Koti ulkomailta – Minkälaista on välittäjän työ Etelä-Ranskassa?
Tässä koti ulkomailta -artikkelissa kiinteistönvälittäjä Pauliina Heng kertoo elämästään ja työstään lapsiarjen keskellä. Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteensovittaminen ei ole aina ollut kovin helppoa.
Onko sinulla haaveissa koti ulkomailta? Moni haaveilee loma-asunnosta tai jopa vakituisesta asunnosta ulkomailla. Usein homma saattaa tyssätä asunnon hankkimisen byrokratiaan vieraassa maassa.
Mutta unelmille saadaan siivet Pauliina Hengin kaltaisten naisten avulla. Pauliina on perheenäiti ja yrittäjä, joka on auttanut suomalaisia jo 14 vuoden ajan asuntohaaveiden toteuttamisessa Etelä-Ranskan upeissa maisemissa.
Kysyimme Pauliinalta mistä kaikki lähti ja miten hän yhdistää perhe-elämän yrittäjyyteen. Hän myös vinkkaa artikkelin lopussa top 5 paikat lapsiperheille Etelä-Ranskassa.
Pauliina Heng on äiti, kauppatieteiden maisteri ja yrittäjä
Olen Helsingissä asuva, Ranskan Rivieraan hurahtanut nelikymppinen äiti, vaimo, yrittäjä, yritysjuridiikan kauppatieteiden maisteri ja laillistettu kiinteistönvälittäjä.
Miehenikin on yrittäjä ja liikemies, joten työnteko on suuressa osassa perhettämme. Meillä on kaksi lasta, 8-vuotias tyttö ja 10-vuotias poika. He käyvät Helsingin ranskalais-suomalaista koulua, jonne siirtyivät ranskankielisestä kielikylpypäiväkodista, jota olin mukana perustamassa.
Asuin itse lapsena isäni työn takia Ranskan Rivieralla, jonka kauniiseen ympäristöön, ilmastoon ja harrastusmahdollisuuksiin ihastuimme täysin.
Vanhempani ovat asuneet seudulla yli 25 vuotta, ja palattuani ja jämähdettyäni itse Suomeen, intohimoni Rivieraa kohtaan voimistui niin paljon, että sen ympärille rakentui työni.
Nyt olen pian 14 vuotta auttanut yritykseni, Habisol Oy:n, nimissä suomalaisia, jotka haluavat ostaa tai myydä asunnon Ranskan Rivieralta.
Koti ulkomailta – Habisol ja sen historia, mistä kaikki alkoi?
Vanhempani ovat siis pitkään asuneet ympärivuotisesti Ranskan Rivieralla ja äitini oli aktiivinen paikallisessa Suomi-seurassa. Häneltä kyseltiin usein apua, kun joku suomalainen halusi ostaa tai myydä asunnon seudulla.
Prosessi tuntui niin monimutkaiselta, että isäni heitti ilmaan, että äidin ja minun pitäisi ryhtyä auttamaan näitä ihmisiä.
Olin itse samaan aikaan töissä kauppakorkeakoulusta valmistuttuani kansainvälisen yrityksen palveluksessa, jossa kaipasin uusia haasteita.
Tajusin nopeasti, että meillä oli äidin kanssa kaikki valmiudet onnistua: äidillä loistava paikallistuntemus, minulla kaupallista ja juridista osaamista sekä ahkera luonne, molemmilla kielitaitoa ja auttamishalua.
Koti ulkomailta -toimintamallimme on asiakkaalle maksuton
Toimintamallimme oli nerokas: asiakkaan ei tarvitse maksaa avustamme mitään, sillä saamme osuuden paikalliselta kiinteistönvälittäjältä, joka veloittaa välityspalkkion joka tapauksessa ja on valmis jakamaan sen toisen välittäjän kanssa tämän tuodessa asiakkaan ja osallistuessa valtavaan työmäärään. Pöytälaatikossa valmiina ollut vanha firma otettiin nopeasti hyötykäyttöön.
Koti ulkomailta on monen unelma
Palvelumme lähti lentoon ja pian isäni tuli mukaan ”kiireapulaiseksi”. Sittemmin tiimimme laajeni perheen ulkopuolisilla jäsenillä.
Nyt vanhempani ovat jääneet eläkkeelle ja olen järkeistänyt firman toimintaa. Teen itse töitä Helsingin Töölön toimistoltani käsin ja minulla on suomalainen ”oikea käsi” paikan päällä Rivieralla.
