Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vauvaperheitä – ensikoti antaa turvallisen alun elämälle
Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 30 jäsenyhdistystä toimivat ympäri Suomea.
Jokainen haluaa tulla kohdatuksi arvostetusti, oli elämätilanne mikä hyvänsä. Ensikodissa perhe kohdataan tavallisena perheenä, ei ongelma edellä, ei epäilyiden kanssa, vaan arvostavasti. Kehuminen, ihastelu, yhdessä opettelu ja ihmettely ovat jokapäiväistä toimintaa ensikodissa. Kaikkea ei tarvitse heti osata – vanhemmaksi tullaan vähitellen vauvan kanssa olemalla ja elämällä – ja siksi ensikoti on olemassa.
Kukaan ei ole täydellinen ja jokainen tarvitsee elämänsä varrella jossain vaiheessa apua, tukea ja neuvoja. Joskus auttaa vertaistuki, mutta toisinaan apuun tarvitaan ammattilainen. Ensikodin apua voi tarvita perhe, jolla on mm. puutteita arjen taidoissa, vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa
tai vauvan hoidossa. Perheessä voi olla mielenterveysongelmia, vanhemmat voivat olla hyvin nuoria tai
heillä voi olla oppimisvaikeuksia.
Apua eihän tämän tällaista pitänyt olla!
Ensikoti on kodinomainen paikkaa, jossa perhe saa tukea ympäri vuorokauden. Ensikoti on yhteisö, jossa yhdessä opetellaan vanhemmuutta, tuetaan toinen toista ja jaetaan kokemuksia. Ensikodissa vauva saa turvallisen kasvuympäristön, jossa kasvaa ja kehittyä turvallisesti yhdessä omien vanhempiensa kanssa.
Päätös ensikotiin tulemisesta ei aina ole vanhemmille helppo. Kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään auttaa vanhempia ottamaan tukea vastaan. Ensikotiin tulosta sovitaan yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Kuntoutusjaksojen pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta vuoteen. Jakson loppuvaiheessa harjoitellaan omaan kotiin siirtymistä.
Ensikotityön ensisijainen tavoite on tukea kiintymyksen syntymistä vanhemman ja vauvan välille, mutta
tavoitteena on myös vanhemmuustaitojen oppiminen ja vanhemmuuden vahvistuminen sekä lapsiperheessä tarvittavien arjentaitojen omaksuminen.
Ensikotiin voi tulla jo odotusaikana
Suhde vauvaan alkaa kehittyä jo odotusaikana, joten ensikotiin voi tulla jo ennen vauvan syntymää. Molemmat vanhemmat ovat tervetulleita. Turvallisessa ja viihtyisässä ensikotiympäristössä vauvaa odottava perhe saa mahdollisuuden valmistautua vanhemmuuteen ja vauvaperheeksi kasvamiseen sekä synnytykseen.
Odotusajantyöskentelyn tavoitteena on herättää ja auttaa vanhempia pitämään vauva mielessä. Ensikodissa työstetään vauvaan ja vanhemmuuteen liittyviä ajatuksia ja kaikkia tunteita sekä pohditaan yhdessä, mitä vauva tarvitsee ja tehdään hankintoja vauvaa varten. Työntekijät tukevat odottavaa vanhemmuuden taitojen kehittämisessä, vanhemman identiteetin rakentamisessa ja odotuksessa ilmenevien haasteiden kohtaamisessa.
Jokaiselle perheelle tehdään perhekohtainen suunnitelma odotusaikaiseen työskentelyyn. Ensikodissa työskennellään vauvaa odottavan kanssa sekä kahdenkeskisesti, molempien puolisoiden kanssa, että yhdessä vertaisuutta hyödyntäen.
Elämä ensikodissa vauvaperheenä
Ensikotiin voi tulla myös vauvan syntymän jälkeen, kun elämä vanhempina ja arjenhallinta vaativat ympärivuorokautista tukea. Koko perhe voi osallistua ensikotijaksolle. Jakso suunnitellaan vauvan ikätason ja vanhempien tuen tarpeen mukaan. Tavoitteena on vauvan ikätasoisen kehityksen turvaaminen ja vanhemmuuden laaja-alainen tukeminen. Jokaiselle vauvaperheelle tehdään perhekohtainen suunnitelma, johon kirjataan ensikotihoidon tavoitteet. Tavoitteiden toetutumista arvioidaan yhdessä.
Ensikodin asiakkaita yhdistää samanlainen elämäntilanne, kaikilla samanlaiset pulmat, vaikka tilanteet ovatkin erilaiset. Ensikodissa kaikki, ammattilaiset ja toiset vauvaperheet, elävät yhdessä vauvaperhearkea. Yhdessä rakennetaan vauvan ja vanhemman suhdetta, pidetään huolta vauvan hyvästä hoidosta sekä vanhemman jaksamisesta. Vauvoja ihastellaan, kehutaan, hoivataan ja ihmetellään yhdessä. Yhdessä itketään ja nauretaan, hierotaan vanhempien käsiä ja kerätään voimia vanhemmuuteen. Aina ei ole helppoa, aina ei onnistu, ensikodissa on myös huonoja päiviä, ensikodissa oppii myös elämään tavallista arkea ja sietämään sitä.
Jokainen perhe hoitaa oman vauvansa itse, mutta tukea on tarjolla ympärivuorokautisesti. Kotielämään verrattuna tämä onkin suurin ero – aina on tukea ja apuja tarjolla. Ensikodissa jokainen harjoittelee vanhemmuudentaitoja, pidempään olleilta sekä työntekijöiltä oppii arjen pieniä asioita, joita ei ehkä muuten oppisi. Toisilta äideiltä saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisyys ja rutiinit luovat turvallisuutta.
Tavoitteena on, että vauvaperhe kotiutuu ensikodilta niin, että vauvan elämä jatkuu kotiympäristössä
vanhemman tai vanhempien turvaamana.
Onnistumiset kasvattavat
Pikkuhiljaa onnistumisten myötä vanhempien omat voimat kasvavat ja tulevaisuus näyttää mahdollisuudelta. Kun vanhempana oleminen tuntuu omalle ja arki sujuu, voi koko perhe hyvin.
Ensikoti auttaa vauva-arjen alkuun, antaa turvallisen alun elämälle ja vanhemmille mahdollisuuden harjoitella vanhempana olemista ja vauvaperheen arjenhallintaa. Hyvällä odotus- ja vauva-ajalla on kauaskantoisia vaikutuksia – niiden tukeminen vahvistaa hyvinvointia läpi elämän.
Ensikotiin meneminen oli elämäni paras päätös!
Kirjoittaja:
Taru-Tuulia Marsalo
vauvatyön asiantuntija, KM
Ensi- ja turvakotien liitto ry
Mikä on Ensi- ja turvakotien liitto?
Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 30 jäsenyhdistystä toimivat ympäri Suomea.
Ensi- ja turvakotien liitto tekee vaativaa vauvatyötä
Vuoden 2017 aikana ensikodeissa autettiin ensikotijaksolla 303 aikuista (naisia: 216, miehiä: 87) ja
lapsia 245. Alaikäisiä vanhempia oli 16, joista äitejä oli 13. Pääsääntöisesti ensikotiin hakeuduttiin alle
vuoden ikäisen vauvan kanssa.
Baby blues -toiminta on maksutonta ja on suunnattu masentuneille, uupuneille tai muusta syystä tukea tarvitseville vauvaperheille. Perheitä autetaan tapaamisissa sekä puhelin- ja unineuvontana. Baby
blues -toiminta auttoi vuonna 2017 269 perhettä. Yön yli kestävästä, yleensä muutaman vuorokauden
mittaisesta univalverytmityksestä sai apua 7 äitiä ja 12 lasta.
Päiväryhmätoiminta on intensiivistä ja toiminnallista vauvaperheille suunnattua avopalvelua, jossa
tuetaan suunnitelmallisesti lapsiperheen arkea sekä voimavarojen vahvistamisesta ja kehitetään vauvan
ja vanhemman vuorovaikutusta. Vuonna 2017 päiväryhmiä toteutettiin 10 paikkakunnalla ja niihin
osallistui 92 perhettä, joissa lapsia oli yhteensä 96. Osana päiväryhmää perheet osallistuvat intensiiviviikolle koulutuskeskus Sopukassa. Tiivistä tukea tarjoaville viikoille osallistui 53 perhettä.
Alvari-perhetyöhön ja perhetyöhön osallistui vuoden 2017 aikana 270 aikuista ja 298 lasta.
Unichat-ryhmäkeskustelussa voi keskustella vauvan uneen, rytmiin, valvottuihin öihin tai unenpuutteeseen liittyvistä kysymyksistä. Ryhmächatissä saa vertaistukea ja arjen selviytymisvinkkejä samaa kokeneilta, paikalla juttelemassa ovat myös Baby blues -työntekijät, unineuvonnan ammattilaiset. Vuoden 2017 aikana avoimia verkkokeskusteluja järjestettiin 19, joihin osallistui 125 keskustelijaa.
Apua vauvan uneen -yksilöchat aukesi toukokuussa 2018. Chatissa voi keskustella kahden kesken
nimettömänä vauvaan uneen liittyvistä asioista Baby blues -työntekijöiden kanssa. Keskustelujen aiheena on vauvan uneen liittyvät asiat, kuten vauvan unirytmi, siirtyminen omaan sänkyyn, yöheräily ja
nukahtaminen.
Lue lisää:
Äitien parhaaksi – Ensikoti tarjoaa avun uuteen elämään
Synnytystarinoita – Doula mukana synnytyksessä
Veritulppa raskaudessa – Oireita on joskus vaikea tunnistaa
Yhden vanhemman perhe – Pienperheyhdistys ry auttaa
Vanhemman vankilatuomio koettelee lasta
