Tutustu Libero Favorites -kampanjaan
lapsen peliriippuvuus

Lapsen peliriippuvuus – tuleva e-urheilija vai syrjäytynyt sosiaalipummi?

Lapsen peliriippuvuus – tuleva e-urheilija vai syrjäytynyt sosiaalipummi?

Uuden SuperNanny Suomi -tv-ohjelman ensimmäisessä jaksossa perheen äiti ja alakouluikäiset lapset kärsivät peliriippuvuudesta. Lapsen peliriippuvuus mietityttää monia. Mikä on kohtuullinen määrä videopelejä ja muuta ruutuaikaa? Mitä tehdä, jos lasta ei kiinnosta mikään muu kuin pelaaminen?

Lue myös: Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille

Milloin pelaaminen on ongelma?

Lapsen peliriippuvuus on vakavalla tasolla silloin, kun pelaaminen hallitsee elämää. Tällöin pelit ovat tärkeämpää kuin vaikkapa nukkuminen, ulkoilu, syöminen, kaverit ja muut normaaliin elämään ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Peliriippuvainen lapsi ei välttämättä pysty kokemaan mielihyvää juuri mistään muusta kuin pelaamisesta. Toisaalta pidemmän päälle edes pelaaminen ei aiheuta mielekkäitä elämyksiä, vaan se muuttuu pakonomaiseksi.

Peliriippuvainen lapsi tarvitsee apua. Hän ei pysty itse irrottautumaan pakonomaisesta pelaamisestaan, eikä ymmärrä sen seurauksia. Aikuisen tehtävä on asettaa pelaamiselle rajat, vaikka sitten väkisin. Peliriippuvuuden jatkuessa lopputuloksena voi olla ongelmia koulunkäynnissä ja lopulta myös työllistymisessa ja se aiheuttaa myös monia terveysongelmia.

lapsen peliriippuvuus

Lapsestako sittenkin kilpaurheilija?

Elektroninen urheilu eli e-urheilu tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti. Lahjakkaimmat ja menestyksekkäimmät e-urheilijat tahkoavat kilpailuista jopa satojen tuhansien eurojen voittoja. Pelaajilla saattaa olla myös sponsoreja, jotka hoitavat pelaajalle esimerkiksi laitteistoja ja kustantavat kilpailumatkat. Tämähän kuulostaa hyvältä!

Videopelien pelaamista ei siis kannata suoralta kädeltä tyrmätä vain haitallisena ja turhana puuhasteluna. Ero peliriippuvaisen ja e-urheilijan välillä on kuitenkin se, että peliriippuvainen pelaa pakonomaisesti ja urheilija suunnitellusti ja hallitusti.

E-urheilijan täytyy pitää hyvää huolta fyysisestä kunnostaan ja ehkäistä rasitusvammojen ja lihasjumien syntymistä. Ammattilaiset e-urheilijat noudattavat säännöllistä rytmiä, joissa toistuu videopelaaminen, tauot, ruokailu ja fyysinen harjoittelu, kuten lenkkeily, kuntosali ja liikkuvuusharjoittelu. Pelaaminen on siis hallittua, suunniteltua ja tavoitteellista. Se ei hallitse koko elämää, vaikka voikin olla oleellinen osa sitä.

Suomalaistutkimuksen mukaan e-urheilijat harjoittelevat keskimäärin 5,5 tuntia joka päivä. Tästä harjoittelumäärästä keskimäärin tunti on jotain fyysistä harjoittelua. E-urheilijat ovat siis videopelien ääressä 4,5 tuntia päivässä. Kyseessä on kuitenkin aikuiset ihmiset. Lapsille 4,5 tuntia pelaamista joka päivä on kuitenkin liikaa. Mitä pienempi lapsi, sitä tarkemmin peliaikaa tulee rajoittaa vanhempien toimesta.

Lue lisää:

Lasten harrastukset – Milloin on oikea aika aloittaa harrastaminen?

Sujuva perhe-elämä – tulisiko lapsiarjesta sittenkin nauttia?

Ruka lasten kanssa – Mitä maksoi kahden vuorokauden matka?

lapsennimi

Lapsennimi.com:issa meillä on monia sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös