Univaje terveysriskinä – pienten lasten vanhemmat riskiryhmässä
Univaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen saa vähemmän unta kuin mitä hän tarvitsisi. Jos tilanne jatkuu pitkään, johtaa se univelan kertymiseen. Univajeeseen voi olla monia syitä, mutta pienten lasten vanhemmilla ne johtuvat useimmiten lapsista. Yleensä äidit kärsivät isiä enemmän. Tutkimuksen mukaan äitien unen määrä vähentyy lapsen syntymän jälkeen tunnilla, kun taas isien uni vähenee vain 15 minuutilla. Lapsista johtuva huonounisuus on pitkäaikaista, sillä samaisen tutkimuksen mukaan unen laatu palaa entiselle tasolle vasta kuuden vuoden päästä lapsen syntymästä.
Univajeeseen annetaan monenlaisia neuvoja, kuten hyvää unihygieniaa, kahvin ja alkoholijuomisen välttämistä, liikuntaa ja niin edelleen. Neuvot eivät auta, jos unettomuuden syynä on herättelevät lapset.
Jokainen päivä oli selviytymistä. Vauva itki yötä päivää, joten valvotun yön jälkeen ei saanut lepoa päivälläkään, sillä vauva viihtyi vain sylissä. Äiti ei päässyt edes ulos, kun vauva ei viihtynyt vaunuissa.
Näin univaje vaikuttaa
Univaje vaikuttaa ensimmäisenä aivoihin. Puheet äitiaivoista tai äitidementiasta eivät siis ole tuulesta temmattuja. Ne pohjautuvat yleensä unien vähäisyyteen ja katkonaisuuteen ja aiheuttavat ärtyneisyyttä, muistikatkoksia ja vaikeuttavat ajattelua sekä vaikuttavat tarkkaavaisuuteen ja mielialaan.
Univaje vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja ruokahalua sääteleviin hormoneihin, mikä luonnollisesti altistaa ylipainolle. Univaje lisää keskivartalolihavuuden riskiä 1,2-2,3-kertaiseksi.
Liian vähäinen uni vaikuttaa myös kehon puolustukykyyn. Väsyneen ihmisen keho ei pysty suojautumaan taudinaiheuttajilta samalla tavalla kuin hyvin nukkuva. Univaje altistaa myös monille muille vakaville taudeille.
Toivoin vain voivani saada nukkua. Joskus teki mieli vaan sammua väsymyksestä ja jättää hulinoiva lapsi yksin ulvomaan, mutta naapuri ja puolisokin olisivat tällöin heränneet. Koin olevani uhrautuja, joka koko yön lasta hyssyttelemällä antaa sentään muille talossa yörauhan.
Mikä neuvoksi vanhempien univajeeseen?
Usein univaje kohdistuu erityisesti äiteihin. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat hormonit takaavat sen, että äiti herkistyy vauvansa itkulle. Samaan aikaan isä saattaa nukkua vieressä tyytyväisenä. Ensimmäisten kuukausien yöherätykset kasautuvat usein väistämättä äitien kontolle, sillä isät eivät (valitettavasti) pysty imettämään.
Kahden vanhemman perheessä on kuitenkin mahdollista taata myös äidille hyvät yöunet, ainakin muutamana yönä viikossa. Jos vauva ei nuku perhepedissä, voi isä esimerkiksi hoitaa öisin vauvan nostamisen rinnalle ja takaisin sekä tarvittaessa vaihtaa vauvalle vaipan.
Miksi vauva ei nuku, olenko huono äiti, kun en saa vauvaa nukkumaan, saisinpa nukuttua vaikka 4 h putkeen, mikä tätä lasta vaivaa, loppuuko tämä valvominen ikinä, millainen on normaali olo ja tuleeko minulle normaali olo ikinä, jääkö minulle pysyvä unihäiriö???
Joskus univaje voi pitkittyä ylivirittyneeseen tilaan joutumisen takia. Tässä etenkin äidit ovat jälleen riskiryhmässä. Ylivirittyneen tilan tunnistaa esimerkiksi siitä, että herää salamana jokaiseen pieneenkin lapsen inahdukseen. Tällöin sydän saattaa sykkiä hurjana ja keho on ikään kuin pelästynyt ja hälytysvalmiudessa. Uudelleennukahtaminen saattaa olla vaikeaa. Päivisin ylivirittyneisyys voi näkyä tauottomana puuhasteluna, lepotaukojen pitämisen vaikeutena ja keskittymisvaikeuksina. Tyypillistä on myös tunne siitä, että pää on koko ajan aivan kuin sumussa. Lisäksi ruokahalu voi olla huono, vaikka herkut maistuisivatkin.
Ylivirittyneeseen tilaan voi auttaa tukiverkosto ja öiden rauhoittaminen. Tukiverkoston avulla ylivirittyneen vanhemman tulisi voida saada nukkua lapsen kanssa eri huoneessa (korvatulppien kanssa) tai jopa eri rakennuksessa. Vanhemmalle voi olla vaikeaa luovuttaa vastuu yöllisestä lapsen hoidosta muille, mutta oman jaksamisen kannalta se olisi tärkeää. Ylivirttyneelle vanhemmalle voi olla esimerkiksi tärkeää saada tietää, ettei vauvaa huudateta yöllä ja että vauvan tarpeisiin varmasti vastataan.
Ylivirittyneisyyteen voi auttaa myös hengitysharjoitukset. Stressaantunut vanhempi saattaa hengittää huomaamattaan pinnallisesti ja jännittyneesti. Elimistöä voi rauhoittaa tietoisella syvällä hengittämisellä. Palleahengitykselle löytyy Mielenterveystalon Youtubesta simppeli ohjevideo.
Iltapäivällä kun väsymykseni oli pahimmillaan, ajattelin, etten selviä hengissä enää pitkään. Aivan erityisesti pelkäsin iltaa ja yötä, kun vauvan itku alkaisi tuntikausien ajaksi. Silloin en tiennyt pelkäänkö vai toivonko kuolevani väsymykseen. En nähnyt enää tulevaisuutta, oli vain se hetki jossa elin ja jonka vauvan itku täytti.
Vaikka päivunet eivät korvaa kunnon yöunia, voivat ne olla hyvä apu vauva-arjessa. ”Nuku silloin kun vauvakin nukkuu” on hyvä neuvo, mutta välillä erittäin hankala toteuttaa. Esimerkiksi useamman lapsen perheessä kotivanhempi ei voi nukkua päivällä, sillä luultavasti joku lapsista on aina hereillä. Kahdenkin eri-ikäisen lapsen päiväunien jaksottaminen samaan aikaan voi olla hankalaa.
Joskus ongelmana on se, ettei vanhempi pysty nukkumaan päivällä vaikka kuinka väsyttäisi. Kotityöt painavat päälle ja rauhoittuminen on vaikeaa. Tällöin voi auttaa itsetutkistelu ja tietoinen asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen. Tiskit ja pyykit odottavat kyllä. Päiväunien aikana ei tarvitse yrittää väkisin nukahtaa. Pelkkä lepääminen ja syvään hengittäminen auttavat väsymykseen ja stressitilaan.
Artikkelin sitaatit ovat Sanna Tahvanaisen pro gradu -tutkielmasta Illan hämärästä aamun valoon – Pääosassa valvova äiti (2017).
Lue lisää:
Baby blues vai synnytyksen jälkeinen masennus
Helpot lasten synttäritarjoilut – värikäs ja herkullinen juhlapöytä ilman leipomista!
Tässä syy, miksi olet väsynyt äiti!
