkeä osa itsesäätelyn kehitystä.
Leikki kehittää itsesäätelytaitoja
Leikki on lapselle luontaista, palkitsevaa ja iloa tuottavaa. Leikki on monin tavoin hyödyllistä lapsen kehitykselle. Myös itsesäätelytaidot kehittyvät leikeissä ja peleissä.
Pieni lapsi opettelee leikkimistä ensin yhdessä aikuisen kanssa. Taaperoiden kehittyvä kielitaito alkaa mahdollistaa leikit ikätovereiden kanssa ja lapsi oppii kielellisiä sääntöjä, ohjeita ja niiden noudattamista.
Taaperoiän jälkeen mukaan tulevat kuvitteluleikit, jotka perustuvat lasten omiin ideoihin. Esikouluikäisillä alkaa olla hyvät valmiudet sääntöleikkeihin, joissa erityisesti lasten itsenäinen toiminta ja neuvottelu vahvistavat itsesäätelytaitoja.
- Alle kaksivuotiaat: sylittelyleikit, lorut, kukkuu-leikit
- 2-3-vuotiaat: yksinkertaiset liikunta- ja laululeikit, lajittelu- ja luokitteluleikit, tarinat
- 3-5-vuotiaat: kuvitteluleikit, sadutus, laululeikit
- 5-6-vuotiaat: kortti- ja lautapelit, liikuntaleikit ja -pelit, laululeikit
Elintavat kuntoon
Jokainen meistä on varmaan joskus huomannut, miten vaikeaa on käyttäytyä hyvin nälkäisenä ja väsyneenä. Sama koskee myös lapsia.
Lapsen itsesäätelytaidot kytkeytyvät vahvasti terveellisiin elintapoihin.
- Riittävä uni
- Säännöllinen ruokarytmi
- Monipuolinen ravinto
- Riittävä liikkuminen ja ulkoilu
- Digilaitteiden järkevä ja kohtuullinen käyttö
Lue lisää kirjasta
Näin tuet lapsen itsesäätelyä -kirjasta voit lukea runsaasti listätietoa itsesäätelytaidoista ja niiden tukemisesta.
Kirjassa on runsaasti mielenkiintoista perustietoa, josta vanhemmat voivat ammentaa lastensa kanssa toimimiseen. Siinä tuodaan esille tasapainoisen ravitsemuksen, liikkumisen, levon, unen ja sensitiivisen vuorovaikutuksen välttämättömyys hyvinvoinnille.
Kirja sisältää myös runsaasti käytännön ohjeita ja harjoituksia itsesäätelytaitojen kehittämiseen. Harjoitukset on suunniteltu päiväkotiympäristöön, mutta monia niitä voi soveltaa myös kotona.
Vaikka kirja on kirjoitettu pääasiassa varhaiskasvatuksen ammattilaisille – tai ehkä juuri siksi – kannattaisi myös jokaisen vanhemman se lukea.
Muuta mielenkiintoista luettavaa:
Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille
Ilmainen opas – Näin löydät täydellisen nimen lapsellesi
Raskaudesta kertominen – 10 hauskinta tapaa julkistaa vauvauutiset!