Teen entistä tiiviimpää yhteistyötä vuosien varrella parhaiksi havaitsemieni välittäjäkumppanien kanssa. Onneksi välillä on syytä itsekin käydä seudulla.
Olen myös laajentanut Habisolin toimintaa Espanjan Costa de Solin ja Costa Blancan suuntaan siten, että teen niillä alueilla yhteistyötä hyväksi havaitsemani, luotettavan välitystoimiston kanssa, jolta saa ammattitaitoista apua suomeksi.
Minkälaista työsi on? Ketä koti ulkomailta kiinnostaa?
Työni Habisolissa on hyvin itsenäistä, vastuullista ja monipuolista. Päätän itse mihin aikani käytän ja teenkin jatkuvaa priorisointia, jotta keskittyisin olennaiseen.
Asunnon ostaminen ulkomailta on ihmisille iso päätös. Kyse on yksityisasiakkaiden henkilökohtaisista varoista, joten mokia ei pidä tehdä, ja työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.
Saan usein opastaa asiakkaitani suomalaisten ja ranskalaisten välisissä kulttuurieroissa, ja tulkata tilanteita psykologisesti.
Tunnen itseni totiseksi tiedonvälittäjäksi, kun suuri osa päivästä menee sähköpostien parissa viestejä kirjoitellen ja langat käsissäni pitäen.
Asuntokauppa on Ranskassa erittäin byrokraattista, joten joka projektissa joudun syventymään satoihin sivuihin ranskankielisiä juridisia dokumentteja. Vaikka olen ulkoistanut paljon, yrittäjänä tulee tehtyä kaikenlaista siivouksesta markkinointiin.
Mikä on haastavinta työssäsi?
Paikallisen asuntokauppabyrokratian ihan hulluilta tuntuvat vaiheet ja hitaus, jolla paikalliset reagoivat. Olemme Suomessa tottuneet tekemään asiat niin paljon kätevämmin ja nopeammin. Usein joudun tekemään saman työn moneen kertaan, kun viesteihin ei vastata ja ihmisiä saa patistaa.
Tietoja on asunnoista saatavilla hyvin niukasti verrattuna suomalaiseen toimintamalliin, ja yksityiskohtia sitten kerätään kasaan vasta, kun kaupat ovat syntymässä. Asuntokauppa on Ranskassa pitkään myös hyvin epävarmaa, sillä ostajaa suojataan niin vahvasti – hän saattaa voida perua kaupat vielä monta viikkoa tarjouksen hyväksymisen jälkeen.
On ihanaa voida työskennellä asian parissa, josta on itse niin innoissaan.
Lähes jokaisessa asuntokaupassa eteen tulee jokin yllätys, joka vaatii lisäselvityksiä. Myös päivän erilainen rytmi ja tunnin aikaero tuovat omat haasteensa.
Ranskalaiset pitävät pyhän lounastaukonsa, eikä silloin kehtaa työasioilla häiritä. He lopettelevat työpäivänsä klo 18 jälkeen soittelemalla vielä viimeisiä asioitaan ja kello on silloin jo yli 19 Suomessa.
Mikä on palkitsevinta työssäsi?
On ihanaa voida työskennellä asian parissa, josta on itse niin innoissaan. Saan päivittäin etsiä kauniita asuntoja ja kulkea Rivieran katuja Google Mapsilla.
Ranskan Rivieran valtit ovat niin vahvat, ettei suuria myyntiponnisteluja tarvita. Olen myös tyytyväinen, että tässä hommassa saan ylläpidettyä ranskan kielitaitoani. Myös se, että jokainen asuntokauppa on oma projektinsa, joka alkaa ja loppuu, on luonteelleni sopiva.
Erinomainen notaari, jollaista jokaisessa Ranskan asuntokaupassa tarvitaan, helpottaa työtäni. Lopulta tyytyväinen asiakas, jonka unelma asunnosta Rivieralla on saavutettu tai jonka kanssa ollaan yhdessä väännetty asunnon myynnin byrokratia maaliin, on tässä työssä parasta.
Minkälainen kohde on jäänut uraltasi eniten mieleen?
Luottamuksellisista syistä en puhu asiakkaideni asunnoista, mutta yleisesti voin kertoa eräästä useamman suomalaisen perheen yhdessä omistamasta 1700-luvulla rakennetusta linnasta n. 500 km:n päässä Nizzasta, josta on välillä huoneistoja myynnissä.
Tarinat kertovat, että linnassa kummittelee, mutta enhän minä sellaiseen usko.
Kerran siellä syysmyräkällä käydessämme mielestäni satavarmasti suljin yhden huoneiston ikkunaluukut huolella, mutta pihalta lähtiessämme näin luukkujen olevan auki.
Jouduin tietysti palaamaan yksin tyhjään linnaan sulkeakseni luukut. Ja arvaa mitä tapahtui…? Ei mitään. Mutta kyllä vähän jännitti – en tainnut olla kovin vastaanottavassa tilassa juostessani linnan portaita ylös alas.
Minkälaisia lapsiperheitä ostaa asunnon ulkomailta?
Useilla messuilla työskenneltyäni olen huomannut, että erilaiset ihmiset ostavat asuntoja eri maista. Espanja kiinnostaa todella monia, sillä siellä saa aurinkoa, merenrantaa, hyvää ruokaa ja vaikkapa golfata, mutta hintataso on selvästi edullisempi kuin Ranskassa.
Erityisesti Costa Blancan alue on monen lapsiperheen suosiossa, sillä hinnat ovat selvästi Costa del Solia edullisemmat ja alue on nousussa.
Koti ulkomailta on myös monen lapsiperheen tavoite.
Ranskan Rivieralta asunnon ostavilla on tavallisesti jo jokin linkki Ranskaan entuudestaan – ehkä kieli, kulttuuri tai historia ovat tärkeämmässä osassa.
Vaikka valtaosalla asiakkaistani lapset ovat jo aikuisia, on myös pikkulapsiperheitä, jotka ostavat seudulta asunnon sekä omaan käyttöönsä että vuokrattavaksi.
Monen asiakkaani aikuiset lapset asuvat maailmalla, jolloin tukikohta Nizzan lentokentän läheisyydessä on kaikille kätevä käyttää.
Miten pystyt yhdistämään työn ja perhe-elämän?
Jos saa olla rehellinen, niin on ollut kyllä tosi hankalaa lasten ollessa pieniä. Äitiyslomilla firma kävi säästöliekillä enkä oikein osannut keskittyä täysillä lapsiinkaan, kun podin huonoa omatuntoa laiminlyödessäni ”kolmatta lastani”, eli firmaa.
Se, että mieheni on myös yrittäjä, ei helpottanut asiaa yhtään, sillä hänen työnsä vei kaiken hänen aikansa tai energiansa.
Lapset menivät hoitoon pieninä päästäkseni takaisin töihin, ja työpäivät olivat hengästyttäviä, kun virka-aikaan hoidin minuuttiaikataululla työt pois, ja illalla kotona odotti uusi työpäivä kotihommineen. Ai niin, ja samalla meillä oli talonrakennuttamisprojekti käynnissä.
Vaikka kotiapuakin sain järjestettyä, oli se niin hurjaa aikaa, että on ihme, etten palanut loppuun.
Nyt, kun molemmat lapset ovat koululaisia ja heillä on kännykät, joiden turvin voivat olla yksin kotona tai kulkea välillä harrastuksiin, on aikaa vapautunut selvästi ja tilanne on toinen. Nyt on ihanaa, että voin tehdä valtaosan työstäni mistä tahansa käsin ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Voin jäädä kotitoimistolle ja pääsen hoitamaan lasten asioita tai urheilemaan keskellä päivää, mutta eivät ne työt silloin tule tehdyiksi.
Oikeita lomapäiviä on harvassa ja työasioita on seurattava lähes päivittäin – myös lomakaudella, jolloin asiakkaat ovat liikkeellä. On se riittämättömyyden tunne ja ainainen kiire edelleen olemassa.
Mitä lapset tykkäävät työstäsi?
Piti ihan kysyä. Teen kuulemma liikaa töitä eikä aikaa ole tarpeeksi heille. Auts. Toisaalta tiedän, että tykkäävät siitä, kun voimme yhdessä matkustaa Rivieralle muutaman kerran vuodessa ja pystyn heidän lomillaan hoitamaan kätevästi omia töitänikin.
Osaan näyttää heille jänniä paikkoja ja pärjäämme seudulla kuin paikalliset. Ollaan me leikitty ajatuksellakin, että he sitten aikanaan ryhtyvät tekemään tätä työtä kanssani, kuten itsekin työskentelin omien vanhempieni kanssa, mutta ehkei se ole paras idea, sillä tiedän myös sukulaisten kanssa työskentelyn nurjan puolen.
Missä näet itsesi 10 vuoden päästä työn osalta?
