Vertaistuki on parhaimmillaan turvasatama.
Ovi sulkeutuu, koko muu perhe on lähtenyt. Edessä on taas uusi yksinäinen päivä lapsen kanssa ja vaikka nautinkin äitiydestä, on yksinäisyys välillä musertava tunne. Vertaistuki heittää pelastusrenkaansa, vaikkakin vain someyhteisön välityksellä, mutta se todellakin pitää pinnalla. Siellä voi purkaa omia ajatuksia ja tulla ymmärretyksi, koska kaikki me olemme samassa veneessä. Kaikkein tärkeintä on huomata, ettei ole minkään ajatusten kanssa yksin ja että kaikki ajatukset, ne huonotkin, ovat ymmärrettäviä.
Vertaistuen tarve on suurimmillaan vauvavuoden aikana.
Meillä kaikilla on huonoja päiviä, öitä, jopa viikkoja. Kukaan ei ole yksin, vaikka siltä välillä tuntuukin. Monesti väsyneenä ajatukset saavat muutenkin kohtuuttoman suuria mittasuhteita, joten olenkin päättänyt aina ensin levätä ja syödä, ja miettiä vasta sitten. Väsyneenä ei tulisi tehdä mitään suuria päätöksiä. On mahtavaa, kun on joku paikka missä jakaa näitä tunteita. Itse olen kokenut, että vertaistuen tarve on suurimmillaan vauvavuoden aikana.
Viihdyn yksin kotona, nuoruuden levottomuus ja sosiaalinen etsiminen on poissa ja päivien yksitoikkoisuus ei saa minua turhautumaan. Kuitenkin aikuisten kontaktien puute on välillä raivostuttavaa. Kaikki ovat kiireisiä, kenelläkään ei juuri ole aikaa. Aikataulujen yhteensovittaminen on välillä haastavaa ja koska äitiys on yhtä huonoa omaatuntoa, on jokainen oma meno jollainlailla piikki äitiyden lihassa. Yksin jääminen on helppoa ja se tapahtuu huomaamatta. Luultavasti se äiti jota et viitsi kutsua, koska hän ei kuitenkaan pääse, se jolla on pienet lapset, on eniten kutsun tarpeessa. Itse asiassa kaikkien mahdollisten kutsujen tarpeessa. Harvoin kukaan valitsee yksinäisyyttä, se vain valikoituu. Siihen liittyy hyvin vahvasti ulkopuolisuuden tunne. Jokainen yhteydenotto auttaa, oli vastaanotto millainen tahansa.
Vertaistuki lohduttaa ja kannustaa.
Jos jotain, niin kannustan löytämään oman ryhmän jo odotusaikana. Porukan kanssa voi jakaa raskausajan vaiheita ja aikanaan jännäillä synnytyksiä. Vauvojen syntymän jälkeen siitä kehittyy monen kahvihuone, taukohuone ja huone, jossa ymmärretään niinä huonoinakin päivinä.
Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, tämä on päivänselvää. Joskus vain lähipiirissä ei ole ketään samassa tilanteessa ja silloin tälläisen ryhmän arvokkuutta ei voi mitata rahalla.
Pieni laulu ihmisestä
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
(Maa, 1987)
Tommy Tabermann
Lue myös:
Tiheän imun kausi – Näillä ohjeilla selviät imetysmaratonista
Lapsen unen tarve – Opas hyviin unitottumuksiin
