Riskiraskaus – määritelmä ja hoitomuodot
Riskiraskaus, mikä se on? Valtaosa raskauksista etenee tavanomaisesti. Osa raskaana olevista kuitenkin luokitellaan riskiraskausryhmään.
Riskiraskaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa raskauteen liittyy tavanomaista suurempi riski äidin, sikiön tai vastasyntyneen ongelmiin. Riskiraskauksia on runsaasti erilaisia, joten myös hoidot ja ennusteet vaihtelevat.
Yleensä riskit voidaan minimoida sopivalla seurannalla ja hoidolla. Siksi riskiraskauksien tunnistaminen on tärkeää.
Riskiraskauteen johtavia syitä
Riskiraskaus voi johtua äidin terveydentilasta ja sairauksista. Riskiraskauksiin luetaan raskaudet, joissa äiti sairastaa esimerkiksi tyypin 1 tai 2 diabetesta tai raskausdiabetesta.
- Myös muun muassa äidin epilepsia ja reuma tarkoittavat riskiraskautta.
- Joskus äidillä saattaa olla myös erityisseurantaa vaativa infektio.
- Myös ikä vaikuttaa riskeihin. Riskiraskaudeksi voidaan lukea tilanteet, joissa äiti on joko alle 18-vuotias tai yli 40-vuotias.
- Riskejä lisää äidin huomattava ylipainoisuus. Myös äidin pienikokoisuus ja alipaino lisäävät riskejä.
- Äidin päihdeongelma tarkoittaa riskiraskautta ja vaatii erityistä seurantaa.
- Monisikiöiset raskaudet luokitellaan myös riskiraskauksiksi.
- Lisäksi raskauden yliaikaisuus ja sikiön perätila lisäävät riskejä.
- Riskiryhmässä ovat myös ne, joita uhkaa syystä tai toisesta ennenaikainen synnytys.
- Myös sikiön kehityshäiriöt luetaan riskiraskauksiin. Kehityshäiriöitä voidaan havaita raskauden seurannoissa ultraäänitutkimuksilla.
Riskiraskauksien hoitaminen
Riskiraskauksia hoidetaan lääkärin arvion mukaan erilaisilla lääketieteellisillä hoidoilla ja hoitotyön keinoilla. Lääkkeellinen hoito voi olla esimerkiksi supistuksia estävät lääkkeet ja antibiootit.
Hoitotyön menetelmiä ovat muun muassa äidin voinnin tarkkailu ja seuranta, lepohoito sekä ohjaus, neuvonta ja tukeminen.
Riskiraskauksiin liittyy yleensä tavallisia raskauksia tarkemmat seurannat ja mittaukset. Esimerkiksi äidiltä saatetaan mitata säännöllisesti verenpainetta, painoa, virtsaa ja hemoglobiinia.
Myös liikelaskentaa kannattaa tehdä säännöllisesti, oli kyseessä riskiraskaus tai ei. Sikiön pitäisi liikehtiä 10-50 kertaa tunnissa. Alle 10 liikettä tunnissa voi tarkoittaa sikiön hapenpuutetta.
Riskiraskauksien seurannan tutkimusmenetelmiä ovat kardiotokografia, ultraäänitutkimus ja lapsivesipunktio. Kardiotografiaa (KTG) käytetään muun muassa raskausmyrkytyksissä sikiön voinnin seuraamiseksi raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.
Ultaäänitutkimuksen avulla sikiön tilaa voidaan kuvata reaaliaikaisesti. Se avulla saadaan myös tietoa sikiön koosta ja painosta. Lapsivesipunktioita tehdää tilanteissa, joissa halutaan selvittää sikiön kromosomirakenne, keuhkojen kypsyys tai mahdollinen infektio.
Lepohoito on yleinen hoitokeino ennenaikaisen synnytyksen ehkäisemisessä. Vuodelepoa on eriasteista ja lääkäri määrittelee tarpeen yksilöllisesti.
Vuodelepo voi olla täydellinen tai siinä voidaan sallia wc- ja suihkukäynnit. Joskus osastovuodelevossa voidaan sallia myös pieni liikkuminen, kuten ruoan hakeminen.
Lepohoidon avulla supistusherkkyys laskee, mikä pienentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
Riskiraskaus on rankkaa fyysisesti ja henkisesti
Riskiraskaus vaikuttaa koko perheeseen henkisesti ja fyysisesti. Riskiraskausäidit kokevat usein monenlaisia erilaisia tunteita, kuten levottomuutta, yksinäisyyttä sekä huolta sikiön voinnista ja omasta terveydestä ja perheestä.
Vuodelevossa yleinen tunne on tylsistyminen ja voimattomuus.
Jos perheessä on aikaisempia lapsia, voi se tuoda ylimääräistä stressiä ja murhetta. Riskiraskauksissa vanhempien voimavaroja ja aikaa kuluu normaalia enemmän tulevan lapsen odotukseen.
Tällöin sisaruksille voi syntyä kateuden tunteita ja vanhemmille tunteita riittämättömyydestä.
Tavalliseenkin raskauteen liittyy yleensä huolta ja odottamisen tuskaa. Riskiraskauksissa tunteet ovat usein moninkertaisia.
Toisaalta riskiraskauskin voi olla myönteinen ajanjakso. Vanhempia voi helpottaa se, että sikiön ja äidin hyvinvointia seurataan tiiviisti koko raskauden ajan. Se voi rauhoittaa mieltä ja tehdä oloa luottavaiseksi ja levolliseksi.
Lue lisää:
Varhainen vuorovaikutus alkaa jo raskausaikana
Lapsen hyväksikäyttö on ilmiö, jossa yksikin tapaus on liikaa
Lapsen ylipaino yleistyy – vanhemmat kaipaavat kasvurauhaa lapsille
