varhainen vuorovaikutus

Varhainen vuorovaikutus alkaa jo raskausaikana

Varhainen vuorovaikutus alkaa jo raskausaikana

Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, jossa vanhempi tunnistaa lapsen viestit ja vastaa niihin. Lapsi puolestaan vastaa vanhemman hoivakäyttäytymiseen. Vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä koostuu kosketuksista, äänistä, katseista ja emotionaalisista yhteenkuuluvuuden kokemuksista. Parhaimmillaan tuloksena on jaettu ja harmoninen yhdessäolon ja ilon kokemus antamisesta ja saamisesta.

Turvallisen kiintymyssuhteen edellytys on hyvä varhainen vuorovaikutus. Vanhempien antama hoiva kietoutuu yhteen vauvan kiintymyskäyttäytymisen kanssa. Turvallisen kiintymyssuhteen perusehtoja ovat vanhemman reagointialttius ja herkkyys vauvan viesteille, kyky tulkita niitä sekä vastata oikein ajoitetusti suhteessa vauvan tarpeisiin. Myös vanhemman käyttäytymisen ennustettavuus ja johdonmukaisuus luovat turvallisuutta vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen.

varhainen vuorovaikutus
Varhainen vuorovaikutus alkaa jo raskausaikana. Äiti tuntee vauvan kasvun vatsassaan, mutta myös isän osallistuminen on tärkeää ja mahdollista.

Vuorovaikutus sikiön ja äidin välillä

Varhaisen vuorovaikutuksen pohja luodaan äidin ja sikiön välille jo raskausaikana. Sikiö on vuorovaikutuksessa äitiinsä äänien, liikkeiden, kosketuksen, rytmin, makujen ja tuntoaistin välityksellä.

Raskauden aikaisen vuorovaikutuksen tärkeänä seikkana on se, että vanhemmat näkevät kehittyvän sikiön yksilönä, jonka tulevaisuuteen he voivat vaikuttaa valinnoillaan ja jonka kanssa he voivat kommunikoida jo raskausaikana. Esimerkiksi isän osallistuminen ultraäänitutkimuksiin ja vauvan potkujen tunnusteleminen vatsassa antavat hyvän pohjan varhaiselle vuorovaikutukselle.

Äidit luonnostaan sivelevät vatsaansa ja puhelevat rauhoittavasti kun vauva tuntuu olevan vatsassa levottomalla tuulella. Kehittyvä sikiö oppii äidin elämänrytmiä, kuulee äidin äänen ja kosketuksen vatsanpeitteiden läpi. Myös isän ja muiden läheisten äänet tulevat tutuiksi.

Ääriesimerkki huonosti alkaneesta varhaisesta vuorovaikutuksesta on päihteitä käyttävä äiti, joka saattaa tuntea vihaa tai muita ikäviä tunteia sikiötä kohtaan. Tämä saattaa johtaa myös oman vatsan lyömiseen, mikä tarkoittaa sikiöaikaista pahoinpitelyä. Mustelmainen raskausvatsa on vakava häytysmerkki siitä, että äiti tarvitsee vuorovaikutuksesta ja vauvan hoivassa runsaasti tukea.

varhainen vuorovaikutus
Varhainen vuorovaikutus alkaa jo raskausaikana ja jatkuu heti vauvan syntymän jälkeen. Vanhemmat pyrkivät yleensä luonnostaan katsekontaktiin vauvan kanssa.

Vuorovaikutus syntymän jälkeen

Täysiaikainen terve vauva pystyy vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Hänellä on erilaisia biologisia, kognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia taitoja. Sikiöajalta tutut äänet, äidin tuoksu ja liikkeet auttavat vauvaa saamaan turvallisuuden tunnetta ja jäsentävät hänelle maailmaa.

Myös vanhemmat ovat virittäytyneitä varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Hormonaaliset muutokset auttavat tässä erityisesti äitiä herkistymään vauvan viesteille.

Vanhemmat muuttavat vauvan läheisyydessä luonnostaan puhetyyliään ns. vauvakieleksi, joka myös osaltaan tukee vauvan kehitystä. Siinä puhe on toistavaa, yksinkertaista ja äänen korkeus nousee. Vaihtelu syntyy sanojen ja tavujen painotuksia muuttelemalla. Vanhempi hakee vauvan kanssa myös katsekontaktia tuomalla vauvan kasvoja itseään kohti. Lisäksi vauvan maailmaa rikastuttaa se, että vanhemmat luonnostaan liioittelevat kasvojensa ilmeitä.

Aluksi vauvan viestintä tapahtuu lähinnä itkun kautta. Myöhemmin mukaan tulee hymyily, jokeltelu ja erilaiset itkemistavat. Vauva myös pyrkii vanhempiensa lähelle motoriikkansa sallimissa rajoissa.

Kun vanhempi reagoi vauvan viesteihin, hän saa kokemuksia vastavuoroisuudesta. Siinä vanhempi hoivaa ja auttaa vauvaa säätelemään tunnetilojaan. Vauvan viesteille herkistynyt vanhempi tunnistaa vauvan tunnetiloja, jakaa ne hänen kanssaan ja nimeää niitä.

Vauvan tärkeimmät virikkeet ovat katse, syli, leikki, laulu ja loruttelu. Virikkeelliset lelut eivät ole läheskään yhtä tärkeitä tai tarpeellisia.

varhainen vuorovaikutus
Varhaista vuorovaikutusta ovat myös kosketus, kutittelu, hieronta ja hassuttelu.

Miksi varhainen vuorovaikutus on tärkeää?

Lapsi saa vuorovaikutuksessa kokemuksia muista ihmisistä. Vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa vauvalle muodostuu pikkuhiljaa kuva itsestään rakastettuna ja hyväksyttynä. Varhainen vuorovaikutus myös luo pohjan itseluottamuksen ja omanarvontunteen kehittymiselle. Toistuvat hoivan elementit piirtävät lapselle muistijälkiä yhdessäolosta. Niistä rakentuu oletusmalli vuorovaikutuksen ennustettavuudesta, joka taas luo perustan myöhemmille ihmissuhteille. Myönteiset ja turvalliset kokemukset suojaavat mielenterveyttä ja edistävät kognitiivista kehitystä.

Kun vanhempi vastaa vauvan tunteisiin vastaavalla intensiteetillä, se auttaa saavuttamaan tasapainon sisäisen itsen ja ympäristön asettamien haasteiden kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä itsesäätely- ja vuorovaikutustaitoja.

Lue lisää:

Apgarin pisteet arvioivat vastasyntyneen – mitä kävi kaksi pistettä saaneelle vauvalle?

Äitiys ei ole kilpailu – suoritatko elämää muille?

Kätkytkuolema – vähennä riskejä näin

MLL: varhainen vuorovaikutus

lapsennimi

Lapsennimi.com:issa meillä on monia sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös