Ero lapsiperheessä – äidit kärsivät epätasa-arvosta, isät kyllästyvät
Lapsiarkea Media tutki lapsiperheissä elävien pariskuntien suhteiden kestävyyttä ja eroihin vaikuttaneita syitä. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 894 äitiä ja isää. Ero lapsiperheessä johtuu yleisimmin riitelystä.
Vastauksista suurin osa tuli äideiltä (95,7 %). Vastanneista 44,3 prosenttia on joskus kokenut eron lastensa isästä tai äidistä. Eronneista 50,5 prosenttia kertoi eron johtuneen puolisosta, 27,2 prosenttia itsestä ja 22,3 prosentissa ero oli pariskunnan yhteinen päätös.
Puolisolla ei ollut suhteelle aikaa ja halusimme parisuhteelta eri asioita. Siksi erosimme alun perin. Raskaus alkoi vasta sen jälkeen kun yritimme uudelleen. Suhde päättyi lopullisesti raskausaikana, kun puoliso löysi uuden kumppanin.
Avioliitto oli ylipäätään virhe. Kun biologinen kello kilkattaa kuin hullu, ei tee järkeviä päätöksiä puolison suhteen. Miehen motiivi oli päästä Eurooppaan, minun saada perhe. Eihän siitä mitään hyvää voi syntyä. Onneksi tajusin lähteä nopeasti, kun virheeni ymmärsin.
Mieheni petti minua poikamme ollessa 6 kuukauden ikäinen. Lähti myös samalla tämän naisen matkaan.
Miestä kiinnosti enemmän pleikkarin pelaaminen ja oluen tissuttelu kuin yhteinen perhe-elämä.
Ero lapsiperheessä johtuu yleisimmin riitelystä (47,1 %), uskottomuudesta (39,7 %) ja päihdeongelmista (29,9, %). Kyselyssä eron syyksi saattoi valita useamman kuin yhden syyn. Eroon johtaneiksi syiksi mainittiin myös muun muassa kyllästyminen, väkivalta, mustasukkaisuus, työnarkomania, tunnevammaisuus, arjen toimimattomuus, uusioperhehelvetti, erot arvomaailmoissa, yhteisen ajan puute, peliongelmat, talousongelmat, vieraantuminen, rakkauden puute, luottamuspula, valehtelu, puhumattomuus ja seksiongelmat.
Muutama vastaajista kertoi, ettei puoliso halunnutkaan perhe-elämään tai hän ei halunnut osallistua lastenhoitoon. Eräs vastaajista kertoo sarkastiseen sävyyn, että perheen isä olikin naimisissa Tapio-pullon kanssa.
Moni parisuhteessa elävä miettii eroa
Vain pieni enemmistö (55,1 %) lapsiperheessä parisuhteessa elävistä ei ole koskaan harkinnut eroavansa nykyisestä puolisostaan. 33,3 prosenttia on joskus harkinnut eroa ja 11,6 prosenttia miettii sitä usein. Isien ja äitien vastauksissa ei juurikaan ollut näissä luvuissa eroavaisuuksia. Isät ja äidit pohtivat siis yhtä lailla eroa parisuhteestaan.
Kyselyssä selvisi, että eroon johtaneet syyt ovat erilaisia verrattuna siihen, mitkä asiat saavat harkitsemaan eroamista. Harkitsemista aiheuttavat syyt eivät välttämättä ole niin vakavia että ne johtaisivat eroon, mutta ne kertovat yleisimmistä syitä tyytymättömyyteen lapsiperheiden vanhempien parisuhteissa.
Syissä harkita eroa parisuhteesta oli selkeitä eroja äitien ja isien välillä. Kysyttäessä syitä eron harkitsemiseen, isät mainitsivat yleisimmin kyllästymisen (20,0 %). Äideistä kyllästymisestä kärsi vain 16,1 prosenttia. Isistä 13,3 prosenttia mainitsi eron harkitsemisen syyksi riitelyn, kun saman asian äideistä mainitsi 35,0 prosenttia. Äitien vastauksissa korostui myös tasa-arvon puute kotitöissä ja lastenhoidossa (5,9 %). Sitä vastoin isistä yksikään vastaajista ei maininnut, että joutuisi kantamaan päävastuun kotitöistä tai lapsista.
Isän eristäytyminen perhe-elämästä on saanut harkitsemaan eroa. Hän ei ota vastuuta lapsesta ja joudun itse tekemään kaiken liittyen lapseen ja kodinhoitoon. Olen tavallaan yksinhuoltaja, mutta parisuhteessa.
Muita tärkeitä syitä eron harkitsemiseen olivat päihdeongelmat, uskottomuus, erilleen kasvaminen, seksiongelmat, mustasukkaisuus, väkivalta, luottamuksen puute, suhteen muuttuminen kaverilliseksi, yhteisen ajan puute, kommunikoinnin puute ja erimielisyydet lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Lasten synnyttä ymmärrämme perhedynamiikan aika eri tavalla ja se on joskus hyvin kuormittavaa. Tosissani en ole harkinnut eroa, koska rakastan miestäni ja hän on hyvä isä. Joskus käy kuitenkin ajatuksen tasolla, että pärjäisin ilmankin. Oma väsymys heijastuu myös parisuhteeseen ja riitaa tulee typeristäkin asioista, kun ennen lapsia ei riidelty melkein koskaan. Molemmat ovat muuttuneet vanhemmiksi tulemisen jälkeen, eikä uusissa rooleissa parisuhteen hoitamiselle jää paljoakaan aikaa.
Tasan kerran olen kymmenen vuoden suhteen aikana harkinnut eroa. Meillä oli vessaremontti käynnissä ja miehen piti vaihtaa vessanpönttö uuteen. Asia venyi ja venyi ja kiinteistövälittäjän oli tarkoitus tulla arvioimaan talo. Silloin ajattelin, että jos pönttöä ei ole siihen päivään mennessä vaihdettu, niin otan ja jätän. Kutsun nykyään uutta pönttöämme avioerovessanpöntöksi.
Toisen lapseni isän, nykyisen puolisoni, kesti kasvaa perheenisän rooliin jonkin aikaa, ja siinä vauvan ja leikki-ikäisen, kodin ja täysimetyksen kanssa tuntui hirveän pahalle jäädä vaille puolison konkreettista tukea. Puhumalla lopulta asioista päästiin eteenpäin.
Lue myös:
Sisaruskateus vie joskus perheen voimavaroja
Vaipanvaihto – Näillä opeilla vaipanvaihdon mestariksi
Päiväkodin aloitus – Vinkit päiväkotipaikan hakemiseen ja valintaan
”Melkein tavallinen äiti” – Kun perheessä on vammainen lapsi
Apua eroperheille Ensi- ja turvakotien liitosta
