synnytysvalmennus

Synnytysvalmennus – Manipuran aktiivinen synnytys -kurssi

Tämä synnytysvalmennus – Manipuran aktiivinen synnytys -kurssi artikkeli on tehty kaupallisessa yhteistyössä Manipuran kanssa.

Pikafaktat – synnytysvalmennus (aktiivinen synnytys)

Kunnan valmennuskuuluu raskaana oleville, usein kivunlievitykseen keskittyvä
Aktiivinen synnytys -kurssituo luottamusta ja itseluottamusta synnytykseen
Väärinkäsitysaktiivinen synnytys ei ole vain luomusynnytystä
Sisältäälääkkeellinen kivunlievitys ja interventiot voivat kuulua mukaan
Kenellekaikille raskaana oleville

Synnytysvalmennus – Manipuran aktiivinen synnytys -kurssi

Synnytysvalmennus kuuluu raskaana oleville yleensä kunnan puolesta. Kokemusten mukaan se on kuitenkin melko yksipuolinen ja keskittyy kivunlievitysten luetteluun terveydenhoitajan toimesta. Jokaisen raskaana olevan toivoisi käyvän Manipuran aktiivinen synnytys -kurssin. Sen käytyään yleensä menee synnytykseen luottavaisin mielin ja itseensä uskoen. Myös jokaisen kätilön toivoisi tutustuvan kurssin sisältöön, jotta pystyy tukemaan synnyttäjää aktiiviseen synnytykseen paremmin.

Nainen jumppaa kullanvärisen jumppapallon päällä studiossa

Lääkkeellinenkin synnytys voi olla aktiivinen

Moni kuvittelee kyseessä olevan kurssin, jolla käy vain luomusynnytyksestä kiinnostuneita. Kuitenkin aktiivinen synnytys on käsitteenä laajempi, kuin luonnollinen tai luonnonmukainen synnytys, eikä se sulje pois lääkkeellistä kivunlievitystä tai muita interventioita, kuten usein kuvitellaan.

Aktiivisessa synnytyksessä nainen on aktiivinen toimija, häntä ja hänen toiveitaan kuunnellaan ja kunnioitetaan ja hänen kehonsa asiantuntijuuteen luotetaan. Aktiivisessa synnytyksessä pyritään puuttumaan synnytyksen kulkuun mahdollisimman vähän ja tarpeettomia hoitotoimenpiteitä vältetään. (Lähde: Aktiivinen synnytys ry)

Aktiivisesta passiiviseksi synnyttäjäksi

Ennen sairaalasynnytysten yleistymistä naiset toteuttivat luonnostaan aktiivista synnytystä. 1940-1960-luvulla synnytysten siirtyessä sairaaloihin naisista tuli usein passiivisia synnyttäjiä, jotka olivat lähinnä makuuasennossa. Tuolloin käynnistykset yleistyivät, synnytyksen vauhdittamisesta tuli vakio. Välilihan leikkaus oli rutiinitoimenpide kalvojen puhkaisun rinnalla. Epiduraalipuudutukset ja sektio yleistyivät. Epiduraalipuudutus johtaa usein muihin toimenpiteisiin. Naisilta vietiin liike ja äänenkäyttö. Kumppanikaan ei päässyt mukaan synnytykseen. Onneksi tänä päivänä tilanne on erilainen ja halutessaan on yleensä mahdollisuus aktiiviseen synnytyskokemukseen, kun vain osaa sitä toivoa.

Hoitoideologiat vaihtelevat kätilöittäin

On tietenkin aina sattumaa minkälainen kätilö omalle kohdalle osuu. Humanistisesti suhtautuva kätilö hoitaa synnyttäjää ja teknomedisiinistä hoitolinjaa suosiva kätilö hoitaa ensisijaisesti kipua. Kätilökohtaiset välilihanleikkausprosentit vaihtelevat paljon. Osa kätilöistä haluaa tehdä omasta työstään helpomman ja usein se on lääkkeellisen kivunlievityksen suosiminen, synnytyksen vauhdittaminen ja ponnistaminen sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Synnytyksen kulun ja vauvan voinnin kannalta aktiivinen synnytys taas on kaikin puolin kannatettavampaa.

