Zero waste vinkit – kaksi lapsiperhettä kertoo arjen vinkit
Kiinnostaako zero waste -elämäntapa? Tuntuuko, että sitä on vaikea toteuttaa lapsiperhearjessa? Kokosimme tähän artikkeliin zero waste vinkit lapsiperheille.
Lisäksi kaksi perhettä kertoo, kuinka he soveltavat zero wastea omassa elämässään.
Mitä zero waste on?
Zero waste tai nollahukka on ajattelutapa, jossa pyritään kohti jätteetöntä elämäntapaa. Käytännössä totaalinen jätteettömyys on lähes mahdotonta nykypäivänä.
Joissain tilanteissa jätettä syntyy, vaikka sitä kuinka haluaisi estää. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Zero wastessa ei kuitenkaan tarvitse olla kummassakaan ääripäässä. Jokainen valinta ja teko jätteen vähentämiseksi on tärkeää.
Jos joka toinen suomalainen tekisi päivittäin jonkin pienen teon jätteen vähentämiseksi, olisi sillä valtava vaikutus ympäristölle. Paljon suurempi kuin se, että kymmenen tai vaikka sata ihmistä veisi zero waste -ajattelun aivan äärimmilleen.
Zero wastessa ei tarvitse olla kyse luopumisesta tai elämän hankaloittamisesta. Kyse on järkevistä valinnoista, jotka usein samalla myös säästävät rahaa ja luontoa.
Hankalinta lienee uusien tapojen opetteleminen. Siksi uusia zero waste -vinkkejä voi ja kannattaa omaksua ja harjoitella yksi kerrallaan.
Pikku hiljaa uusi toimintatapa vakiintuu tavaksi.
Susanne, Jussi ja syksyllä 2019 syntynyt Elvira-vauva, Turku
Susannen ensimmäinen zero waste -teko liittyi shampoisiin. Tavalliset shampoot sisältävät huomattavan määrän vettä ja ne on pakattu paksuihin muovipulloihin.
Palashampoossa vesi tulee hanasta. Palashampoot ja -saippuat ovat riittoisia ja vähentävät jätteen määrää kylpyhuoneessa huimasti.
– Polttaminen ei hävitä jätettä. Jätteestä jää poltossa jäljelle kuonaa jopa kolmannes poltetun jätteen painosta. Tälläkin hetkellä Suomi vie ulkomaille jätettä poltettavaksi koska polttokapasiteetti ei riitä, Susanne huomauttaa.
– On hienoa että ihmiset lajittelevat jätteensä, jotta kuonaa syntyy vähemmän. Pelkkä lajitteleminen ei kuitenkaan riitä, täytyy myös vähentää kulutusta, Susanne selventää zero waste -ajatteluaan.
Susanne kertoo, että heidän perheessä zero waste ei tarkoita täyttä jätteettömyyttä. Perheessä esimerkiksi pelastetaan hävikkiruokaa, joka on usein pakattu kertakäyttöiseen muoviin.
Susanne ja Jussi aloittivat jätteen vähentämisen toden teolla vuonna 2014. He tekivät muun muassa seuraavia valintoja:
- Kertakäyttötuotteet vaihdettiin kestotuotteisiin.
- Irtotuotteiden, juurekstien, kukkien, leivän, kasvisten ja lihan ostaminen omiin pusseihin, rasioihin ja kennoihin.
- Kuukuppi.
- Itse tehty deodorantti.
- Puinen tiskiharja, jossa on kompostoituva harjaosa.
- Sesonkiruoan ostaminen.
- Vaatteiden korjaaminen.
- Nenäliinojen valmistaminen vanhoista lakanoista.
- Talouspaperista luopuminen.
- Rättien ompelu vanhoista käsipyyhkeistä.
- Sanomalehdet bioroskapusseina.
- Ruokahävikin vähentäminen.
- Oman levitemargariinin valmistaminen kirnuvoista.
- Kananmunia omiin kennoihin kauppahallista.
- Torilla hunajantuottaja ottaa hunajapurkin ja kukkakauppis kukkaruukun takaisin.
- Uuden ostamisen raju vähentäminen.
Ehkä tuleva sukupolvi on juuri se, joka ratkaisee ilmastonmuutoskysymykset. Sitä paitsi, ellei uutta sukupolvea synny, kenen vuoksi pelastamme maailmaa?
Zero waste -elämäntyyli voi jatkua vauvankin kanssa
Kun Susanne ja Jussi saivat tietää odottavansa lasta, heille oli selvää, että he jatkavat samalla zero waste -linjalla.
Pariskunta osti lapsen tarvikkeet suurimmaksi osaksi käytettynä. Kokeneemmilta vanhemmilta he saivat vinkkejä siitä, mitkä tarvikkeet ovat oikeasti tarpeellisia.
Vauvalla käytettiin kestovaippoja ja imetys ei tuota jätettä. Jälkivuotoon Susanne käytti itse ompelemia kestositeitä. Vauva-lehti tilattiin digiversiona.
Autolla perhe matkustaa lähinnä mummoloissa ja kotikaupungin ulkopuolelle. Päivittäiset matkat sujuvat kävellen tai vaunutellen. Kävellessä voi harrastaa samalla myös ploggingia eli roskien keräilyä. Turun kaupunki lahjoitti perheelle muovipusseja ja käsineitä.
Susanne ja Jussin zero waste vinkit lapsiperheille:
- Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus!
- Kokeile kestovaippoja. Ensin vaikka vain kotona.
- Kiinnitä ei mainoksia -kyltti oveen tai postilaatikkoon.
- Tilaa laskut e-laskuina.
- Ota oma kangaskassi mukaan kauppaan.
- Pakkaa vihannekset samaan pussiin monta kertaa.
- Osta vain tarpeellista.
- Korjaa itse tai vie suutarille kengät, vaatteet ja tavarat.
- Vaihda lasten hoitotarvikkeet kestäviin versioihin.
- Kierrätä ja osta lastenvaatteet ja -tarvikkeet käytettynä.
- Järjestä kaverisynttärit, jossa ei tarvitse tuoda lahjoja.
Miina, 7- ja 9-vuotiaat lapset, Helsinki
Toinen haastateltavamme Miina kertoo, ettei hän varsinaisesti profiloi itseään zero waste -ihmiseksi. Perheen elämäntyyli on kuitenkin hyvin ekologinen ja vähän jätettä tuottava.
Miina on aina ollut kiinnostunut ekologisista asioista ja luonnonsuojelusta. Vaikka muut tekisivät toisin, voi itse silti toimia arvojensa mukaan.
– Zero waste ajattelussa kannattaa ottaa huomioon kokonaisuus. Kotona syntyvä jäte ei ole se ainoa asia. Pitäisi ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvä jäte, käytetty energia, työvoima ja muut sellaiset, Miina kertoo.
Miinan mielestä tärkeää on hahmottaa asioiden mittakaavat.
– Sitä suurempi vaiva kannattaa nähdä mitä isompi vaikutus. Jos vaiva on pieni, niin se kannattaa nähdä vaikka vaikutus on pieni. Toisaalta suuri vaiva kannattaa nähdä, jos tekemisestä nauttii, vaikka sillä olisi pieni vaikutus, Miina summaa.
Miina perheineen asuu vanhassa omakotitalossa Helsingissä. He ovat remontoineet talon hyvin pitkälti kierrätysmateriaalein ja materiaalihävikkiä minimoiden.
Ylipäätään remonttia on tehty harkiten. Materiaalit ovat laadukkaita, jolloin niitä voi huoltaa ja korjata.
Perheellä ei ole autoa. Matkat taittuvat pääasiassa pyöräillen ja kävellen. Pidemmät matkat sujuvat sähköavusteisella laatikkopyörällä, junalla tai bussilla.
– Lapset ovat tottuneet pienestä pitäen pyöräilyyn, Miina kertoo.
Jätteettömiä ja eettisiä ruokavalintoja
Miinan perheessä tärkeintä ruokailussa on punaisen lihan karsiminen kokonaan ruokavaliosta.
Toinen tärkeä asia on hävikkiruoan hyödyntäminen. Kaupasta ostetaan mahdollisimman paljon laputettuja ruokia. Naapureiden kanssa jaetaan oman pihan satoja, esimerkiksi omenia, luumuja ja aroniamarjoja. Naapurulle viedään myös ruokia, jos jotain on menossa vanhaksi vaikkapa matkan takia.
Zero waste vinkit ruokailuun:
- Syö vihannekset ja hedelmät kuorineen.
- Tee perunankuorista sipsejä.
- Syö kaalit kantoineen.
- Pakasta, kuivata, säilö.
- Kompostoi.
- Kasvata omalla pihalla tai parvekkeella syötäviä hyötykasveja.
- Suosi monivuotisia hyötykasveja.
- Käytä villivihanneksia, esimerkiksi nokkosta.
- Sienestä ja marjasta.
