Kireä kielijänne – tietopaketti oireista ja hoidoista
Kireä kielijänne tarkoittaa lievää rakennepoikkeavuutta suussa. Kyseessä on synnynnäinen rakenteellinen kehityshäiriö. Kielijänne on suun keskiviivan rakenne, joka muodostuu kielen alle limakalvosta ja sidekudoksesta.
Kireä kielijänne rajoittaa kielen liikkeitä, eikä kieli pääse liikkumaan suussa normaalisti. Vaivan voi todeta kurkkaamalla vauvan kielen alle. Vauvoilla kielijänne on kalvomainen ja ohut, kun taas isommalla lapsella se voi olla paksuuntunut. Yksi kireän kielijänteen merkki on kielen sydämen muotoinen kärki.
Kielijänteen kireyttä havaitaan noin neljällä prosentilla vastasyntyneistä. Se on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yleensä rakennevirhe on lievä, eikä se vaadi hoitotoimenpiteitä. Vakavin tilanne on ankyloglossia, jossa kieli on sulautunut täysin osaksi suunpohjaa. Se on kuitenkin hyvin harvinainen rakennemuutos.
Kireän kielijänteen seuraukset
Yleensä ensimmäinen ongelma on vauvan imemisvaikeudet. Imetys hankaloituu, kun vauvan imuote on löysä ja irtoileva. Lapsella saattaa olla myös puremirefleksiä.
Kireän kielijänteen kanssa imeminen on raskasta ja hankalaa, joten vastasyntynyt voi väsähtää kesken syönnin. Imetykseen voi mennä myös huomattavan pitkiä aikoja ja imetyskerrat toistuvat tiheinä.
Äidille voi aiheutua rintoihin myös verenvuotoa ja mustelmia. Imetykseen voi auttaa imetysohjaus ja hyvän imetysasennon löytäminen.
Painon kehitys oli huonoa. Vauvan sai myös irti tissisä ihan vain liikahtamalla tai hellästi vetämällä (imuteho huono).
Imetyskipu ei loppunut millään ja vauva ei saanut oikein hyvää imuotetta. Kieli tuli juuri ja juuri huulille, mutta ei kunnolla ulos suusta. Lapsi kasvoi onneksi hyvin, jonkin verran syödessä meni ilmaa mahaan mutta ei onneksi paljoa.
Vauva-aika kaikki hyvin, ei vaikutusta imetykseen tai sitä mukaa painonkehitykseen. Onnistuneesti sormiruokailtu, kuopuksella hieman arempi yökkäysrefleksi.
Imetys oli tosi kivuliasta ja painonnousu huonoa. Vauva ei jaksanut kauaa syödä rinnasta vaan väsyi tosi nopeasti ja nukahti. Oli sitten viikkojen ajan nälästä keltainen ja ihan tokkurassa, kun ei saanut tarpeeksi ruokaa.
Kireä kielijänne – Seuraukset myöhemmässä iässä
Kireä kielijänne voi aiheuttaa myöhemmässä iässä äännevirheitä ja nielemis- ja purentahäiriöitä. Äännevirheistä yleisimmät ovat R ja D.
Kumpaakaan ei ole leikattu, ainakaan vielä. Molemmilla joko R-äänne hukassa tai se on hieman pehmeä äänteenä. Ollaan toki harjoitettu kielijumppaa molempien kanssa melko pienestä pitäen.
Ei vaikuttanut imetykseen eikä lapsen painonnousuun (kuulemma mun rinnat on niin pehmeät että sai otteen kaikesta huolimatta) ja huomattiin siksi vasta vajaan vuoden iässä. Kiinteiden syöminen oli ihan mahdotonta. Ruoka paakkuuntui lapsen korkeaan kitalakeen ja aiheutti oksennusrefleksin joka aterialla. Vain nestemäinen ruoka meni alas.
Kireän kielijänteen hoitaminen
Lievä kielijänteen kireys ei välttämättä vaadi mitään hoitotoimenpiteitä. Hoitoa suositellaan yleensä siinä vaiheessa, jos kireys aiheuttaa ongelmia. Hoito on yleensä kielijänteen katkaisu paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa.
Vastasyntyneelle toimenpide on pienempi ja helpompi kuin isommalle lapselle. Kielijänne paksuuntuu ajan myötä. Isolla lapsella toimenpiteeseen voi myös liittyä pelkoa ja hätäännystä. Toimenpide on ylipäätään turvallinen, eikä siihen liity yleensä komplikaatioita.
Operaatio oli äidille kivuliaampi kuin lapselle. Puudutpiikin laittaminen sun 6 viikkoisen lapsen kielen alle… Hrrr… Inhon väreet tulee edelleen. Vauva huusi kiinnipitämistä. Nopea operaatio, vauva rauhoittui heti kun sai tissin suuhunsa. Verta tuli pari tippaa.
Jänteet napsaistiin yksityisen lääkärin toimesta puudutuksessa ja imetyskipu loppui heti siihen. Sitten vielä imetysohjauksella ja jumpalla imuote saatiin paremmaksi. Imetin yli lopulta yli yksivuotiaaksi.
Kumpaakaan ei ole leikattu, ainakaan vielä. Molemmilla joko R-äänne hukassa tai se on hieman pehmeä äänteenä. Ollaan toki harjoitettu kielijumppaa molempien kanssa melko pienestä pitäen.
Kun jänteet 11kk iässä leikattiin, niin lähes välittömästi lapsi oppi syömään kaikkea karkeaakin ruokaa. Leikkauksen jälkeen myös äänteitä tuli saman tien valtavasti lisää.
Yksityisellä asiantuntijalääkärillä käytiin leikkauksessa, joka tehtiin puudutuksessa. Leikkaus oli nopeasti ohi. Verentulo huimasi äitiä. Poika rauhoittui heti rinnalle. Poika ahdistui kuitenkin väkisin kiinnipitämisestä leikkauksessa ja jälkihieronnoissa ja lääkärissäkäynti oli operaatiokammon takia pitkään haastavaa.
Joskus kielijänteen katkaisu voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi, jos lapsen myöhemmät äänneongelmat vaikuttavat todennäköisiltä.
Kireys todettiin lopulta 4 kk iässä, kun muutimme ja neuvola vaihtui. Siinä vaiheessa oli jo vaikea leikata, kun vauva vierasti kovasti eikä tykännyt kielen käsittelystä. Ei siis leikattu. Puheen tullessa oli äännevirheitä eli r-, l- ja s-viat, joita korjattiin puheterapiassa yhteensä noin kolmen vuoden ajan. Puheterapian avulla saatiin onneksi puhe selkeäksi vaikka se vaatikin lapselta paljon työtä.
Kielijänteen katkaisun jälkihoitona voidaan tehdä kielijumppaa ja -venyttelyä. Siinä aikuinen nostaa sormilla vauvan kieltä. Se rentouttaa kielen lihaksia, parantaa imuotetta ja pitää kielijänteen arven joustavana.
Jälkihoitovenytykset sujuivat hyvin, vauva ei ollut moksiskaan.
Lue lisää:
Hajusteeton tai miedosti tuoksuva kosmetiikka sopii lapsiperheisiin
Ihanin poropasta – yksi lempipastoistani jota kannattaa kokeilla, et tule pettymään!
Tässä syy, miksi olet väsynyt äiti!