Pelkäänpä, että tällä vauhdilla minua tarvitaan vielä 10 vuoden päästäkin auttamaan suomalaisia selviytymään ranskalaisen asuntokaupan byrokratiaviidakossa.
Se on niin suuri ja jähmeä maa, että asiat muuttuvat hitaasti – eikä aina helpompaan suuntaan. Olen vuosikausia kinunut asumaan Rivieralle, mutta nyt lasten koulun alettua olenkin hyvin tyytyväinen siihen, että kotimme on Suomessa, jossa lapset voivat olla itsenäisempiä ja koulunkäynti tuntuu tehokkaammalta kuin Ranskassa.
Mutta ehkäpä 10 vuoden päästä voin viettää Rivieralla entistä enemmän aikaa ja tehdä töitäni sieltä käsin, toivottavasti myös vähän hellittää tahtia. Eläkepäiviksi haluan käppäilemään Antibesin vanhan kaupungin kujille.
Top 5 paikat Etelä-Ranskassa ja miksi nämä?
Lasten viihtyvyys huomioon ottaen listasin nämä:
- Erityyppiset rannat
Etenkin off-season-aikaan rannoilla on tilaa eikä uimassa ole pakko käydä, jos merivesi on liian kylmää. Ranta Nizzasta Antibesiin on pyöreitä pikkukiviä, joita on hauska keräillä (ei saa viedä mukanaan!) ja vaikka heitellä veteen. Kivet ovat toinen toistaan kauniimpia eivätkä ne sotke paikkoja, kuten hiekka. Ranta Juan-les-Pins’stä Cannesiin on hienoa hiekkarantaa, eli valtavan suuri hiekkalaatikko, jolla on hauskaa rakentaa linnaa ja juoksennella vesirajassa. Cannesista länteen, Estérelin kukkuloiden juurella ranta on punaista kalliota, josta olemme bonganneet upean paikan snorklailla. Tänne on mentävä kesällä, kun merivesi on tarpeeksi lämmintä. - Nizzan keskuspuisto
Muutama vuosi sitten valmistunut Nizzan upea keskuspuisto ”La Coulée Verte” (vihreä virta, toiselta nimeltään La Promenade du Paillon) on lasten suursuosikki. Siellä on tyylikkään leikkipuiston lisäksi hauska suihkulähdeaukio, jossa voi väistellä eri tahtiin roiskuvia lukuisia vesisuihkuja. Sijainti on priima ihan vanhan kaupungin ja Place Masséna -pääaukion vierellä. - Monacon merimuseo ja tippukiviluola
Monaco sinänsä, mutta lapsille erityisesti Monacon merimuseo (Musée océanographique de Monaco), jota kuuluisa meritieteilijä Jacques Cousteau johti vuosikymmeniä, on kokemisen arvoinen sekä sisältönsä ansiosta, mutta myös rakennuksena. Lähellä sijaitseva eksoottinen puutarha (Le Jardin Exotique de Monaco) ja sen sisään kätkeytyvä tippukiviluola ovat myös hauska kohde seikkailla lasten kanssa. - Verdonin kanjoni ympäristöineen
Reilun parin tunnin ajomatkan päässä Nizzasta länteen, vuoristossa sijaitseva Verdonin kanjoni (”Gorges de Verdon”) on henkeäsalpaavan maisemareitin varrella ja vuorikiipeilijöiden suosimien jyrkänteiden pohjalla sijaitseva turkoosin sininen järvi. Järven rannalta voi vuokrata polkuveneen tai kajakin, jolla pääsee syvälle kanjoniin retkelle. Jos näille seuduille sattuu heinäkuussa, kannattaa ajella ympäröivissä provencelaisissa maalaismaisemissa, jossa samaan aikaan hehkuvat laventelipuskat liloina ja auringonkukkapellot keltaisina. - Lukuisat vanhat kaupungit
Itse rakastan ja uskon, että moni muu aikuinen nauttii tunnelmasta eteläranskalaisissa vanhoissa kaupungeissa (siis ”Vieux Village”, ei pelkkä ”Centre”). Lapset voi lahjoa liikkeelle vaikka jätskillä. Mielestäni Rivieran parhaat ja ehdottomasti käymisen arvoiset ovat: Eze, Gourdon, Saint-Paul-de-Vence, Antibes, Nizza, Menton, Valbonne, Mougins ja Grasse.
Tutustu Habisoliin tästä jos koti ulkomailta on unelmasi
Lue myös Cannes matkakohteena – Ökykallis vai sittenkin sikahalpa?
