Jaana Pelkonen ”Tyttären syntymä on parasta mitä meille on tapahtunut”
Jaana Pelkonen on helsinkiläinen kansanedustaja ja mediatyöläinen. Hän kertoi Lapsiarkea Medialle ajatuksiaan perhe-elämästä ja politiikasta lapsiperheen näkökulmasta. Jaanan perheeseen kuuluu miehen lisäksi 2-vuotias tytär sekä Fidel kissa.
Olen tottunut kantamaan vastuuta
Perhe on elämäni peruskivi ja tärkein asia. Olen pienestä tytöstä asti tottunut kantamaan vastuun paitsi itsestäni myös läheisistäni. Se oli syy, miksi päätin aikanaan lähteä politiikkaan. Meidän tulee kantaa toisistamme vastuuta.
Tyttären syntymä on parasta mitä meille on tapahtunut. Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että saamme olla hänen vanhempiaan. Äitiys on minulle luonnollista.
Haluamme, että elämässämme vallitsee tasapaino
Omaa toimintaansa ja ajankäyttöä joutuu jatkuvasti miettimään ja priorisoimaan. Pienen lapsen vanhempina haluamme, että elämässämme vallitsee tasapaino. Minulle on tärkeää, että olen läsnä tyttäremme arjessa mahdollisimman paljon ja pyrin aikatauluttamaan työni ja menoni lapsen ehdoilla. Pikkulapsivaihe on niin lyhyt.
Oman rajallisuuden hyväksyminen on poliitikkona vaikeaa
Parasta politiikassa on erilaisten ihmisten tapaaminen, jatkuva oppiminen ja valiokuntatyö. Haastavana koen sen, ettei yksin pysty ratkaisemaan kaikkia maailman haasteita, vaikka kuinka haluaisi. Oman rajallisuuden hyväksyminen on vaikeaa.
Lapsen kehitys inspiroi minuakin oppimaan uutta
Kun seuraan lapseni kasvua ja kehitystä, voin vain ihmetellä, miten nopeasti lapsi oppii uusia asioita. Se inspiroi minuakin kehittämään itseäni lisää. Haluan ymmärtää enemmän ja olla tiedostavampi vanhempi. Lapset todellakin opettavat meitä.
Politiikan ja perhe-elämän pystyy yhteensovittamaan lapsen ehdoilla
Uskon, että jaamme kaikkien työssäkäyvien vanhempien kanssa samat pohdinnat arjen pyörityksestä. Toki politiikassa voi itse päättää, mihin kaikkeen mukaan lähtee. Itse olen tehnyt valinnan esimerkiksi sen suhteen, millaisia tehtäviä voin tässä elämäntilanteessa ottaa vastaan ja olen karsinut kaikki ylimääräiset menot erityisesti illoista. Ilman tukiverkkoa perheemme ei pärjäisi.
Yksittäinen kansanedustaja ei voi maailmaa kerralla muuttaa paremmaksi, mutta voi pitää esillä ja ajaa itselleen ja äänestäjilleen tärkeitä asioita.
Vanhempien tasapuolisempi vastuu lapsista on kaikkien etu
Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia. Työelämässä naisten ja äitien työmarkkina-asema on edelleen miehiä ja isiä heikompi. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy monesti tasa-arvon mallimaana.
Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Tähänkin yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Onko se naisten jääminen kotiin opittu tapa toimia?
Ruotsissa perheet voivat käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa ja isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Myös meillä työelämään olisi saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.
Perhevapaauudistuksen tavoitteena on saada useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona. On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana.
Varhaiskasvatuksen on oltava lapselle turvallista
Uusi varhaiskasvatuslaki itsessään on hyvä. Se koskee kaikkia palveluntuottajia. Varhaiskasvatuslakia on siis noudatettava kaikissa päiväkodeissa; yksityisissä, julkisissa ja kolmannen sektorin toimijoiden tuottamissa palveluissa. Varhaiskasvatuslaissa on säädetty myös henkilömitoituksesta.
Kunnalla ja valvontaviranomaisilla on velvollisuus varmistua siitä, että mitoitusta noudatetaan. Kunnan vastuulla on varmistua siitä, että päiväkodin toiminta on lain mukaista ja täyttää kaikki laadulliset vaatimukset. Väärinkäytöksiä, laiminlyöntejä tai lasten turvallisuutta vaarantavaa toimintaa ei voida missään olosuhteissa hyväksyä. Viranomaisilla on velvollisuus puuttua väärinkäytöksiin.
Lastensuojelussa lapsen hätä on kuultava heti
Lastensuojelussa ennakointi eli varhainen puuttuminen on tärkeää. Lapsen hätä on kuultava ja kun hätä on suuri, apua on saatava heti. Ei riitä, että perheessä hoidetaan vain yhtä – koko perhe tarvitsee tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Tarvitsemme lisää herkkäkorvaisia koulukuraattoreita ja sosiaalityöntekijöitä.
Näitä perheisiin liittyviä asioita poliitikkona ajan, jotta Suomi olisi entistä parempi paikka lapsillemme nyt ja tulevaisuudessa
Erityisesti pienten lasten ja heidän perheidensä kohdalla tuen tarve korostuu. Tiedämme, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Laadukas varhaiskasvatus pitää olla kaikkien sitä tarvitsevien lasten ulottuvilla. Varhaiskasvatuksen voima näkyy erilaisista taustoista tulevien lasten tasa-arvoistamisesta. Mitä nuorempana luomme ystävyyssuhteita ja turvaverkostoa, sitä vahvemmin ehkäisemme syrjäytymistä.
Kaikille lapsille täytyy myös mahdollistaa vähintään yksi mieleinen harrastus. Liikkuva, harrastava ja osallistuva lapsi on liikkuva nuori ja aikuinen. Tiimitekeminen ja treenit luovat tarvittavaa me-henkeä.
Nuorisotyöttömyyden korkea taso huolestuttaa. Se on johtanut siihen, että monen nuoren kohdalla toimeentulotuesta on tullut pysyvä toimeentulon lähde.
Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jokainen toimeentulotukea saava nuori tulee tavata kasvotusten ja auttaa tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Sekä ennen kaikkea koulutukseen ja töihin.
Koulutus ja työ ovat parasta sosiaaliturvaa, niin nuorten kuin aikuisten osalta. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin on suurimpana syynä ovat pienet tulot tai se, ettei työllistymisellä ja siitä saatavalla palkalla pysty pyörittämään perusarkea. Tiukkaa taloudellista tilannetta seuraa herkästi yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden väheneminen.
Asetan itse korkeat odotukset sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle, jonka kautta toivottavasti vihdoin pääsemme paneutumaan kannustinloukkujen purkamiseen. Nythän varjopuolena on se, että vaikka työtä olisi tarjolla, sitä ei ole aina kannattavaa ottaa vastaan. Pahimmillaan tuet voivat laskea niin nopeasti, että työllisenä rahaa jää vähemmän käteen kuin työttömänä
Suomessa kolmen sukupolven tukiverkosto on kaupunkiin muuton yhteydessä rapistunut, joten uusia turvaverkostomalleja tulisi luoda.
Meillä on hieno, ilmainen kirjastojärjestelmä, joka tukee sivistyksen rikastamista, mutta yksinäisyys tuo usein masentumisen ja passivoi.
Kiitos haastattelusta Jaana Pelkonen.
Kuvat Jaanan perhealbumista.
Tutustu Jaanaan tästä
Lue myös Yllätysraskaus järkytti Jenniä – Ultrassa selvisi, että vauvoja onkin kolme
