lasten vitamiinit

Lasten vitamiinit – Kärsiikö lapsesi vitamiinipuutoksista?

Lasten vitamiinit – Mittauta saako lapsesi riittävästi vitamiineja ja hivenaineita

Tämä Lasten vitamiinit -artikkeli on tehty kaupallisessa yhteistyössä SYNLABIN kanssa.

Muroja aamupalaksi ja lasi appelsiinimehua, lounas päiväkodissa tai koulussa, välipalaksi välipalapatukka, päivälliseksi makaronilaatikkoa ketsupilla, iltapalaksi voileipä ja omena. Saako lapsesi ruuasta kaikki tarvittavat ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet? 

Lapset eivät tiedä eri ravintoaineiden tarvetta. Aikuisella on vastuu luoda ravitsemuksellista pohjaa koko lapsen elämän ajalle. Näin varmistetaan riittävän ja monipuolisen ravinnon saanti koko kehityskauden ajan. 

Lapsen kasvua on tuettava monipuolisella ruokavaliolla

Leikki-ikäisen kasvu ja kehitys on erittäin nopeaa ja jatkuu vuosia voimakkaana. Sitä on koko ajan tuettava monipuolisella ravinnolla. Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee 5–6 ateriaa päivässä. Lapsen vatsaan ei mahdu suuria ruokamääriä kerrallaan ja siksi ateriat jaetaan pitkin päivää antamaan energiaa tasaisesti.

Kouluikäiset ja nuoret huolehtivat jo osittain itse ravitsemuksestaan. Murrosiän kiivaan kasvun aikana nuoren kalorintarve on samaa luokkaa kuin aikuisilla tai jopa suurempi. Koululaisten ja nuorten ravitsemukseen voi tulla vääristymiä ympäristön, kavereiden ja mainonnan vaikutuksesta. Tällöin esiintyy herkästi anemiaa, väsymystä, tarkkaavaisuuden ja jaksamisen puutetta. Myös verensokerin hallinta voi häiriintyä. Tuoreiden kasvisten kulutus on liian alhaisella tasolla (pienempi kuin aikuisväestöllä).

Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan tulevan aikuisen ravitsemuskäyttäytymisen pohja kymmeniksi vuosiksi. Omaksutuilla virheillä on suuri vaikutus. Nyt jo on nähtävissä viitteitä siitä, että ravitsemusongelmista johtuvia sairauksia (mm. metabolinen oireyhtymä, tulehdukselliset suolistosairaudet) syntyy yhä nuoremmalla iällä. 

kasvikset ja hedelmat

Yleisiä ravitsemuspuutteita lapsilla

Lapset voivat kärsiä vitamiini- ja hivenainepuutoksista aivan kuten aikuisetkin. Perusterveellisen ruokavalion pitäisi täyttää hivenravintoaineiden ja vitamiinien saanti D-vitamiinia lukuun ottamatta. Toisaalta foolihapon (B9-vitamiini), raudan ja jodin saanti on Suomessa alakantissa. Foolihapon osalta puute on uhkaavin jo nuorisoiässä. Foolihappoa on runsaasti esim. vihreälehtisissä kasviksissa ja se tuhoutuu helposti kuumennettaessa. Tästä syystä jo leikki-iässä on syytä opetella runsas vihannesten käyttö.

SYNLABIN lapsen terveystarkastuspaketissa tutkitaan seuraavat arvot:

B-TVK: fB-Leuk, B-Eryt, B-Hb, B-Hb, B-HKR, E-MCV, E-MCH, E-MCHC, B-Trom, L-Neut%, L-Eos%, L-Baso%, L-Monos%, L-Ly%, B-Neut, B-Eos, B-Baso, B-Monos, B-Ly
S -CRP, herkkä: C-reaktivinen proteiini
S-D-25: D-vitamiini-25-OH
S-Ferrit: S -Ferritiini
S -B12-TC2: B12-vitamiini, transkoba

SYNLABIN lapsen terveystarkastuspaketissa tutkitaan verenkuva. Perusverenkuva on useita osatutkimuksia sisältävä tutkimus, jossa mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut: valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Lisaksi lasketaan punasoluja ja trombosyyttejä kuvaavat indeksit. Paketti maksaa 89€.

Tärkeä mittari on myös herkkä CRP. Tämä mittaus kertoo onko elimistössä matala-asteista tulehdusta. Se on hyvä mitata myös ferritiinin yhteydessä, koska tulehdustila vaikuttaa myös ferritiinin tasoon.

