Naistenpäivä pistää miettimään
Naistenpäivä pistää miettimään, jos ehtii pysähtyä miettimään, omaa naiseuttaan ja mikä sen merkitys ylipäätään on itselle.
Tämä on ensimmäinen Naistenpäivä kolmen tytön äitinä, pitkästä aikaa myös alle vuoden ikäisen äitinä. Vuosi on kulunut enemmän ja erityisesti vähemmän omia tarpeitaan kuunnellen ja nainen minussa on ehkä hieman närkästynyt.
Äitiys on vienyt leijonan osan kaikista puolistani ja niin kuuluukin. Vauvavuosi on ollut täynnä vaaleanpunaista sumua ja kaikenlaisia vaiheita, joiden seassa olemme mieheni kanssa ninjailleet arjen kapuloita väistäen.
Sitä vain ei koe itseään miksikään vedestä nousevaksi venukseksi kotona verkkareissa hiihtäen, hiukset laittamatta ja ripsarit kovettuneina ripsriväri tuubeihin. Deodoranttikin kuluu puolet hitaammin kuin yleensä, johtuen siitä että sitä muistaa laittaa silloin kun jo haisee hielle ja silloin jos se jostain syystä osuu silmiin.
Naistenpäivä juhlii juuri minua
Siksi pohdinkin mitä naiseus juuri minulle merkitsee, koska minähän olen oman elämäni The Nainen. Naiseus on minulle sisältänyt aina suurta ristiriitaa. En ole oikeastaan koskaan kokenut olevani kovinkaan naisellinen.
Vaikka siinä juuri menen metsään ja peilaan itseäni siihen kuvaan joka naiseudesta on luotu. Minun pitää luoda oma kuvani, oma naiseuteni ja sen haluan myös opettaa tyttärilleni.
Niinpä minä olen tälläinen nainen. Pidän pitkistä illoista, tanssimisesta, keskusteluista jotka tarvitsevat punaviiniä mutta myös aikaisista nukkumaanmenoista.
Rakastan Beatlesiä, ehkä vähän Doorsia. Ihailen Patti Smithiä, Tove Janssonia ja Edith Piafia. Puhumattakaan monista ystäviäni ja omasta äidistäni.
Olen oppinut omat rajani, päästän niiden sisäpuolelle vain tarkoin valikoidut ihmiset. Jos ajattelen naiseutta, näen edessäni kuvan roomalaisesta kylpylästä jossa vaaleaan asuun oleva nainen lekottelee altaan reunalla.
Nainen on vaeltanut niistä ajoista pitkän matkan ja hirttänyt itseään ties mihin korsettimalleihin vain miellyttääkseen yleistä käsitystä naiseudesta. Oma naiseuteni on vapautunut kauneusihanteista. Se on oman naiseuteni pinnallisin saavutus. On mennyt aikaa myös oppia, että itselleni naiseus on ennenkaikkea tunnetila.
Olen enemmän kuin tyytyväinen, että omat tyttäreni saavat kasvaa maassa jossa, ainakin toistaiseksi, on mahdollisuus tulla juuri siksi kun haluaa. Kaikki me olemme nimittäin tärkeimpiä naisia omassa elämässämme. Ole siis juuri itsesi näköinen persoonallinen ihana nainen.
Lopuksi yhden itselle tärkeän naisen runo jonka sanoin toivotan ihanaa Naistenpäivää!
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun;
Sinä pieni, urhea nainen, minä luotan sinuun.
-Eeva Kilpi
Lue myös: Lasten hyvinvointi lähtee äidin hyvinvoinnista