Tavaroiden zero waste vinkit
Miinan perheessä tavaroita ostetaan uutena vain poikkeustapauksissa. Ostamisen välttäminen onkin tärkein tavaroihin liittyvä zero waste -valinta.
Muita perheen valintoja:
- Jos tavaraa tai vaatetta pitää hankkia, ostetaan ne ensisijaisesti käytettynä.
- Vanhoille omille tavaroille ja vaatteille etsitään uusi käyttäjä. Materiaalia ei vain dumpata johonkin.
- Huoltaminen ja korjaaminen.
- Lainaaminen ja vuokraaminen
- Kirjaston käyttäminen.
- Kestotuotteiden käyttäminen: kestovaipat, kestositeet, kuukupit, kestorätit, kankaiset lautasliinat.
Pakkausjätteen vähentäminen
Miinan perheessä pakkausjätteen vähentäminen ei ole niin suuressa roolissa kuin muut aiemmin mainitut asiat. Usein zero wastessa keskitytään juurikin pakkausten vähentämiseen.
Miina huomauttaa, että ruokahävikki on suurempi ongelma kuin pakkausjäte. Siksi pakkaus on tarpeen, jos se vähentää hävikkiä.
– Taas kannattaa ajatella kokonaisuutta. On pienempi paha ostaa papuja muovipakkauksessa kuin naudanlihaa omaan rasiaan, Miina muistuttaa.
Toki Miinan perheessä on käytössä kestokassit ja esimerkiksi leipäpusseja käytetään moneen kertaan. Vaikka niiden ympäristövaikutus ei ole järin suuri, kannattaa nekin valinnat tehdä, sillä niistä ei varsinaisesti ole vaivaa.
Kotitalouden kokonaisjätteen määrä voi olla jopa negatiivinen, jos hyödyntää muiden ihmisten jätteitä ja estää materiaalin pois heittämisen. Esimerkiksi:
- Kunnosta huonekaluja roskalavoilta käyttöön.
- Ota vastaan ja käytä pikkuvikaisia lastenvaatteita.
- Kerää naapurustosta munkinpaistoöljyä ja tee siitä saippuaa.
- Pyydä naapurin haravoimat lehdet oman pihan maanparannukseen.
- Käytä lähitallin hevosenlannat ja lämmöntuotannon sivutuotteena syntynyttä biohiiltä lannoitteena.
Muita jätteen vähentämisen vinkkejä:
- Käytä sanomalehdet biojätepusseina.
- Käytä uudelleen pahvilaatikot.
- Tulosta kahdelle puolelle paperia.
- Sitrushedelmien kuoret kuivatettuina ovat hyviä sytykkeitä.
- Käytä luovuutta ja mieti jokaisen roskan kohdalla, mihin sitä voisi vielä hyödyntää.
Zero waste vinkit lapsiperheessä
Miina myöntää, että lapsiperhearki tuo jonkin verran haasteita jätteen vähentämiseen.
Lasten ruokahalua on vaikea arvioida ja lautasjämät ovat yleinen ongelma. Jämiä ei välttämättä tarvitse heittää pois, vaan ne voi syödä myöhemmin tai aikuinen voi syödä ne.
Synttärit ovat ongelma, kun lahjaksi tulee paljon rikki menevää turhaa tavaraa.
Miinan perheen juhlissa on kirjoitettu kutsukorttiin, että lahjansaaja arvostaa kierrätettyjä, käytettyjä ja syötäviä lahjoja.
Lasten kanssa kävellen tai pyöräillen liikkuminen vie usein enemmän aikaa kuin autolla paikasta toiseen liikkuminen. Vaiva kannattaa kuitenkin nähdä, sillä lihasvoimin liikkuminen on samalla hyvää liikuntaa, ulkoilua ja yhdessäoloa.
Kun lasten kanssa näkee alkuun hieman enemmän vaivaa, arki lopulta helpottuu. Lapset tottuvat kulkemaan itse.
Minkä zero waste -teon sinä voisit opetella seuraavaksi?
Tue kestävää elämäntapaa ja zero waste -ajattelun mukaista toimintaa liittymällä Zero Waste Finland ry:n ja Kodin kestot ry:n jäseneksi!
Lue Nollahukka-blogia.
Lue myös nämä:
Raskaudesta kertominen – 10 hauskinta tapaa julkistaa vauvauutiset!
Sisäleikkipuistojen vanhemmat – mihin kategoriaan sinä kuulut?
Raskaudesta kertominen – 10 hauskinta tapaa julkistaa vauvauutiset!