Synnytysprosessiin kannattaa tutustua etukäteen

Usein ensisynnyttäjän kuulee toteavan, ettei ole tutustunut synnytyksen kulkuun ja luottaa sairaalan henkilökuntaan sitten tosipaikan tullen. Synnytysprosessiin tutustuminen etukäteen auttaa hahmottamaan itselle sopivia tapoja luoda hyvää oloa, rentoutta ja turvallisuuden tunnetta synnytyksen aikana. Kun ajatustasolla käy asioita etukäteen läpi on synnytyksen aikana helpompi kohdata uusia tuntemuksia ja asioita, jotka kuuluvat normaaliin synnytyksen kulkuun. Synnytysvalmennus on tähän oiva tapa. Synnytystoivelista kannattaa ehdottomasti tehdä, jotta myös kätilöt voivat mahdollisuuksien mukaan valita synnytystä hoitamaan henkilön, joka pystyy tukemaan synnyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos luomusynnytystä toivovalle tulee kätilöksi lääkkeellisen kivunlievityksen vankka kannattaja saattaa yhteispeli olla haastavampaa.

Manipuran kurssin sisältöä

Kurssi keskittyy normaalisynnytyksen fysiologiaan. Kurssilla opetellaan kohtaamaan kipua kehollisten harjoitusten avulla. Tässä hyvä hengitys ja lantion liike ovat ensiarvoisen tärkeitä keinoja. Hyvä synnytysergonomia on tärkeää ja harjoitusten avulla jokainen saa tietoa synnytystä edistävistä asennoista. Synnytysergonomia tarkoittaa avautumisvaiheen lepoasentoja, rentouttavia, lantiota avaavia liikkeitä ja ponnistusvaiheen painovoimaa hyödyntäviä asentoja. Kurssilla harjoitellaan myös voimia säästävää hengitystä ja rentouttavan äänen käyttöä.

roikkuva liina

Synnytyshormonit avainasemassa

Synnyttäminen on mitä suurimmassa määrin emotionaalinen prosessi, joka vaikuttaa synnytyshormonien eritykseen. Kurssilla paneudutaan hormonien fysiologiaan ja pohditaan, miten myös sairaalassa voidaan luoda synnyttämiselle otollinen, rauhallinen ilmapiiri, joka lisää synnytyshormonien eritystä.

Hyvä fiilis synnytyksessä on tärkeintä

Kuten kaikki tiedämme fiilis ja tunnelma vaikuttaa kaikkeen elämässä. Synnytyksessä hyvällä tunnelmalla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus koko synnytyksen kulkuun. Rakastava ilmapiiri edistää oksitosiinin eritystä, joka on tärkein hormoni synnytyksen läpiviennissä. Oksitosiinin nostatukseen on paljon keinoja, joita Manipuran aktiivinen synnytyskurssilla käydään läpi. Kun synnyttäjä pääsee synnytystranssiin eli regressioon se edistää synnytyksen kulkua.

manipura aktiivinen synnytys kurssi

Kumppanin ja tukihenkilön rooli

Kurssilla perehdytään tukihenkilön tehtäviin. Tukihenkilö voi olla olla vaikkapa kumppani, ystävä tai doula. Tukihenkilö pystyy tukemaan synnyttäjää paljon paremmin, kun on itsekin perehtynyt synnytysprosessiin. Fyysinen läheisyys, kosketus, hieronta, rauhallinen hengitys ja äänen käyttö ovat kumppanin keinoja helpottaa synnyttäjän oloa. Kurssilla harjoitellaan otteita, joilla kumppani voi ohjata synnyttäjää liikkumaan ja hengittämään levollisesti. Selkäkipua lievittäviä tekniikoita voi hyödyntää jo raskausaikana. Kurssilla puhutaan myös synnytyksen jälkeisestä ajasta, jolloin äidille pitäisi suoda mahdollisuus toipua ja keskittyä vauvaan.

synnytysvalmennus roikkuva liina

Roikkuva liina synnytyksessä

Melko uusi asia synnytyksissä Suomessa on roikkuvan liinan käyttö. Naistenklinikalla, Jorvissa ja Hyvinkäällä on mahdollisuus käyttää liinaa. Osa ottaa oman liinan mukaansa, mutta myös edellä mainituissa sairaaloissa on liinoja saatavilla. Synnytyshuoneiden katossa on asennettu valmiiksi koukut tätä varten.

