Tutustu tästä Valio Onnin tuotteisiin
imetysliivit

Täysimetys 6kk on suositus, jota toteuttaa vain 1% äideistä

Täysimetys antaa monia terveyshyötyjä vauvalle ja äidille

Tässä täysimetys artikkelissa on kuvissa Change Lingerien imetysliivit sekä vauvalla Ecolife Helsingistä saatu Kaikon mekko.

Täysimetys kuuden kuukauden ajan tuntuu olevan harvinaista. Vaikka WHO:n suositus täysimetyksen kestolle on 6kk THL:n tutkimuksen mukaan vain 1% äideistä toteuttaa tätä suositusta. 4kk ikään saakka täysimetettyjä vauvoja on 23%. 

Miksi suomalaiset äidit eivät jaksa tai halua pyrkiä täysimetykseen?

Osa kokee imetyksen vaivalloiseksi, kun vauva on paljon rinnalla. Itse taas koen sen todella helpoksi, kun ei tarvitse veivata pullojen ja vellien kanssa ensimmäiseen puoleen vuoteen. Imetyksessä ei toki aina ole kyse vain omista valinnoista. Esimerkiksi terveydentilan vuoksi maitoa ei aina erity tarpeeksi. En kuitenkaan usko, että tämä koskee valtaosaa äideistä. Moni tarvitsisi tukea ja kannustusta imetyksen onnistumiseen. Se tulee hyvin selväksi esimerkiksi Facebookin keskusteluryhmissä.

Täysimetykseksi lasketaan se, että vauva saa äidinmaidon lisäksi vain vettä ja/tai vitamiinivalmisteita, joista tavallisin on D-vitamiini.

Imetyksen hyödyt lapselle

Imetys suojaa lasta tulehduksilta. Täysimetys vähentää tutkitusti muun muassa korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistotulehduksista johtuvia sairaalakäyntejä. Imetys suojaa kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta.

Imetetyillä lapsilla näyttäisi myös olevan vähemmän nekrotisoivaa enterokoliittia (keskosten vaikea suolistosairaus), keliakiaa ja lapsuusiän leukemiaa sekä myöhemmin lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Rintamaidossa on muun muassa runsaasti erilaisia maitohappobakteereja, joiden avulla lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta.

Imetys suojaa lasta tulehdussairauksilta

Mitä hyötyjä äiti saa imetyksestä?

Äiti saa imetyksestä välittömiä ja pitkäaikaisia hyötyjä. Heti synnytyksen jälkeisiä hyötyjä ovat muun muassa synnytyksestä toipuminen nopeammin, kohtu supistuu paremmin ja jälkivuotoa on vähemmän. Imettäessä erittyvä oksitosiini on mielihyvähormoni, joka lievittää stressiä ja saa äidin tuntemaan olonsa luottavaiseksi. Imettävät äidit sairastuvatkin harvemmin masennukseen kuin äidit, jotka eivät imetä. Mitä useamman vuoden nainen elämästään imettää, sitä pienempi on hänen riskinsä sairastua muun muassa 2-tyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, rintasyöpään tai munasarjasyöpään.

Äitien ei pidä syyllistyä jos täysimetys ei onnistu

Kenenkään ei pidä kantaa syyllisyyttä jos täysimetys ei onnistu. Täysimetykseen on mielestäni hyvä pyrkiä mutta ei kannata loukkaantua asian ympärillä olevasta keskustelusta. Esikoista odottaessani en edes suunnitellut täysimetystä, enkä kokenut siitä mitään paineita. Esikoinen syntyi raskausviikolla 36+6 viikkoihin nähden pienipainoisena ja sai heti synnytyssalissa luovutettua äidinmaitoa.

Imetys lähti kunnolla käyntiin vasta kuukauden iässä ja annoimme korviketta imetyksen rinnalla. Korvike voitiin jättää kokonaan pois ja imetys kesti 1 vuotta 8 kuukautta. Olin oikein tyytyväinen ensimmäisen kanssa tästä saavutuksesta. Yöheräilyt olivat uutta ja esikoisen kanssa kuvittelin korvikkeen antamisen pullosta olevan helpompaa. Esikoisen pitkän imetyksen johdosta huomasin imetyksen olevan palkitsevaa ja kahden seuraavan kanssa tavoitteeni oli täysimetys.

taysimetys
Tämä kolmas lapseni on täysimetyksellä. Hyvät imetysliivit ovat tärkeät imetystaipaleella. Sain testattavaksi nämä Change Lingerien kauniit mustat pitsiset imetysliivit. Palvelu on todella hyvää Change Lingerien liikkeissä ja siellä osataan auttaa oikeiden liivien valinnassa.

Imetys antaa parhaimmillaan onnistumisen tunteita

Keskimmäisen kanssa imetys lähti samantien käyntiin loistavasti ja täysimetin häntä 6kk. Hän ei suostunut edes syömään pullosta eli tissillä mentiin. Aloitimme soseiden maistelut vasta 6kk iässä ja 7kk iässä alkoi kiinteiden syönti kunnolla. Häntä imetin melkein kaksi vuotta. Yöimetysten lopettaminen oli aika haastavaa 1,5 vuotiaan kanssa. Uskon vuoden iässä homman sujuvan helpommin.

Lue myös Imetysvaatteet – Kannattaako imetysvaatteita hankkia? 

Nyt kolmannen kanssa oli selvää, että 6kk täysimetystä lähdetään tavoittelemaan ja homma on hyvässä vauhdissa. Imetys lähti käyntiin synnytyssalissa tytön ollessa puolen tunnin ikäinen. Tässä synnytyskertomus nopeasta luomusynnytyksestä. Vauvat ovat yleensä virkeämpiä lääkkeettömän synnytyksen jälkeen ja se edistää imetyksen aloittamista.

Nautin lapsentahtisesta imetyksestä vaikka se vaatii voimavaroja. Neiti syö öisin yleensä 6 kertaa ja kroppa on kovilla. Toki tämä unitahti on minulle aika raskasta, kun vieressä häärää myös kaksi alle kouluikäistä villiä poikaa. Vauvan nukkuminen vaikuttaa jaksamiseen, mutta uskon unijaksojen pidentyvän kiinteiden aloittamisen jälkeen. Imetys on asia, jossa koen todella onnistumisen tunteita äitiyden osalta. Mieheni sanoikin, että minä kasvatan lapsia hyvin fyysisesti ja hän henkisesti.

Vauvan onnellinen ilme rinnalla auttaa jaksamaan pätkäunia.

Tyttö painoi syntyessään 3240g ja 4kk neuvolassa 6500g. Hän on kasvanut keskikäyrällä hienosti ja olenkin naureskellut, että “kasvimaitoni” on ravitsevaa. En syö lihaa ollenkaan, joten siitä tuo nimitys. Aiomme aloittaa soseiden maistelut kuuden kuukauden iässä. Imetystä aion jatkaa ainakin kaksivuotiaaksi ellei neiti itse päätä lopettaa. Esikoinen itse päätti lopettaa imetyksen aikoinaan, joten lapsen ehdoilla toki mennään.

vauva 4kk
Taika-neiti on 4kk ja tämä ihana Kaikon mekko on Ecolife Helsinki liikkeestä saatu.

Voisiko allergiat johtua imetyksen lyhyestä kestosta?

Facebookissa on kiinnostava imetykseen liittyvä Laktivistiäiti sivu. Laitan tähän muutamia kirjoituksia sieltä ajatuksia herättämään. “Kun täysimetys kestää keskimäärin vain 2 kuukautta ja suurimmalle osalle vauvoista (joita Suomessa syntyy keskimäärin 60 000 vuodessa, heistä 1-2 prosenttia on 600-1200 vauvaa vuosittain) aletaan antaa muuta ruokaa jo ennen 4 kuukauden ikää, voisiko kenties se olla syynä ruoka-aineallergioiden suureen määrään suomalaisten lasten keskuudessa? Tai sitten tämä seuraava: “Suuri osa lapsista saa lisämaitoa jo ensimmäisinä elinpäivinään synnytyssairaalassa.”

Viralliset imetyssuositukset Suomessa

THL julkaisi 22.1.2016 uudet kansalliset ruokasuositukset lapsiperheille. Vauvoille suositellaan yksinomaista eli täysimetystä kuuden, vähintään neljän kuukauden ikään asti. Kiinteiden ruokien aloittamista suositellaan pieninä maisteluannoksina vauvan yksilölliset valmiudet huomioiden, äidinmaidon pysyessä vauvan pääasiallisena ravintona.

Moni imetyksen hyödyistä on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi saa äidinmaitoa; mitä pidempään lasta imettää, sitä suuremmat hyödyt ovat sekä äidille että lapselle.

Imetykseen tarvitaan tukea

Suomessa ollaan tällä hetkellä kaukana suosituksen tavoitteista, sillä vauvat saavat äidinmaitoa ainoana ravintona keskimäärin vain kaksi kuukautta todetaan Imetyksen Tuki Ry:n sivuilla. Korvikkeen tarjoaminen äidinmaidon ohella varmuuden vuoksi sekä puutteellinen imetysohjaus terveydenhuollossa ovat Imetyksen tuki ry:n kokemuksen mukaan usein syynä siihen, että imetys loppuu aikaisessa vaiheessa vastoin äidin toivetta. Enemmän tukea tarvittaisiin erityisesti lisämaidon vähentämiseen ja täysimetykselle pääsemiseen. Tukea imetykseen saat Imetyksen Tuki ry:n Facebookista 

Seuraavat tekstit ovat Laktivistiäidin Facebook-sivuilta

Mitä on lapsentahtinen imetys?

Lapsentahtisessa imetyksessä lapsi säätelee tarkasti energiansaantiaan fysiologisten tuntemustensa perusteella, eikä voi syödä itseensä liikaa äidinmaitoa. Vauvan annetaan imeä yhtä rintaa niin kauan kuin hän itse lopettaa ja jos vauva on lopettaessa hereillä, voi hänelle tarjota toisenkin rinnan.

Vauva voi alkuun haluta olla rinnalla aamusta iltaan, se ei kuitenkaan yleensä kerro siitä, että vauva ei saisi tarpeeksi maitoa, vaan vauva haluaa olla rinnalla, koska se edustaa hänelle ravinnon lisäksi turvaa ja läheisyyttä. Samalla syödessään hän luo kontaktia äitiinsä, tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä turvallisesti. Vauvantahtinen imetys auttaa maidon muodostumista vauvan yksilöllisiin tarpeisiin ja äiti oppii nopeammin tulkitsemaan lapsensa viestejä. 

Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle, tasaisesti kasvavalle vauvalle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäiset 6 kuukautta. Täysimetetty vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi ainoastaan D-vitamiinia 10 mikrogrammaa kahden viikon iästä alkaen. Kun vauvaa imetetään lapsentahtisesti, vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa, maitomäärä pysyy vauvan tarpeita vastaavana. On tavallista, että alkuviikkoina vauva syö vieläkin tiheämmin.

Kiinteiden ruokien aloittaminen

Jos yli 4 kuukauden ikäinen vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa, kiinteiden ruokien tarjoaminen on parempi vaihtoehto kuin äidinmaidonkorvikkeeseen siirtyminen, jotta imetyksen jatkuminen ei vaarantuisi. Pelkästään äidinmaidonkorviketta saavalle vauvalle kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä.

Kiinteiden ruokien kanssa ei kannata kiirehtiä. Vauvan suolisto kypsyy vähitellen ja on valmis vastaanottamaan kiinteitä ruokia aikaisintaan 4 kuukauden iässä. Kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan aina vauvan yksilöllisten valmiuksien ja tarpeiden mukaan aikaisintaan 4–6 kuukauden iässä. Lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna, hallitsemaan pään liikkeitä sekä koordinoimaan silmien ja käden yhteistyötä ruokia tavoitellessaan.

Kiinteiden ruokien aloitusta jo 4 kuukauden iässä perustellaan joskus allergiariskin pienenemisellä. Väitteelle ei kuitenkaan tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella ole näyttöä. Sen sijaan on näyttöä, että suosituksen mukainen täysimetys vähentää allergisten sairauksien riskiä, samoin monipuolinen kiinteiden ruokien tarjoaminen puolen vuoden iästä lähtien ja imetyksen jatkaminen muun ruoan ohella ainakin 1-2 vuoden ikään. Lapsen allergiariskiä kasvattaa liian varhainen (alle 4 kk) tai viivästynyt (yli 6 kk) kiinteiden ruokien aloittaminen sekä äidinmaidonkorvikkeen käyttö ensimmäisinä kuukausina.

Lue myös Tiheän imun kausi – Näillä ohjeilla selviät imetysmaratonista

Lue myös Vauvan nukkuminen perhepedissä ja yöimetys

Heidi Ekholm-Talas

Kirjoittaja on Lapsiarkea Median osakas, sarjayrittäjä ja kahden villin pojan sekä 2018 syntyneen tytön äiti.

Matkustelu ja elämästä nauttiminen inspiroivien ihmisten kanssa pitävät Heidin fiiliksen yllä. Hän haluaa auttaa ihmisiä löytämään positiivisen vireen elämäänsä ja kannustaa kaikkia tavoittelemaan unelmiaan. Heidin matkajutut sivustoltamme löytyy Delux-Retkiperhe matkablogista.

Ota yhteyttä: heidi@lapsennimi.com

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös