Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille
Tämä Lapsen ruutuaika -artikkeli sisältää mainoslinkin.
Lasten ruutuaika puhuttaa ja mietityttää monia vanhempia. Viettääkö lapsi liikaa aikaa tietokoneen, pelikonsolin, kännykän, tabletin ja television ääressä vai pitäisikö ruutuaikaa rajoittaa? Kuinka paljon lapsi voi viettää ruutujen ääressä ilman, että siitä on haittaa terveydelle ja kehitykselle?
Katso videolta vinkit lapsen ruutuaikaan!
Sopivaan ruutuaikaan ei ole yhtä yleispätevää ohjetta. Siihen vaikuttaa muun muassa lapsen ikä, aktiivisuus päivän aikana, päivärytmit ja se, mitä lapsi ruudulta katsoo. Ruudut itsessään eivät ole vaarallisia vaan oleellista on, mitä ruuduilla tehdään ja mistä ruutuihin vietetty aika on pois.
Jos tuntuu, että lapsi viettää aivan liikaa aikaa ruutujen äärellä, asiaan kannattaa puuttua. Täytyy kuitenkin muistaa, että ruutu ei välttämättä ole ainoa ongelma tai ongelmien pohjimmainen syy. Voi olla esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi pakenee koulukiusaamisen aiheuttamaa ahdistusta ruutujen ääreen. Tällöin ratkaisu ei ole ruutuajan rajoittaminen, vaan kiusaamiseen puuttuminen.
Kokosimme kymmenen vinkkiä lasten ruutuaikaan liittyen.
1. Älä laske minuutteja
Asiantuntijat ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että tarkkojen ruutuaikojen asettaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos elokuvasta jäisi viimeiset 10 minuuttia vain sen takia, että jonkun sinulle määrittelemä ruutuaika ylittyi? Ruutuajan kyttääminen vie myös huomiota todellisilta ongelmilta.
2. Tarkkaile lapsen mielialoja
Onko lapsi kärttyisä katsottuaan videoita tabletilta? Ovatko pelit ja videot ensimmäisenä mielessä aamulla ja viimeisenä illalla? Suuttuuko lapsi, jos ehdotat jotain muuta tekemistä?
Jos huomaat lapsen ruudun edessä viettämän ajan aiheuttavan lapselle negatiivisia tuntemuksia tai oireita, on syytä rajoittaa ja kiinnittää huomiota ruutuaikaan. Yksi keino voi olla pitää yksi tai muutama kokonaan ruuduton päivä. Tällöin kannattaa varautua siihen, että vanhemmalla täytyy olla paljon aikaa puuhastella yhdessä lapsen kanssa. Selitä lapselle, miksi ruutuajasta pidetään paastoa ja kerro, että olet huolissasi lapsen ärtyneisyydestä.
Ruutupaastoon on syytä ryhtyä sitä herkemmin, mitä pienempi lapsi on kyseessä.
3. Tiedä mitä lapsi tekee
Pyydä lasta näyttämään, mitä peliä hän pelaa ja mikä on pelin idea. Kokeile itsekin pelata yhdessä lapsesi kanssa. Miettikää yhdessä, mitä taitoja pelissä voi oppia.
Tutustu eri sosiaalisen median kanaviin, jotta tiedät miten ne toimivat. Ehdota, että saat seurata hänen sosiaalisen median tilejänsä.
YouTube-videoita katsellessa lapsi klikkailee itsensä helposti myös vahingollisiin videoihin. Pieniä lapsia ei saa jättää yksin YouTuben kanssa, vaan koko ajan täytyy tarkkailla, mitä videoita ruudulta tulee.
Vahingollisten sisältöjen estämiseksi on olemassa erilaisia palveluja. Esimerkiksi F-Securen tuotteisiin kannattaa tutustua. F-Secure TOTAL sisältää kolme erilaista sovellusta, jolla voi suojata yksityisyyttä ja turvallisuutta netissä, suojata laitteet viruksilta ja haittaohjelmilta sekä hallinnoida salasanoja. Näihin sisältyvällä Perhesäännöt-sovelluksella voi asettaa aikarajoja laitteen netinkäytölle sekä asettaa estoja lapsille haitallisille sisällöille.
4. Ruutuaikoja on erilaisia
Jos lapsi katsoo televisiosta lasten musiikkiohjelmaa ja tanssii musiikin tahdissa, niin se on täysin eri asia kuin jos hän tuijottaisi ruutua täysin liikkumatta. Samoin valokuvaaminen ja vaikka isovanhempien kanssa juttelu Skypen välityksellä ovat hyödyllistä ja mielekästä ruutuaikaa.
5. Ruutuaika voi olla myös laatuaikaa
Videoita voi katsella ja tietokonepelejä pelata yhdessä lapsen kanssa. Pienen lapsen sanavarasto kehittyy, kun juttelette yhdessä videolla näkyvistä kuvista ja väreistä. Moni lapsi on oppinut YouTube-videoista esimerkiksi värit ja numerot englanniksi.
Huikea esimerkki laatuajasta on PokemonGo-peli, jossa koko perhe voi lähteä yhdessä ulkoilemaan, kävelemään ja Pokemoneja nappailemaan. Vaikka katse olisikin paljon ruudussa, saa perhe yhteistä liikuntaa, raikasta ilmaa ja mukavaa yhdessäoloa.
6. Poikkeustilanteet ovat poikkeustilanteita
Kun lapsi sairastaa, voi television katselu olla jopa hyödyksi. Lapsi malttaa levätä ja parantua rauhassa kun sohvalla makoilu ei tule tylsäksi. Pitkillä lentomatkoilla voi huoletta antaa lasten katsoa tuntikausia lastenohjelmia. Lentomatkat ovat muutenkin raskaita, joten turha tehdä niistä sen vaikeampia. Ole armollinen itsellesi. Tärkeintä on kokonaisuus, eivätkä erityistilanteet.
7. Näytä itse esimerkkiä
Onko älypuhelin juurtunut käteesi kiinni? Vilkuiletko puhelinta myös ruokapöydässä? Pystytkö jättämään puhelimen tai tietokoneen pariksi tunniksi, kun vietät aikaa perheesi kanssa? Muista, että olet esimerkki lapsillesi niin hyvässä kuin pahassa.
8. Some ei ole mörkö
Monen teini-ikäisen vanhempaa pelottaa, mihin kaikkeen nuori eksyy sosiaalisessa mediassa. Hyväksy se tosiasia, että some on nykypäivää ja oleellinen osa nuorten elämää. Kerro asiallisesti, miten somessa on hyvä käyttäytyä, mutta älä turhaan lietso pelkoa. Netin verkostoista on paljon hyötyä, kunhan niitä osaa käyttää järkevästi.
Lue myös: Nettiturvallisuus ja lapsille sopimaton materiaali – psykologin vinkit
9. Aseta ongelmat oikeisiin mittasuhteisiin
Jokainen vanhempi on joskus huolissaan lastensa puolesta. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suuremmiksi myös huolet kasvavat. Saako lapsi ystäviä? Onko hän onnellinen? Miten hän pärjää koulussa? Eihän häntä kiusata? Joutuuko lapsi huonoon seuraan? Ei kai alkoholi/huume/tupakka vielä voi olla ajankohtaista? Entä seurustelusuhteet, seksi ja teiniraskaudet?
Ruutuaika on oikeastaan aika pieni huoli. Lapsi ei mene pilalle, vaikka hän olisikin ruudun ääressä keskimääräistä enemmän. Kokonaisuus ratkaisee.
Tärkeää on myös huolehtia, ettei mikään yksittäinen asia saa liikaa valtaa lapsen elämässä. Tasapainoiseen elämään voi hyvinkin sisältyä päivittäistä ruutuaikaa.
10. Rauhoita yöt
Hyvät yöunet ovat kasvavalle lapselle erittäin tärkeä elämän osa-alue. Illalla ruutuaikaa kannattaa rajoittaa, varsinkin jos lapsen nukahtaminen vaikeutuu tai jos hän nukkuu levottomasti.
Kouluikäisellä saattaa olla oma kännykkä, jota lapsi mieluusti selailisi vielä pitkään nukkumaanmenoajan jälkeen. Kotona kannattaa tehdä selväksi, ettei sänky ole sopiva paikka lapsen käyttää kännykkää. Myös nukkumaanmenoajan jälkeen vanhempien olisi hyvä varmistaa, että kännykkä on äänettömällä eikä sitä enää vilkuilla. Väsymys heikentää oleellisesti lapsen koulumenestystä ja laskee mielialaa.
Lue myös:
English Explorers – Englantia lapsille
Ulkoleikkejä lapsille – Esittelyssä 10 suosituinta pihaleikkiä
Lapsen unen tarve – Opas hyviin unitottumuksiin
Lasten liikuntasuositukset: kolme tuntia liikuntaa joka päivä
Ylen artikkeli ruutuaikaan liittyen