Roikkuminen tuntuu usein synnyttäjästä miellyttävältä. Roikkuminen onnistuu liinalla helposti myös ilman kattoon asennettuja renkaita tukihenkilön avulla. Pieneen tilaan mahtuva liina on helppo ottaa mukaan ja tuttu, itse valittu liina luo tuttuuden tunnelmaa synnytyksessä. Synnytyksen jälkeen liinaa voi käyttää vauvan kantamiseen.

Kurssin vetäjä Malla Rautaparta on kehittänyt joogaan perustuvaa synnytysvalmennusta yli 25 vuoden ajan. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä suomalaisten sairaalakätilöiden kanssa ja kouluttanut kätilöitä Suo­messa ja Virossa joogan soveltamisesta raskauteen ja synnytykseen. Malla on kouluttanut kätilöitä yhdessä kätilö Anu Lampisen kanssa lääkkeettömään synnytyksen hoitoon.

Valoisa jooga- ja jumppastudio, jossa suuret ikkunat, puulattia ja lapsi leikkimässä

Raskausjooga lisää odottajan hyvinvointia

Aktiivinen synnytys -kurssin lisäksi suosittelen Manipuran raskausjoogaa. Varsinkin raskauden aikaisiin kolotuksiin on hyvä löytää rauhallisia liikkeitä ja hiljentyminen raskausaikana meditaation parissa auttaa valmistautumaan myös synnytykseen. Kurssi vähentää synnytyspelkoja. Kurssiin kuuluu 8 kertaa. Näistä 6 kertaa on joogatunteja. Harjoittelun jälkeen istutaan teekupin äärellä ja puhutaan mm. seuraavista raskauteen liittyvistä asioista: liitoskivut, lantionpohjan harjoittaminen, hyvä hengitys. Yhden joogatunnin pituus on 1 h 40 min.

Raskausjooga -kurssiin kuuluu kaksi synnytyskertaa. Ne painottuvat nimensä mukaisesti synnyttämiseen ja kestävät 2,5 h. Näillä kerroilla käydään läpi seuraavia seikkoja: normaalisynnytyksen fysiologia, voimia säästävät liikkeet ja asennot, energisoiva hengitys. kumppanin tehtävät, lääkkeetön ja lääkkeellinen kivunlievitys. Sen lisäksi harjoitellaan avautumisvaihetta ja ponnistusvaihetta. Tukihenkilöt ovat tervetulleita näille kahdelle kerralle.

Usein kysytyt kysymykset synnytysvalmennuksesta

Mitä synnytysvalmennus tarkoittaa?
Synnytysvalmennus valmistaa raskaana olevaa synnytykseen. Kunnan valmennus kuuluu kaikille, ja lisäksi on tarjolla laajempia kursseja, kuten aktiivisen synnytyksen kurssi.

Mitä on aktiivinen synnytys?
Aktiivinen synnytys on luonnollista synnytystä laajempi käsite. Se ei sulje pois lääkkeellistä kivunlievitystä tai muita interventioita, vaan korostaa synnyttäjän aktiivista roolia.

Kenelle aktiivisen synnytyksen kurssi sopii?
Se sopii kaikille raskaana oleville, myös niille, jotka suunnittelevat lääkkeellistä kivunlievitystä. Kurssi tuo luottamusta synnytykseen.

Miten synnytysvalmennus auttaa?
Hyvä valmennus lisää tietoa ja itseluottamusta, jolloin synnytykseen voi mennä luottavaisin mielin.

Lue myös Hypnosynnytys

Tykkäsitkö jutusta?Jaa se eteenpäin - autat muitakin perheitä löytämään tänne.

Linkki kopioitu!

Seuraa Lapsiarkea

Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.

Kirjoittaja

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi

Kumppanin tarjous
Polarn O. Pyretin Outletista ALE-löytöjä 🛍️ Katso tästä
Takaisin ylös