Raudanpuute (ferritiini, varastoraudan mittari) ja B12 vitamiinin puute kulkevat usein nuorilla käsi kädessä. Ferritiini eli varastorauta on hyvä mitata, jos lapsella tai nuorella on väsymystä, motorista levottomuutta, tarvetta heilutella käsiä tai jalkoja, selittämättömiä päänsärkyjä tai vatsakipuja, ruokahaluttomuutta sekä ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Myös toistuvat infektiot voivat viitata raudan- tai D-vitamiinin puutteeseen. Lue tästä Anemia kokemuksia – Mitä verikokeet kertovat raudanpuutteesta.

Äidin raskaudenaikainen raudanpuute saattaa altistaa myös lapsen raudan puutteelle.

Raudanpuute voi myös johtua anemiasta. Anemiassa on kyse punaisten verisolujen vähyydestä ja matalasta hemoglobiinista. On siis tärkeää mitata samalla täydellinen verenkuva, koska siitä selviää onko raudanpuute jo anemiaa. B12-vitamiinin puute saattaa toisinaan olla myös anemian taustalla.

Nuorten D-vitamiinin saanti on yllättävän heikolla tasolla

Olen todella iloinen, että SYNLABIN lapsen terveystarkastuspaketissa on myös seerumin D-vitamiini tason mittaus, sillä sen puute on niin lapsilla kuin aikuisillakin valitettavan yleistä.

Suomalaisten nuorten tyttöjen D-vitamiinien saantia koskevat tutkimustulokset antavat syytä huoleen: D-vitamiinin saanti ei ilman D-vitamiinilisiä yltänyt suositellulle tasolle. 17-20 % tytöistä kärsi talvisin D-vitamiinin puutoksesta. Tutkimuksen mukaan tytöt tarvitsisivat n. 15-20 µg D-vitamiinia päivässä yltääkseen riittävälle tai tavoitteelliselle D-vitamiinitasolle. 

Lasten vitamiinit ovat avuksi puutostiloissa

Suomalaisten lasten S-D-25-lukemat ovat aivan liian pieniä, mikä johtuu liian niukasta D-vitamiinin saannista. 202 helsinkiläisen lapsen ja nuoren S-D-25-arvot tutkittiin vuonna 2011. Keskiarvo oli noin 40 ja vain yksi lapsi ylitti 80 nmol/l.

D-vitamiinin puutostila on hyvin yleinen.

Astmaa sairastavilla lapsilla ja aikuisilla on niin ikään usein D-vitamiinin puutetta. D-vitamiini lievittää oireita ja vähentää hengitystietulehduksia, osoittavat tutkimukset ja käytännön kokemus.

Suomessa suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 2 viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi 10 µg/vrk ja 2–18-vuotiaille 7,5 µg/vrk. Kannattaa muistaa, että D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

EU nosti D-vitamiinin saantisuosituksia

Euroopan Unioni nosti kesällä 2012 D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Vauvojen rajana on nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä. Lastenlääkäri, dosentti Outi Mäkitie vaatii palaamaan arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemaan annosteluun, 100 µg päivässä, koska se ehkäisisi lapsia sairastumasta akuutteihin ja kroonisiin tauteihin ja suojaisi heitä pitkälle aikuisuuteen asti. 

Testihenkilön tulokset

SYNLABIN lapsen terveystarkastuspaketin kävi otattamassa reipas ja liikkuvainen ensimmäisen luokan aloittava 7-vuotias poika. Hän on sekasyöjä. Ruokavalioon kuuluu hedelmiä ja puuroa päivittäin. Hänellä on päivittäisessä käytössä lasten monivitamiini ja maitohappobakteerit, kuituvalmistetta joka ruokkii suoliston hyvää bakteerikantaa menee päivittäin puuron joukossa sekä epäsäännöllisessä käytössä on omega-3 + oliiviöljy -valmiste.

Testihenkilömme tulokset perusverenkuvan osalta olivat muilta osin viitteissä, paitsi valkosoluista eosinofiilit olivat hieman koholla (tulos 0.55 E9/l, viite 0.03-0.52). Eosinofiilien kohoaminen saattaa liittyä moniin eri sairauksiin mm. allergisiin tiloihin, infektioihin, iho- ja keuhkosairauksiin. Arvo oli kuitenkin vain hieman koholla. Trombosyytit eli verihiutaleet olivat myös vähän koholla (tulos 389 E9/l, viite 150-360). Ne osallistuvat veren hyytymistapahtumaan esimerkiksi haavan tai vamman yhteydessä. Verihiutaleiden määrä suurenee tulehdustautien, verenvuodon, leikkausten, ja raudanpuutteen yhteydessä. Lasten verenkuvan viitearvot

Lasten vitamiinit on käytössä, silti D-vitamiini oli alle viitearvon

Seerumin D-vitamiiniarvo oli testihenkilöllämme alle viitteen (tulos 72.0 nmol/l, viite > 75). Tästä syystä D-vitamiinin riittävään ja säännölliseen saantiin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Testihenkilömme oli saanut D-vitamiinia 20-40 μg päivässä eli yli suomalaisten suositusten ja tämä aiheutti vähän ihmetystä kun arvo oli kuitenkin hieman alle viitteen. EU:n suositus 1–10-vuotiaiden D-vitamiinin saannin turvallisena ylärajana 50 µg päivässä. Näin ollen annostusta voisi vähän nostaa.

D-vitamiini on rasvaliukoinen ja se olisikin hyvä ottaa aterian yhteydessä. Monella öljykapselissa, öljytipassa tai suihkemuotoisena oleva D-vitamiini valmiste imeytyy paremmin kuin purutabletti. 

Lasten vitamiinit ovat päivittäisessä käytössä.

Varastorauta (ferritiini) oli viitteissä (tulos 23.7. µg /l, viite 5.0-120.0), mutta silti alle suositellun ferritiinin raja-arvon, joka on 30 µg/l. Alle tämän jääviä arvoja pidetään raudanpuutteen osoittimena. Testihenkilömme hemoglobiini oli hyvä (142 g/l). Myös B12-vitamiinitasot olivat hyvät (145.8. pmol/l, viite >35). Niin ikään herkkä CRP oli alle viitteen (tulos <0.12 mg/l, viite <5), joten merkkejä matala-asteisesta tulehduksesta ei ole, eikä tulehdus ole myöskään nostamassa ferritiinitasoa.

Pelkkä monivitamiinissa oleva rauta ja D-vitamiini ei riitä korjaamaan puutteita, vaan nyt on syytä ottaa erilliset kuurit molempia. Tilanteen korjaamisessa kannattaa suosia lapsille suunnattuja valmisteita. Arvot on myös hyvä tarkistaa noin kolmen kuukauden kuluttua.

Folaatti ei kuulu lapsen terveystarkastuspakettiin, mutta se kuitenkin tarkistettiin samalla testihenkilöltämme. Arvot olivat hyvät, joten vihreälehtiset kasvikset ja hedelmät kuuluvat tämän lapsen ruokavalioon. 

synlab lapsen terveystarkastuspaketti

Verikokeita kannattaa ottaa sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta

Verikokeen ottaminen omalta lapselta voi tuntua ikävältä – niin aikuisesta kuin lapsestakin. Joskus se on kuitenkin tarpeen, muutoinkin kuin sairauden diagnostisoinnissa. Jos pistäminen tuntuu lapsesta tosi kurjalta, suosittelen kokoilemaan apteekissa myytävää Emla laastaria ihon pintapuudutukseen. Testihenkilöllä Emla toimi hyvin, eikä hän huomannut verikokeen ottoa kohdasta, jossa Emlaa oli pidetty tunnin ajan ennen näytteen ottoa.

Monia terveysongelmia pystytään ennaltaehkäisemään kun tiedetään mitä ja miten lähdetään korjaamaan. Jos lapsesi on kovin nirso ruuan suhteen, hänellä on allergioita, lapsella on todettu kasvun tai kehityksen viivästymä tai olette jatkuvassa infektiokierteessä, voi olla viisasta katsoa verikokeilla tilannetta vähän laajemmin. 

Jos laboratoriokokeissa jotkin arvot ovat selkeästi viitearvojen ylä- tai alapuolella, suosittelen hakeutumaan lastenlääkärin vastaanotolle.

Kirjoittaja: Eeva-Maria Varpio / Ravintoterapia Evita
Kirjoittaja on Dipl. ravintoterapeutti (Terveysopisto Salus)

Lähteet:
https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20538327
https://www.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/verenkuva-leukosyyttien/
http://www.d-vitamiini.fi/kenelle_d-vitamiinia/nuoret.php

Lue myös Lasten ruokavalio – Tunnista kompastuskivet

Vieraskirjoittaja

Haluatko olla mukana kertomassa tarinasi sivustollamme? Ota yhteyttä meihin rohkeasti joko yhteydenottolomakkeen kautta tai sähköpostitse info(a)lapsennimi.com

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös