Raskausajan stressi vaikuttaa lapseen
Raskausajan stressi vaikuttaa tutkitusti sikiöön. Suurimmat vaikutukset lapsen kehitykseen syntyvät kuitenkin vasta synnytyksen jälkeen.
Suomessa pienten lasten vanhemmat saavat nauttia maailmanlaajuisessa mittakaavassa todella hienoista eduista, kuten pitkistä vanhempainvapaista. On kuitenkin monia asioita, jotka saattavat aiheuttaa pitkittynyttä stressiä. Ohimenevät stressaavat tilanteet ovat normaali osa elämää, mutta pitkään jatkuva stressi kuormittaa sekä aikuisia että lapsia. Esimerkiksi sairastelu, rahahuolet ja parisuhdeongelmat ovat tyypillisiä pitkittyneen stressin lähteitä. Monesti mukana voi olla useampikin stressin aiheuttaja.
Ylen uutisessa kerrotaan, miten stressi vaikuttaa lapseen jo sikiöaikana. Raskausajan stressi voi vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen, temperamentin piirteisiin, immuunipuolustukseen sekä tunteiden säätelyyn. Aihetta on tutkittu vuonna 2010 aloitetussa FinnBrain-tutkimuksessa.
Oletko stressaantunut ja raskaana?
Jo tieto siitä, että syntymätön lapsi voi kärsiä äidin stressistä, saa monissa aikaan entistä pahemman stressireaktion. Vaikka tutkimuksissa on löydetty stressin aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia, ei hätä ole tämän näköinen. Kaikki stressi ei ole sikiölle haitallista, ja muutenkin stressin vaikutus on loppujen lopuksi yksittäisenä tekijänä hyvin pieni. Suurempi vaikutus on sillä, miten lasta kohdellaan syntymän jälkeen. Yksittäisen perheen kohdalla pelkän raskaudenaikaisen stressin vaikutuksista lapseen ei juuri voida edes puhua.
Vaikka yksilön kohdalla raskausajan stressi vaikuttaa lapseen hyvin vähän, on yhteiskunnallisesti tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia stressillä voi olla lapseen. Tulevien vanhempien hyvinvointiin satsaamista voidaan siis perustella myös lasten hyvinvoinnin edistämisen kautta. Koska resurssit ovat rajalliset, olisi tärkeää osata tunnistaa ne tilanteet ja perheet, joiden kohdalla riskit lapsen kehitykselle ovat suurimmat. Näin esimerikiksi neuvoloissa osataan kohdentaa apua niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Se, että mietit omakohtaisesti näitä asioita, kertoo jo paljon siitä, kuinka hyvä vanhempi olet.
Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Paula Mustosella on lohdullista sanottavaa: ”Se, että mietit omakohtaisesti näitä asioita, kertoo jo paljon siitä, kuinka hyvä vanhempi olet. Lapsen näkökulman huomioonottaminen ja hänen tarpeidensa pohtiminen ovat merkkejä sensitiivisestä eli lasta ymmärtävästä ja huomioivasta vanhemmuudesta, minkä taas tiedetään olevan lapsen kehitystä suojaava ja tukeva tekijä.”
Suurimmat stressin vaikutukset ilmenevät vasta synnytyksen jälkeen
FinnBrain tutkimuksessa selvisi, että äidinmaidon stressihormonipitoisuudet näkyvät vauvan käytöksessä voimakkaampana pelkoreagoitavuutena. Stressaava elämäntilanne ei kuitenkaan ole syy luopua imetyksestä, sillä huomattavasti oleellisempaa on vuorovaikutus lapsen kanssa. Jos vanhempi on masentunut ja stressaantunut, ei hän välttämättä jaksa olla tarpeeksi lapsen kanssa vuorovaikutuksessa.
On siis tärkeää hakea apua, jos tuntuu siltä, etteivät voimat riitä lapsiperhearjen pyörittämiseen. Lapset tarvitsevat läsnäoloa ja huomioita, mutta toisaalta vanhempien oman jaksamisen kannalta myös oma lepoaika on tärkeää.
Lue lisää:
Synnytyskertomus – Nopea käynnistetty luomusynnytys
Joululahjavinkit – Pehmeitä paketteja koko perheelle
Forenom huoneistohotelli on fiksu valinta lomailevalle lapsiperheelle
