Synnytysvalmennus – Manipuran aktiivinen synnytys -kurssi
Tämä synnytysvalmennus – Manipuran aktiivinen synnytys -kurssi artikkeli on tehty yhteistyössä Manipuran kanssa.
Synnytysvalmennus kuuluu raskaana oleville yleensä kunnan puolesta. Kokemusten mukaan se on kuitenkin melko yksipuolinen ja keskittyy kivunlievitysten luetteluun terveydenhoitajan toimesta. Jokaisen raskaana olevan toivoisi käyvän Manipuran aktiivinen synnytys -kurssin. Sen käytyään yleensä menee synnytykseen luottavaisin mielin ja itseensä uskoen. Myös jokaisen kätilön toivoisi tutustuvan kurssin sisältöön, jotta pystyy tukemaan synnyttäjää aktiiviseen synnytykseen paremmin.
Lääkkeellinenkin synnytys voi olla aktiivinen
Moni kuvittelee kyseessä olevan kurssin, jolla käy vain luomusynnytyksestä kiinnostuneita. Kuitenkin aktiivinen synnytys on käsitteenä laajempi, kuin luonnollinen tai luonnonmukainen synnytys, eikä se sulje pois lääkkeellistä kivunlievitystä tai muita interventioita, kuten usein kuvitellaan.
Aktiivisessa synnytyksessä nainen on aktiivinen toimija, häntä ja hänen toiveitaan kuunnellaan ja kunnioitetaan ja hänen kehonsa asiantuntijuuteen luotetaan. Aktiivisessa synnytyksessä pyritään puuttumaan synnytyksen kulkuun mahdollisimman vähän ja tarpeettomia hoitotoimenpiteitä vältetään. (Lähde: Aktiivinen synnytys ry)
Aktiivisesta passiiviseksi synnyttäjäksi
Ennen sairaalasynnytysten yleistymistä naiset toteuttivat luonnostaan aktiivista synnytystä. 1940-1960-luvulla synnytysten siirtyessä sairaaloihin naisista tuli usein passiivisia synnyttäjiä, jotka olivat lähinnä makuuasennossa. Tuolloin käynnistykset yleistyivät, synnytyksen vauhdittamisesta tuli vakio. Välilihan leikkaus oli rutiinitoimenpide kalvojen puhkaisun rinnalla. Epiduraalipuudutukset ja sektio yleistyivät. Epiduraalipuudutus johtaa usein muihin toimenpiteisiin. Naisilta vietiin liike ja äänenkäyttö. Kumppanikaan ei päässyt mukaan synnytykseen. Onneksi tänä päivänä tilanne on erilainen ja halutessaan on yleensä mahdollisuus aktiiviseen synnytyskokemukseen, kun vain osaa sitä toivoa.
Hoitoideologiat vaihtelevat kätilöittäin
On tietenkin aina sattumaa minkälainen kätilö omalle kohdalle osuu. Humanistisesti suhtautuva kätilö hoitaa synnyttäjää ja teknomedisiinistä hoitolinjaa suosiva kätilö hoitaa ensisijaisesti kipua. Kätilökohtaiset välilihanleikkausprosentit vaihtelevat paljon. Osa kätilöistä haluaa tehdä omasta työstään helpomman ja usein se on lääkkeellisen kivunlievityksen suosiminen, synnytyksen vauhdittaminen ja ponnistaminen sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Synnytyksen kulun ja vauvan voinnin kannalta aktiivinen synnytys taas on kaikin puolin kannatettavampaa.
Synnytysprosessiin kannattaa tutustua etukäteen
Usein ensisynnyttäjän kuulee toteavan, ettei ole tutustunut synnytyksen kulkuun ja luottaa sairaalan henkilökuntaan sitten tosipaikan tullen. Synnytysprosessiin tutustuminen etukäteen auttaa hahmottamaan itselle sopivia tapoja luoda hyvää oloa, rentoutta ja turvallisuuden tunnetta synnytyksen aikana. Kun ajatustasolla käy asioita etukäteen läpi on synnytyksen aikana helpompi kohdata uusia tuntemuksia ja asioita, jotka kuuluvat normaaliin synnytyksen kulkuun. Synnytysvalmennus on tähän oiva tapa. Synnytystoivelista kannattaa ehdottomasti tehdä, jotta myös kätilöt voivat mahdollisuuksien mukaan valita synnytystä hoitamaan henkilön, joka pystyy tukemaan synnyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos luomusynnytystä toivovalle tulee kätilöksi lääkkeellisen kivunlievityksen vankka kannattaja saattaa yhteispeli olla haastavampaa.
Manipuran kurssin sisältöä
Kurssi keskittyy normaalisynnytyksen fysiologiaan. Kurssilla opetellaan kohtaamaan kipua kehollisten harjoitusten avulla. Tässä hyvä hengitys ja lantion liike ovat ensiarvoisen tärkeitä keinoja. Hyvä synnytysergonomia on tärkeää ja harjoitusten avulla jokainen saa tietoa synnytystä edistävistä asennoista. Synnytysergonomia tarkoittaa avautumisvaiheen lepoasentoja, rentouttavia, lantiota avaavia liikkeitä ja ponnistusvaiheen painovoimaa hyödyntäviä asentoja. Kurssilla harjoitellaan myös voimia säästävää hengitystä ja rentouttavan äänen käyttöä.
Synnytyshormonit avainasemassa
Synnyttäminen on mitä suurimmassa määrin emotionaalinen prosessi, joka vaikuttaa synnytyshormonien eritykseen. Kurssilla paneudutaan hormonien fysiologiaan ja pohditaan, miten myös sairaalassa voidaan luoda synnyttämiselle otollinen, rauhallinen ilmapiiri, joka lisää synnytyshormonien eritystä.
Hyvä fiilis synnytyksessä on tärkeintä
Kuten kaikki tiedämme fiilis ja tunnelma vaikuttaa kaikkeen elämässä. Synnytyksessä hyvällä tunnelmalla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus koko synnytyksen kulkuun. Rakastava ilmapiiri edistää oksitosiinin eritystä, joka on tärkein hormoni synnytyksen läpiviennissä. Oksitosiinin nostatukseen on paljon keinoja, joita Manipuran aktiivinen synnytyskurssilla käydään läpi. Kun synnyttäjä pääsee synnytystranssiin eli regressioon se edistää synnytyksen kulkua.
Kumppanin ja tukihenkilön rooli
Kurssilla perehdytään tukihenkilön tehtäviin. Tukihenkilö voi olla olla vaikkapa kumppani, ystävä tai doula. Tukihenkilö pystyy tukemaan synnyttäjää paljon paremmin, kun on itsekin perehtynyt synnytysprosessiin. Fyysinen läheisyys, kosketus, hieronta, rauhallinen hengitys ja äänen käyttö ovat kumppanin keinoja helpottaa synnyttäjän oloa. Kurssilla harjoitellaan otteita, joilla kumppani voi ohjata synnyttäjää liikkumaan ja hengittämään levollisesti. Selkäkipua lievittäviä tekniikoita voi hyödyntää jo raskausaikana. Kurssilla puhutaan myös synnytyksen jälkeisestä ajasta, jolloin äidille pitäisi suoda mahdollisuus toipua ja keskittyä vauvaan.
Roikkuva liina synnytyksessä
Melko uusi asia synnytyksissä Suomessa on roikkuvan liinan käyttö. Naistenklinikalla, Jorvissa ja Hyvinkäällä on mahdollisuus käyttää liinaa. Osa ottaa oman liinan mukaansa, mutta myös edellä mainituissa sairaaloissa on liinoja saatavilla. Synnytyshuoneiden katossa on asennettu valmiiksi koukut tätä varten.
Roikkuminen tuntuu usein synnyttäjästä miellyttävältä. Roikkuminen onnistuu liinalla helposti myös ilman kattoon asennettuja renkaita tukihenkilön avulla. Pieneen tilaan mahtuva liina on helppo ottaa mukaan ja tuttu, itse valittu liina luo tuttuuden tunnelmaa synnytyksessä. Synnytyksen jälkeen liinaa voi käyttää vauvan kantamiseen.
Kurssin vetäjä Malla Rautaparta on kehittänyt joogaan perustuvaa synnytysvalmennusta yli 25 vuoden ajan. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä suomalaisten sairaalakätilöiden kanssa ja kouluttanut kätilöitä Suomessa ja Virossa joogan soveltamisesta raskauteen ja synnytykseen. Malla on kouluttanut kätilöitä yhdessä kätilö Anu Lampisen kanssa lääkkeettömään synnytyksen hoitoon.
Raskausjooga lisää odottajan hyvinvointia
Aktiivinen synnytys -kurssin lisäksi suosittelen Manipuran raskausjoogaa. Varsinkin raskauden aikaisiin kolotuksiin on hyvä löytää rauhallisia liikkeitä ja hiljentyminen raskausaikana meditaation parissa auttaa valmistautumaan myös synnytykseen. Kurssi vähentää synnytyspelkoja. Kurssiin kuuluu 8 kertaa. Näistä 6 kertaa on joogatunteja. Harjoittelun jälkeen istutaan teekupin äärellä ja puhutaan mm. seuraavista raskauteen liittyvistä asioista: liitoskivut, lantionpohjan harjoittaminen, hyvä hengitys. Yhden joogatunnin pituus on 1 h 40 min.
Raskausjooga -kurssiin kuuluu kaksi synnytyskertaa. Ne painottuvat nimensä mukaisesti synnyttämiseen ja kestävät 2,5 h. Näillä kerroilla käydään läpi seuraavia seikkoja: normaalisynnytyksen fysiologia, voimia säästävät liikkeet ja asennot, energisoiva hengitys. kumppanin tehtävät, lääkkeetön ja lääkkeellinen kivunlievitys. Sen lisäksi harjoitellaan avautumisvaihetta ja ponnistusvaihetta. Tukihenkilöt ovat tervetulleita näille kahdelle kerralle.
Lue myös Hypnosynnytys – Hippien hommaa vai järkeenkäypää valmistautumista vauvan syntymään?
