Tutustu tästä Valio Onnin tuotteisiin

Leikkejä lapsille – Näillä leikkivinkeillä tuet lapsesi kehitystä

Leikkejä lapsille – Näillä leikkivinkeillä tuet lapsesi kehitystä

Lapsi oppii parhaiten leikkimällä. Pienten lasten kanssa läsnäolo on tärkeintä. Jos lapsen kanssa jaksaa puuhata ja viettää mukavaa aikaa, niin lapsi todennäköisesti saa tarpeeksi tukea kehitykselleen. Kokosimme joitain alle kouluikäisten lasten kehitysaskeleita ja sitä, miten leikin kautta lapsen kasvulle ja kehitykselle saa parhaimmat lähtökohdat. Leikkejä lapsille siis!

Alle 1-vuotias

  • Tavoittelee mobilea
  • Leikkii kurkistusleikkiä
  • Tunnustelee erilaisia pintoja
  • Kokee yhteenkuuluvuutta
  • Potkii sitterissä
  • Keskittyy peilikuvaansa
  • Tarttuu helistimeen

Puhu lapselle paljon. Aihe voi olla ihan mikä tahansa. Jutustelu edistää puheen ja sanaston kehittymistä.

Suurimman osan aikaa vauvavuodesta lapsi ei ymmärrä, että jokin asia on olemassa, vaikka se ei sillä hetkellä olisi näkyvissä. Kahdeksan kuukauden kieppeillä lapsi alkaa hahmottamaan pysyvyyden käsitteen. Oppimista voi tukea kurkistelu- ja piilotteluleikeillä. Peitä kasvosi ja sano ”kukkuu!”. Tai kyykisty sohvan taakse ja ponnahda hetken kuluttua näkyviin. Lapsi riemastuu, kun vaihtelet sohvan takana paikkaan ja vaihtelet esiin ilmaantumisen viivettä. Voit myös piilottaa lapsen nähden lelun peiton alle ja kysyä: ”Missä helistin on?”. Lapsi on innoissaan kun hän oppii näyttämään kadonneen lelun. Esinettä voi vaihdella, jolloin lapsi oppii samalla uusia sanoja.

Vauvan motorisia taitoja kehittää oleilu vatsallaan. Se vahvistaa kaulan lihaksia ja hallintaa. Aseta vauva viltille tai leikkimatolle ja käy makaamaan hänen eteensä kiinnostavien lelujen kanssa. Kun vauva hallitsee päätään paremmin, pitele lelua vauvan näkökentän yläpuolella, jotta hän kääntäisi katseensa ylöspäin. Peili lattianrajassa saa hänet nostamaan ja kääntämään päätään. Kannusta vauvaa kääntymään ja ryömimään asettamalla kiinnostavia leluja vauvan näkökenttään mutta hänen ulottumattomiinsa.

1-vuotias

  • Pinoaa palikoita tai muovimukeja
  • Puhuu lelujen kanssa
  • Täyttää ja tyhjentää astioita
  • Matkii aikuisten käyttäytymistä
  • Lajittelee leluja muodon mukaan
  • Kävelee ja vetää lelua perässään

Mitä enemmät puhut, sitä rikkaampi on taaperosi sanavarasto. Luo lapselle kielellisesti monipuolinen ympäristö. Laula, lue, loruttele ja puhu hänelle leluista ja esineistä samalla kuin leikitte. Esitä kysymyksiä, vaikkei lapsi vielä osaisikaan vastata sanallisesti.

1-vuotias haluaa tehdä asioita aina vaan uudelleen. Vaikka saman kirjan lukeminen tai saman leikin läpikäyminen uudelleen ja uudelleen raastaa ennenpitkää aikuisen hermoja, niin lapselle se tuottaa suurta iloa, jännitystä ja lohtua. Lapselle toistuvat asiat ovat tärkeä oppimisen väline. Toiston kautta hän alkaa ymmärtää syy-seuraussuhteita. Anna lapselle läppäkirjoja ja leluja, joissa on nappuloita ja vipuja. Toistojen avulla myös hienomotoriset taidot kehittyvät.

