aggressiokasvatus

Lasten aggressiokasvatus – kiukku on ihmisen perustunne

Lasten aggressiokasvatus – kiukku on ihmisen perustunne

Tässä Lasten aggressiokasvatus -artikkelissa on käytetty lähteenä Riikka Riihosen ja Minna Koskisen (2020) Kuinka kiukku kesytetään? – Lasten aggressiokasvatus, joka on saatu PS-kustannukselta arvostelukappaleena.

Oletko joskus joutunut tilanteisiin, joissa lapsi käyttäytyy haastavasti, vaikka olet tehnyt parhaasi ja vähän enemmänkin? Lapsi on ehkä saanut kiukkukohtauksen päiväkodissa, kotona tai ruokakaupassa. Hän ehkä kirkuu, potkii, raivoaa, puree, rikkoo tavaroita tai muulla tavalla käyttäytyy holtittomasti. Mistä tietää, mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei?

aggressiokasvatus

Kuinka kiukku kesytetään? -kirja on tehty pienten ja kouluikäisten lasten vanhemmille tai lasten kanssa työskentelevillä, jotka haluavat työkaluja lasten aggressioon liittyviin ongelmiin. Kirja on oiva tietopaketti myös heille, jotka haluavat ennaltaehkäistä aggressionhallinnan pulmia.

Kirjoittajat Riikka Riihonen on lastenpsykiatri, LT ja Minna Koskinen lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti, kognitiivisen psykoterapian psykoterapeutti ja kouluttaja.

Kirjan paras anti vanhemmille on monenlaiset käytännön harjoitukset sekä arjen vinkit vuorovaikutukseen ja lapsen kanssa toimimiseen.

Mitä aggressio on?

Aggressiolla on myönteinen ja tärkeä merkitys ihmisen kasvussa ja kehityksessä. Aggressio ei ole väkivaltaa, mutta aggression tunne voi johtaa aggressiiviseen toimintaan ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Tunne ei siis ole itsessään väärin, mutta sen aiheuttama väkivalta on eri asia.

Lue lisää: Tunteiden hallinta on tärkeä taito

Aggression tehtävä on edistää ihmisen selviytymistä. Se edistää konkreettisten ja henkisten rajojen pitämistä. Jos ihmisellä ei olisi lainkaan aggressiota, hän ei haluaisi saavuttaa mitään ja hän antaisi aina kaikelle periksi. Aggression puute tarkottaisi lamaannusta ja vetäytymistä. Aggressiota tarvitaan siis omien etujen puolustamiseen, se yllyttää toimimaan kun jokin asia tuntuu väärältä ja se puskee ihmistä yrittämään työläistä ja haastaviakin asioita.

Kun aggression tärkeyden ymmärtää, myös lapsen aggressio on helpompi hyväksyä. Tärkeää on kuitenkin erottaa tunne ja teko toisistaan.

aggressiokasvatus ja lapsi

Aggressiokasvatus ja aikuisen asennoituminen

Lapsen aggressiivinen käytös on raskasta sekä lapselle että häntä hoitavalle aikuiselle. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta oppimaan elämässä tarvittavia taitoja. Työssä ja vuorovaikutuksessa auttaa, jos aikuinen ajattelee lasta tukevalla tavalla. Esimerkiksi:

  • ”Hän on kamala lapsi!” –> ”Hän ei vielä osaa toimia paremmin.”
  • ”Hän ei tule koskaan pärjäämään elämässä.” –> ”Haluan ja osaan auttaa häntä oppimaan toimivampia tapoja.”
  • ”En pysty auttamaan häntä.” –> ”Hän voi selviytyä ongelmistaan.”
  • ”Hän on syyllinen perheemme ongelmiin.” –> ”Minun on mietittävä oma roolini vanhempana uudelleen.”

Tunteiden tunnistaminen aggression hallinnassa

Tunnesäätelytaitojen perusta on tunteiden tunnistaminen ja niiden nimeäminen. Tärkeää on myös oppia huomaamaan, miltä eri tunteet tuntuvat. Tämän jälkeen voi harjoitella tunteiden voimakkuuden tunnistamista. Vasta sen jälkeen on mahdollista oppia tunnesäätelykeinoja.

Seuraavien kysymysten avulla voi arvioida lapsen tunteiden tunnistamisen taitoja ja niissä kehittymistä.

  • Kuinka monta tunnetta hän osaa nimetä?
  • Tunnistaako hän perustunteet (ilo, suru, pelko, viha)?
  • Tunnistaako hän perustunteet omilla ja toisten kasvoilla?
  • Osaako hän ilmeillä perustunteet pyydettäessä?
  • Tunnistaako hän itsessään heränneen tunteen?
  • Tunnistaako hän toisten ihmisten tunteita?

tunteiden säätely ja aggressio

Tunnekokemusten voimakkuus

Tunteiden mittaaminen auttaa hahmottamaan, mitkä asiat vaikuttavat lapseen vähän ja mitkä paljon. Samalla lapsi oppii ymmärtämään paremmin omaa toimintaansa.

Mittaamista voi tehdä jakamalla tunteen voimakkuus kolmeen asteeseen: neutraali, tunteen vahvistuminen, tunteen paisuminen voimakkaaksi. Lasta voi pyytää kertomaan tunteen voimakkuus vaikkapa liikennevaloilla (vihreä, keltainen punainen) tai peukalolla (ylös, sivulla, alas).

Jos lapsi oppii tunnistamaan kiukun tunteen voimistumisen, hän voi pyytää aikuista apuun tai hillitä itse tunteita ennen kuin ne voimistuvat liian suuriksi.

Tunnesäätelykeinojen oppiminen

Tunnesäätelykeinoja ovat muun muassa kehon rentouttaminen, hengitys, mielikuvat, laskeminen, mindfulness ja ajatukset. Esimerkiksi pienen kiukun kohdalla voi auttaa, kun muistaa vetää syvään henkeä. Lapsi löytää itselleen sopivimman säätelykeinon kokeilemalla.

Mitä suuremmasta tunnereaktiosta on kyse, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee myös kehollisia itsesäätelykeinoja. Niitä ovat esimerkiksi lihasryhmien jännitys ja rentoutus, käsien puristaminen nyrkkiin, paikallaan hyppiminen, kylmän veden valuttaminen käsille tai hernepussin heittäminen kovaa seinään ennalta sovittuun paikkaan.

Tarkemmin näistä itsesäätelykeinoista voit lukea Kuinka kiukku kesytetään? – Lasten aggressiokasvatus -kirjasta.

Lue lisää:

Ranuan eläinpuisto kokemuksia talvella ja lomakylä Gulo Gulo

Suosituimmat brittinimet 2019 – Lista täynnä yllätyksiä

Raskaustesti tulos – voiko testiin luottaa?

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös