Lapsen masennus – alidiagnosoitu, alihoidettu ja kuolemanvaarallinen
Lapsen masennus on valitettavan yleinen sairaus, johon voi sairastua jopa vauvaikäiset. Lapsen masennus on alidiagnosoitu, alihoidettu ja kuolemanvaarallinen häiriö itsemurhariskin vuoksi.
Alle 13-vuotiaista noin kolme prosenttia sairastuu masennukseen. Lapsuusiässä masennusta esiintyy yhtä paljon tytöillä ja pojilla, mutta nuoruusiässä se on tytöillä yleisempää.
Vuonna 1990 vaikea masennus arvioitiin neljänneksi suurimmaksi taakaksi ihmiskunnan terveydelle, ja vuoteen 2020 mennessä sen odotetaan olevan toisella sijalla.
Mitä masennus on?
Masennuskokemukset ovat monelle aika tuttuja tunnetiloja ja niitä ei tule sekoittaa masennukseen. Tavalliseen elämään liittyvät masentavat kokemukset ovat seurauksia vastoinkäymisistä ja kohtalon iskuista. Ne ilmenevät surun, toivottomuuden ja huonommuuden tunteina.
Masennukseen sairastuneiden kohdalla masennus on pitkäaikaista ja sitkeää. Sille ei löydy yhtä selkeää syytä. Sairastunut kokee kohtuutonta alemmuudentunnetta, syyllisyyttä, häpeää, ärtyisyyttä ja toivottomuutta. Kehossakin tuntuu hankalalta ja tavalliset asiat tuntuvat vaativilta. Elämä alkaa tuntua pysyvästi ilottomalta. Masentuneen toimintakyky on alentunut, eikä juuri helpotu mieluistenkaan kokemusten yhteydessä.
Lapsen masennuksen syyt
Lapsen masennuksen syynä on usein monia eri tekijöitä. Perinnöllisyys, yksilölliset haavoittuvuustekijät ja kasvuympäristön kuormitustekijät vaikuttavat. Tiedetään, että erityisesti kaltoinkohtelu, seksuaalinen hyväksikäyttö ja toistuvat menetykset altistavat masennukselle.
Ympäristön riskitekijöistä lasten masennuksessa tärkeimpiä ovat vanhemmuuteen ja perheen ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat. Vanhempien psyykkiset häiriöt, ennen kaikkea äidin masennus ja isän päihteidenkäyttö, rikollisuus, lapsen kaltoinkohtelu tai hoidon laiminlyönti, huono vanhempi-lapsisuhde sekä huonot perhesuhteet ja köyhyys ovat yhteydessä lapsen masennukseen.
Kielteiset elämäntapahtumat, erityisesti merkittävät ihmissuhdemenetykset, ovat masennuksen riskitekijöitä. Samoin epäonnistumiset lapselle tärkeissä asioissa, kiusatuksi tuleminen, sairastuminen tai vammautuminen voivat laukaista masennustilan. Kielteisten kokemusten kasautuminen kasvattaa riskiä.
Vauvaikäisen masennuksen syinä voivat olla myös somaattisia (elimellisiä) syitä sekä kuulo- ja näkökyvyn häiriöt. Teini-ikää lähestyvien ja sitä vanhempien lasten kohdalla masennukseen voi liittyä myös päihteiden käyttäminen.
Lapsen masennuksen oireet
Vauvaikäisen masennukselle ei ole virallisia kriteerejä, mutta tunnusominaista on vauvan vetäytyminen pois sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi katsekontaktin välttelynä.
Leikki- ja kouluikäisen masennuksen oireita ovat muun muassa mielialan lasku sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Masennus voi ilmetä väsymyksenä, aggressiivisuutena, keskittymiskyvyttömyytenä, uhmakkuutena ja käytösongelmina. Lisäksi voi esiintyä muun muassa unettomuutta, ruokahalun muutoksia, päänsärkyä ja vatsakipua. Lapsen itsetuhoisuus voi ilmetä tapaturma-alttiutena, vaarasta piittaamattomuutena sekä itsemurha- ja kuolemanpuheina tai itsemurhayrityksinä.
Aikuisiin verrattuna lapsen masennuksessa ilmenee enemmän ärtyneisyyttä ja motorista levottomuutta.
Lapsen masennusoireisiin kannattaa hakea apua perusterveydenhuollon kautta, jos oireet ovat jatkuvia ja kestävät vähintään kaksi viikkoa ainakin osan päivää. Myös itsemurhalla uhkaileva tai itsetuhoisesti käyttäytyvä lapsi on syytä ohjata hoitoarvioon ja akuutissa tilanteessa tarvittaessa päivystykseen.
Lapsen masennus arvioidaan yleensä lastenpsykiatrisessa konsultaatiossa tai tutkimuksessa. Masennusoireita voi seuloa esimerkiksi CDI-kaavakkeella, mutta lisäksi on syytä haastatella sekä lasta että vanhempia. Arvioon kuuluu myös perheen ja kasvuympäristön kuormitustekijöiden riittävän seikkaperäinen kartoitus sekä oireiden liittyminen menetyksiin ja muuhun muutokseen.
Lapsen masennuksen hoitokeinot
Masentunut lapsi tarvitsee aikuisen tuekseen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hoito tapahtuu vanhempien välityksellä. Pääasiallinen hoitomuoto on psykoedukaatio, joka tarkoittaa koulutuksellista työskentelytapaa, jossa tavoitteena on lisätä masentuneen lapsen ja hänen perheensä ymmärrystä pitkäaikaisesta sairaudesta ja sen mahdollisimman hyvästä hallinnasta jokapäiväisen elämän puitteissa. Lisäksi tärkeää on lapsen kuormituksen vähentäminen.
Masentuneen lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Se tarkoittaa perusasioita eli riittävää lepoa ja unta, laadukasta ravintoa säännöllisin väliajoin ja riittävää liikuntaa. Myös lapsen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Lyhytkestoiset, jostain tietystä syystä johtuvat masennukset voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Tällöinkin seuranta-ajan on oltava riittävän pitkä.
Pitkittyneet eli yli kaksi kuukautta kestävät, vakavat ja monioireiset häiriöt hoidetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Hoitoon sisältyy vauvojen kohdalla vuorovaikutuksia tukevia hoitomuotoja. Leikki- ja kouluikäisellä hoidon sisältö arvioidaan tapauskohtaisesti ja siihen voi liittyä terapiaa sekä muita hoitomuotoja. Esimurrosikäsillä myös lääkehoito voi tulla kyseeseen.
Yli 90 prosenttia lapsista toipuu akuuteista masennusjaksoista 1-2 vuoden kuluessa, suurin osa 3-9 kuukauden sisällä. Pitkäaikaisessa masennuksessa oireet ovat lievempiä, mutta niiden kesto on pidempi. Pitkäaikaisen masennuksen seuraukset voivat lapsilla olla pahempia kuin vaikeassa akuutissa masennuksessa, koska pitkittynyttä masennusta aliarvioidaan ja lapsi voi jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa.
Masennustiloista muodostuu helposti pitkäkestoisia ja toistuvia. Lapsen masennus hidastaa ja vääristää lapsen normaalia kehitystä ja oireettomat kaudet eivät yleensä riitä korjaamaan tilannetta. Lapsuusiän masennus lisää myöhempää masennus- ja itsemurhariskiä ja se aiheuttaa muun muassa koulupudokkuutta, teiniraskauksia, syrjäytyneisyyttä, päihteiden väärinkäyttöä, rikollisuutta ja itsetuhoisuutta.
Lähteet:
Duodecim
Kopakkala Aku 2015: Masennus – suuri serotoniinihuijaus. Basam Books, Helsinki.
Lastenmielenterveystalo.fi
Lue myös:
Lue myös Hyväntekeväisyysjärjestö Lapsen Valo Ry tukee erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevia lapsia
Tukiperhe – tavallisia viikonloppuja tavallisille lapsille
Lasten seksuaalikasvatus – mitä se on?
Synnytyksen jälkeinen masennus on haastava sairaus, mutta siitä paranee
Apua lapsen erityisvaikeuksiin – Neuropsykiatrinen valmennus