Noin puolitoistavuotias lapsi matkii aikuisten käyttäytymistä. Lelupuhelin nostetaan korvalle, eikä sitä enää käytetä pelkkänä rumpukapulana. Matkiminen ja roolileikit opettavat lapselle sosiaalista kanssakäymistä ja käyttäytymismalleja. Anna lapsen leikkiä turvallisilla keittiövälineillä, sillä ”oikeat tavarat” kiinnostavat enemmän kuin lelut. Heittäydy mukaan lapsen leikkeihin mutta vastusta halua ohjailla toimintaa. Kun lapsi saa päättää leikin kulusta, hänen luovuutensa mielikuvituksensa kehittyvät.

1-vuotiaan motoriset taidot kehittyvät huimaa vauhtia. Lapsi siirtyy ryömivästä ja konttaavasta vauvasta käveleväksi taaperoksi. Vuoden aikana kävely vahvistuu ja varmistuu, lapsi oppii kiipeilemään ja liikkumaan rappusissa. Motoriset taidot kehittyvät harjoittelemalla. Älä siis kiellä lasta, vaan ole vierellä varmistamassa ettei lapsi satuta itseään. Anna hänelle palloja, joiden kanssa voi harjoitella heittämistä ja potkaisemista. Tyynyistä, peitoista ja muista välineistä voi rakentaa kotiin temppuratoja. Liiku lapsen kanssa paljon myös ulkona erilaisissa paikoissa. Metsässä liikkuminen kehittää tasapainoa paremmin kuin pelkällä tasaisella liikkuminen.

2-vuotias

  • Leikkii yksin pidempiä aikoja kerrallaan
  • Pelaa muistipeliä
  • Leikkii rinnakkain muiden lasten kanssa
  • Leikkii yksinkertaisia sääntöleikkejä
  • Kuvittelee lelujen parissa
  • Käy potalla ja pesee kädet

2-vuotias alkaa usein leikkiä yhä pidempiä aikoja yksinään ja uppoutuu mielikuvitusleikkeihinsä. Anna lapsen touhuta, äläkä ryntää heti hätiin, jos lapsi kompuroi tai hän ei saa nukelle vaatteita päälle. Auta vasta kun lapsi todella tarvitsee apua. Anna lapsen yrittää ja erehtyä. Lapsi oppii sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä ja ratkaisemaan ongelmatilanteita itsenäisesti. Kaikista näistä taidoista on hyötyä koko loppuelämän ajan.

Tässä iässä lapset alkavat kaivata muita lapsia leikkiseuraksi. Ystävyyssuhteet auttavat lasta ymmärtämään sosiaalisia sääntöjä ja käyttäytymismalleja, kuten vuorottelua, hyviä tapoja, jakamista ja myönnytysten tekoa. Ystävän kanssa leikkiminen opettaa lasta ilmaisemaan tunteitaan, kommunikoimaan paremmin ja ottamaan muiden tunteita huomioon. Kalenteri siis esiin ja leikkitreffejä järjestämään ja leikkejä lapsille! Leikkikavereita voi löytää myös esimerkiksi perhekahviloista tai leikkipuistoista.

Raivarit ovat tuttu juttu 2-vuotiaiden vanhemmille. Vaikka lapsi jo osaa monia asioita, ei hän ole tunteiden säätelyssä vielä läheskään aikuisen tasolla. Opeta lapselle tunteita kuvaavia sanoa. Kerro lapselle omista tunteistasi ja näytä hänelle millainen ihminen on, kun hän on iloinen, surullinen, väsynyt, pirteä, riehakas, onnellinen, harmistunut ja niin edelleen. Leiki lapsen kanssa roolileikkejä, jossa näyttelette eri tilanteissa erilaisia tunnetiloja. Lue lapselle kirjoja ja pohtikaa yhdessä, miltä kirjan henkilöistä tuntuu.

Moni 2-vuotias haluaa tehdä asioita itse. Anna hänen harjoitella aina mahdollisuuksien mukaan. Hienomotorisia taitoja voi harjoittaa myös askartelemalla ja piirtämällä. Ota lapsi mukaan kotitöihin. Anna hänelle esimerkiksi harja ja rikkalapio, pölyrätti ja anna hänen taitella lautasliinoja.

Yritä olla tukahduttamatta lapsen intoa tutkia ja hioa motorisia taitojaan. Tämä tarkoittaa, että vanhemman täytyy tasapainottaa jatkuvaa suitsimistaan (”Ole varovainen!”) tarjoamalla runsaasti tilaisuuksia juosta, kiivetä ja hyppiä puistoissa, sisäleikkipuistoissa ja jumpparyhmissä. Rakenna kotiin leikkialueita, joilla lapsella on lupa hyppiä ja pyöriä ympäriinsä.

3-vuotias

  • Kuvittelee leikkiessään
  • Voittaa pelkoja kohtaamalla ne
  • Tutkii ulkomaailmaa
  • Jakaa ja vuorottelee
  • Kysyy miksi
  • Leikkaa saksilla
  • Heittää pallon yläkautta
  • Valitsee lempivärin

3-vuotiaalla on vahva halu tietää ja ymmärtää asioita. Tämä näkyy jatkuvana miksi-kysymyksien sarjana. Mitä paremmin ja keskittyneemmin jaksaa lapselle vastata, sitä parempi. Jos kysymys on vaikea, voi lapsen kanssa yhdessä ottaa asiasta selvää vaikkapa googlaamalla tai kirjasta lukemalla. Tiedonjano on upea juttu, jota ei kannata lannistaa. Kysymällä lapsi oppii uusia asioita ja hahmottaa ympäröivää maailmaa.

Leikkitaidot kehittyvät ja kavereista tulee aina vaan tärkeämpiä. Lapsi saattaa löytää itselleen parhaan ystävän sen sijaan, että leikkisi kenen tahansa lapsen kanssa. Hän siis solmii pidempiaikaisia ihmissuhteita. Lapsi oppii, että ihmissuhteet vaativat antamisen ja saamisen vuorottelua. Syntyvien konfliktien selvittämisessä lapsi oppii ongelmanratkaisutaitoja. Myös empatiakyky alkaa vahvistua. Anna siis lapselle mahdollisuuksia leikkiä kavereidensa kanssa. 3-vuotias osaa jo nimetä kavereita, joiden kanssa hän haluaa leikkiä. Anna lasten leikkiä keskenään, älä suunnittele liikaa tekemistä äläkä puutu peliin heti ensimmäisen erimielisyyden ilmaantuessa.

3-vuotias harjoittelee hienomotorisia taitoja mielellään. Hanki lapselle muovailuvahaa, väriliituja, paperia, sakset, värityskirjoja, sabluunoja, liimapuikkoja, leimoja, tarroja, tusseja ja maaleja. Näistä saa kivoja leikkejä lapsille. Askarteluissa kannattaa antaa lapsen itse luoda ja käyttää mielikuvistaan. Älä ohjaile ja neuvo lasta liikaa. Anna hänen liimata irtosilmä lumiukon mahaan tai liimata kuvakollaasin kuvat päällekkäin. Säännöistä ja kielloista vapaa kokeileminen on paras oppimistekniikka. Hienomotoriikkaa voi harjoitella myös esimerkiksi vetoketjujen, nappien ja neppareiden kanssa.

3-vuotiaana kehon mittasuhteet muuttuvat, jolloin liikkuminen helpottuu. Paino- ja pituuskasvu hidastuu, eikä pää ole enää niin suuri verrattuna muuhun ruumiiseen. Tasaisemmat mittasuhteet siirtävät lapsen kehon painopistettä lähemmäs kehon keskikohtaa. Motoriset taidot kehittyvät muun muassa palloa potkimalla ja kopittelemalla. Lapsi voi innostua myös kulkemaan kolmipyörällä tai potkupyörällä. Erilaiset temppuradat ja kiipeileminen on monen 3-vuotiaan mieleen.

4-vuotias

  • Viivyttää tyydytystä
  • Laskee kymmeneen
  • Kertoo vitsejä
  • Tekee valmiiksi palapelit
  • Ylpeilee uusilla taidoilla
  • Mittaa ja lajittelee
  • Ottaa pallon kiinni
  • Hyppii yhdellä jalalla

4-vuotiaana lapsen kärsivällisyys lisääntyy. Se on tärkeä taito tulevaisuutta varten. Kaikkea ei saa heti vaikka kuinka haluaisi. Kärsivällisyyttä voi harjoitella esimerkiksi lautapelien avulla, jossa jokaisella on oma vuoronsa. Leipomisessa lapsi joutuu odottamaan taikinan valmistamisen, paiston ja jäähtymisen ajan ennen kuin saa maistaa keksiä. Vaadi lasta odottamaan hetki tarvittaessa ja kehu häntä kun hän onnistuu siinä. Lapsi oppii kestämään myös pidempiä odotusaikoja. Hän saattaa innolla odottaa syntymäpäiviään, jotka ovat tulossa yhdeksän kuukauden päästä. Ajan hahmottamiseen lapselle voi piirtää viikko- tai kuukausikalenterin, jossa on erilaisin kuvin merkitty mieluisia asioita. Joka aamu lapsi voi rastittaa päivän ja kokea odottamisen hauskuuden.

Matemaattinen ajattelu kehittyy, ja lapsi ymmärtää yhä paremmin lukujen merkityksiä. Hän laskee, mittaa ja lajittelee mielellään. Lautapelit ovat hyvä keino harjoittaa numerontunnistamista, laskemista ja peräkkäisyyttä ja ne ovat samalla mukavia leikkejä lapsille. Kotitöiden parissa on runsaasti tilaisuuksia matematiikan oppitunteihin. Kattakaa pöytä yhdessä ja pyydä lasta laskemaan lautaset tai haarukat tai kertomaan kuinka monta palasta piirakassa on. Ruokaostoksilla lapsi voi hakea pyynnöstäsi viisi omenaa ja kaksi maitoa. Anna lapsen vertailla kumpi kahdesta elintarvikkeesta on painavampi, kumpi pienempi, pyöreämpi jne. Pyykkejä viikatessa lasta voi pyytää lajittelemaan vaatteet tummin ja vaaleisiin. Ruoanlaitossa tulee harjoiteltua mittaamista ja laskemista.

Lapsen sanavarasto lisääntyy huimaa vauhtia, ja hän rakastaa hassuttelua, ilveilyä ja liioittelua. Rohkaise lasta kirjoilla ja musiikilla. Iloitse lapsen kanssa ja naura hyväntahtoisesti hänen hupsuille jutuilleen. Valitettavasti 4-vuotias on keksinyt usein myös vessajutut ja oppinut jostakin muutaman kirosanan. Selitä lapselle, miksi kaikki jutut eivät ole soveliaita ja jätä ne sen jälkeen huomioimatta. Lapsi kyllästyy kun asiaan ei kiinnitetä huomiota ja keksii jotain mukavampaa.

4-vuotiaalle on tärkeää olla hyvä kaikessa. Vaatimattomuuden taju alkaa kehittyä vasta 8-vuotiaana. Nelivuotias rehentelee mielellään taidoillaan ja haluaa aina voittaa. Onnistumisen elämykset ovat yhteydessä hyvän itsetunnon kehittymiseen. Onnistumisiin liittyy kuitenkin aina myös epäonnistumisia, pettymyksiä ja turhautumista. Anna lapsen kohdata vaikeuksia ja kannusta häntä lempeästi ylittämään ne. Oikeanlainen kehuminen on avainasemassa. Älä kehu lopputulosta vaan sitä mitä ja miten lapsi teki jotakin. Älä vain kehu lapsen piirustusta hienoksi, vaan ole kiinnostunut piirroksesta ja kerro vaikka, että pidät erityisesti kauniista väreistä tai jostain tietystä yksityiskohdasta. Älä kehu lasta maailman parhaaksi palapelin tekijäksi vaan kerro kuinka hienoa on kun lapsi jaksoi sinnikkäästi harjoitella palapelin tekemistä. Itsetuntoa parantaa myös aikuisen jakamaton huomio. Kuuntele ja keskity kun lapsella on asiaa ja katso tarkkaan kun hän näyttää uutta taitoaan.

Pidä huoli, että 4-vuotias saa tarpeeksi liikuntaa päivän aikana. Ulkoile ja liiku yhdessä lapsen kanssa. Keksi myös sisätiloihin turvallisia tapoja liikkua. Näytä omaa esimerkkiä harrastamalla ja hyötyliikkumalla. 4-vuotias voi haluta jo omankin harrastuksen, ja hänet voi ilmoittaa vaikkapa voimistelu-, tanssi- tai yleisurheiluryhmään. Harrastukset ovat ikään kuin ohjattuja leikkejä lapsille.

5-vuotias

  • Keksii sääntöjä pelatessaan pelejä
  • Keksii ja kuvittelee
  • Luo suhteita sukulaisiin
  • Oppii kulkemaan kadulla
  • Erottaa oikean väärästä

Viisivuotiaan aivot eivät fyysisesti ole vielä valmiit abstraktiin ajatteluun moraalisella tavalla: jos kukaan ei näe kun hän varastaa, hän ei luultavasti myöskään tunne teostaan syyllisyyttä. Lapsi kuitenkin alkaa kiinnostua oikeasta ja väärästä, ja hän on kiinnostunut säännöistä, reiluudesta ja hyvistä ja pahoista tyypeistä. Parhaita tapoja opettaa lapsille sääntöjen noudattamista on pelata erilaisia lauta- ja korttipelejä, joissa siirroilla on selkeät ja yksinkertaiset säännöt, rajoitukset ja seuraukset. Pihaleikit, kuten hippa ja polttopallo, etenevät nopeasti ja voittaja vaihtuu riittävän usein, jotta impulsiivinen pikkupelaaja pysyy ruodussa ja ne ovat hyviä liikunnallisia leikkejä lapsille.

Lapsiin erikoistuneet psykologit uskovat, että hiljentymiseen käytetty aika on kasvavan lapsen kognitiivisen ja emotionaalisen kasvun kannalta todella hyödyllistä. Kiireetön aika – eli tylsyys – rohkaisee lasta keksimään, kehittää luovuutta ja saa hänet tutkailemaan omia kiinnostuksen kohteitaan omaan tahtiinsa. Kun lapsi valittaa tylsyyttä, älä ryntää viihdyttämään lasta äläkä heti avaa televisiota, vaan pidä huoli, että lapsella on käytettävissään piirustusvälineitä ja rekvisiittaa, kuten roolileikkivaatteita. Jos lapsi kamppailee ohjelmoimattoman ajan kanssa, auta häntä asettamalla hänelle aika – esimerkiksi kymmenen minuuttia – ja kasvata itsekseen leikkimisaikaa vähitellen. Kaikkein tärkeintä on jättää lapsi yksin silloin, kun hän todella syventyy itseensä tai johonkin puuhaansa.

5-vuotiaan maailmankuva on jo laajentunut leikkikentille tai päiväkotiin ja muihin sosiaalisiin ympyröihin ja hän on hankkinut ensimmäiset ystävänsä. Lapsi vertaa itseään toisiin ja haluaa tietää enemmän omasta perheestään ja henkilökohtaisesta historiastaan. Lasta voi tutustuttaa historiaansa piirtämällä sukupuun tai askartelemalla leikekirjan perheestä. Sukulaisten haastatteleminen on hyvä keino saada selville kiinnostavia juttuja. Rohkaise lasta luomaan suhteita sukulaisiin ja pidä yllä mahdollisuutta vierailuihin ja yhteydenpitoon.

6-vuotias

  • Lukee tai tavaa
  • Keksii oman keräilyharrastuksen
  • Ajaa polkupyörällä
  • Kehittyy myötätuntoiseksi
  • Voittaa ujoutensa
  • Tekee päätöksiä itsenäisesti
  • Kirjoittaa

Lapsi oppii yleensä lukemaan kuuden ikävuoden tienoilla tai viimeistään koulussa 7-vuotiaana. Aluksi lukeminen on yksittäisten sanojen tavaamista. Ota sanat ja kieli mukaan mahdollisimman moneen peliin ja puuhaan. Omista kokonainen päivä jollekin kirjaimelle, ja maistelkaa maanantaina maitoa, mansikoita ja makaronilaatikkoa. Varmista, että lapsella on saatavilla häntä kiinnostavia kirjoja. Käykää säännöllisesti kirjastossa lainaamassa uutta luettavaa. Järjestä kotiin nurkkaus, jossa on mukavaa ja rauhallista lukea kirjoja. Tärkeintä on kuitenkin oma esimerkki, eli lue paljon ja puhu kirjoista.

Tässä iässä lapsen arvomaailmaan voi vaikuttaa tehokkaasti. Vaikka lapsen omatunto onkin kehittynyt vasta useiden vuosien päästä, hän yrittää innokkaasti miellyttää vanhempia ja muita aikuisia, hän haluaa tehdä oikein, ja usein hän myös tietää mikä on oikein. Päätä mitä arvoja haluat lapselle välittää ja toimi johdonmukaisesti näiden arvojen toteuttamiseksi. ”Toisten auttaminen” on lapselle epämääräistä, mutta ruokaostosten tekeminen viikoittain isotädille on konkreettista.

6-vuotias opettelee järkevien päätösten tekemistä ja eri vaihtoehtojen vertailemista. Lasta kannattaa ohjata tekemään päätöksiä ja ratkomaan ongelmatilanteita itsenäisesti. Jos aikuiset selvittävät aina tilanteet lapsen puolesta, jää häneltä oppimatta tärkeitä ongelmanratkaisutaitoja. Kannusta lasta perustelemaan päätöksiä ja toiveitaan. Miettikää yhdessä eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Lasten välisissä ristiriitatilanteissa älä ryntää tarjoamaan valmista ratkaisua, vaan ole tukena ja apuna, jotta lapset oppivat löytämään erilaisia kompromissiratkaisuja.

6-vuotias on vielä todella herkkä, loukkaantuu helposti ja murjottaa, kun häntä torutaan. Suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta voi edistää huolehtimalla, että lapsi leikkii ja viettää usein aikaa tilanteissa ja paikoissa, joissa on monenlaisia ihmisiä. Voit rohkaista lasta tutustumaan vieraisiin maihin, kieliin, eri kulttuureiden pukeutumistapoihin ja leikkeihin. Kaikkein tärkeintä on näyttää hyvää esimerkkiä. Pidä huoli, että lapsi tietää pienistä hyvistä teoistasi.

6-vuotiaalle tärkeitä hienomotorisia taitoja ovat kynän piteleminen oikein ja kirjoittamisen harjoitteleminen. Jos lapsi pitää kynää kädessä hankalasti tai väärällä tavalla, voi kolmionmuotoinen kynä auttaa asiaa. Tee kirjoittamisesta kutsuvaa: pidä esillä kirjoituspapereita, ohutkärkisiä tusseja ja kuulakärkikyniä. Hanki lapselle oma muistikirja. Myös monet pelit ja käsityöt kehittävät sorminäppäryyttä. Anna lapsen myös auttaa keittiössä kasvisten pilkkomisessa ja kakun koristelemisessa.

Lähde: Lastenleikkiä – Kuinka kasvatat fiksuja, terveitä ja huomaavaisia lapsia syntymästä 12-vuotiaaksi
Ann Pleshette Murphy 2010

Lue myös:

Lapsen motorinen kehitys – Tämä tyypillinen virhe on vaaraksi lapsen kehitykselle

Lasten liikuntasuositukset: kolme tuntia liikuntaa joka päivä

Lapsen ruutuaika – 10 vinkkiä vanhemmille

English Explorers – Englantia lapsille

Mitä vastasyntynyt todella tarvitsee – Ostoslista vauvalle

lapsennimi

Lapsennimi.com:issa meillä on monia sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös