Yhden vanhemman perhe – Pienperheyhdistys ry auttaa
Oletko ajatellut miltä tuntuisi olla yksin vastuussa perheen arjesta ja pienistä lapsista? Ehkä tiedätkin. Yhden vanhemman perhe on yleinen ilmiö Suomessa. Kaikista Suomen lapsiperheistä jopa 21,6 prosenttia on yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhemman tulot ovat usein tiukalla, eikä aika aina tunnu riittävän kaikkien arkiasioiden hoitoon. Yksi vanhempi on paljosta vastuussa.
Pienperheyhdistys on järjestänyt toimintaa yhden vanhemman perheille jo 50 vuoden ajan ja alussa toimintaa lähtivät kehittämään yksin lapsiaan kasvattavat äidit. Pienperheyhdistyksen jäsenperheiden taustat ovat erilaisia, mutta yhteistä on kokemus siitä, millaista on elää ainoana vanhempana yhden tai useamman lapsen huoltajana.
Jokainen yhden vanhemman perhe on omanlaisensa. On perheitä, joissa toinen vanhempi on kuollut. On perheitä, joissa toinen vanhempi ei ole ollenkaan mukana lapsen elämässä. On eroperheitä, joissa vanhemmat hoitavat lapsia vuoroviikoin tai muunlaisin järjestelyin. On myös itsellisiä äitejä, jotka ovat hankkineet lapsen tietoisesti yksin lahjasukusoluilla. Monet yhden vanhemman perheet saavat arjessa korvaamatonta tukea läheisiltään, isovanhemmilta ja ystäviltä, mutta on niitäkin, joilla ei ole tukiverkkoja.
Vertaisvoimaa ja hyvinvointia yhteisistä tapahtumista
Arjen kiemuroissa yksin lapsiaan kasvattava vanhempi kaipaa myös toisten aikuisten seuraa. Vielä parempi on, jos keskustelukumppani ymmärtää, mitä tarkoittaa elämä lapsiperheessä ilman kumppania, jonka kanssa voisi jakaa asioita.
Pienperheyhdistyksen toimintaan on aina kuuluneet sekä koko perheelle järjestetyt yhteiset retket ja tapahtumat, mutta myös vanhemman hyvinvointiin ja virkistäytymiseen liittyvät toiminnot, joissa on lapsille järjestetty omaa toimintaa. Vanhempi voi hyvin mielin rentoutua, kun tietää, että lapset ovat hyvissä käsissä.
Mahdollisuuksia lapsille
Vaikka osa yhden vanhemman perheistä osa tulee toimeen hyvin, on hyvin tavallista, ettei yhden vanhemman tulot riitä kaikissa perheissä välttämättömään. Etenkin jos vanhempi opiskelee tai joutuu työttömäksi, voi toimeentulo olla tiukassa. Myös asuminen, etenkin pääkaupunkiseudulla, lohkaisee usein suhteettoman osan vanhemman tuloista. Tämä voi johtaa siihen, että lapsen mahdollisuudet osallistua, muun ikäluokan tavoin esimerkiksi harrastuksiin tai leireille, kaventuvat.
Joskus vanhemmalla ei ole varaa tai voimavaroja hankkia lapsilleen harrastuksia. Pienperheyhdistyksen harrastusmestarin vetämästä, kolmivuotisesta hankkeesta, voi saada apua esimerkiksi silloin, kun on juuri muuttanut uudelle asuinalueelle, eikä tunne alueen harrastusmahdollisuuksia. Lapsi saa hankkeen puitteissa mahdollisuuden tutustua erilaisiin harrastuksiin ja häntä autetaan löytämään ja aloittamaan mieleisensä harrastus. Samalla varmistetaan harrastamisen jatkuvuus tukemalla perhettä.
Pienperheyhdistyksen toiminta tähtää yhden vanhemman perheiden hyvinvoinnin paranemiseen. Vanhemmat löytävät erilaisista ryhmistä ja perhekahviloista samassa elämäntilanteessa elävien seuraa, ja lapset saavat mahdollisuuksia erilaisten leirien, tapahtumien ja saman ikäisten kaverien muodossa. Perheiden arki helpottuu, löytyy uusia ystäviä sekä tapoja keventää oman elämän kuormaa.
Lapsille aikuisseuraa
Yhden vanhemman perheen lapsi kaipaa ikäistään seuraa, kuten muutkin lapset, mutta voi hyötyä myös toisten aikuisten seurasta. Pienperheyhdistys tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja. Vapaaehtoistoiminnan kautta lapsi voi saada aikuisseuraksi isovanhemman tai mieskaverin, ja eroperheen lapselle voi hakea aikuista tukihenkilöä.
Ne yhden vanhemman perheen lapset, joilla ei ole omia isovanhempia tai he asuvat esimerkiksi toisessa maassa, voivat saada Pienperheyhdistyksen kautta oman kummi-isovanhemman. Mummila-toiminta edistää kolmen polven toimintaa, joka näkyy parhaiten erilaisissa perinnejuhlissa ja muissa tapahtumissa, joita järjestetään säännöllisesti.
Lapset kaipaavat myös miesten seuraa. Äidin kanssa eläneet lapset saattavat kulkea elämässään joskus pitkän matkan ilman suhdetta miehiin. Päiväkodeissa ja kouluissa on ohjaajina ja opettajina enimmäkseen naisia. Mieskaveritoiminnan tavoitteena on antaa tytölle tai pojalle mahdollisuus tutustua aikuiskaveriin, jonka arkeen ja toimintatapaan lapsi voi tutustua. Monista kaverisuhteista tulee pitkäaikaisia.
Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on, että eroa suunnittelevat tai sen läpi käyneet vanhemmat osaisivat ottaa lapsen näkökulman paremmin huomioon omissa toimissaan. Vapaaehtoista tukihenkilöä tavatessaan, lapsi saa mahdollisuuden puhua huolistaan puolueettomalle aikuiselle, joka tapaa lasta ennalta sovitun ajanjakson ajan.
Vaikutetaan asioihin yhdessä
Yhden vanhemman perheissä esimerkiksi lapsen kuskaaminen päiväkotiin voi aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa, jos päiväkoti sijaitsee hankalan matkan päässä kotoa. Perheet kaipaavat ennen kaikkea hyvin toimivia ja läheltä löytyviä perhepalveluja: päivähoito, neuvola, terveydenhuolto, kaupat, koulu. Pienperheyhdistyksen vaikuttamistoimintaa nostaa esiin ajankohtaisia epäkohtia, joita viestitään eteenpäin päättäjille. Joskus järjestetään kampanja ja toisinaan tehdään aiheesta video. On tärkeää tuoda yhden vanhemman perheiden asiaa näkyväksi, nostaa keskusteluun epäkohtia ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Jos kasvatat yksin lastasi, olet tervetullut mukaan Pienperheyhdistyksen toimintaan. Liity Pienperheyhdistyksen jäseneksi. Haemme jatkuvasti myös lisää isovanhempia, mieskavereita ja tukihenkilöitä vapaaehtoisiksi yhden vanhemman perheen lapsille. Tule mukaan toimintaan!
Jaana Hartikainen
Viestintäkoordinaattori
Pienperheyhdistys ry
Lue myös:
Mehiläisen Digiklinikka helpottaa lapsiperheen arkea
Lapsen masennus – alidiagnosoitu, alihoidettu ja kuolemanvaarallinen
Tukiperhe – tavallisia viikonloppuja tavallisille lapsille
”Melkein tavallinen äiti” – Kun perheessä on vammainen lapsi
Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille
