Lasten ruoka-allergiat – Uudistuneet hoitosuositukset
Tämä Lasten ruoka-allergiat – Uudistuneet hoitosuositukset -artikkeli on lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Senja Kanniston kirjoittama.
Lasten ruoka-allergioiden määrä tuntui voimakkaasti lisääntyvän 2000-luvun puoliväliin saakka. Tämä selkeä lisääntyminen alkoi 1990-luvun alkupuolelta. Tuolloin imettäviä äitejä ohjattiin herkästi välttämisdieteille, heitä saatettiin kehottaa välttämään omassa ruokavaliossaan maitoa, kananmunaa ja kotimaisia viljatuotteita, jottei imetyksellä oleva vauva olisi saanut iho- tai suolioireita.
Tutkimustiedon kertymisen myötä kuitenkin havaittiin, että äidin välttämisruokavalio ei ehkäise lapsen ruoka-allergiaa, vaan saattaa jopa hidastaa normaalin toleranssin kehittymistä.
Tämän kierteen katkaisemiseksi käynnistettiin Kansallinen allergiaohjelma 2008 – 2018, jolla pyritään tiedottamisen kautta saamaan ruoka-allergiat hallintaan.
Ohjelman myötä onkin saatu hyviä tuloksia, ruoka-allergioiden määrä on selkeästi vähentynyt, ja niin päiväkodeissa kuin kouluissakin erityisruokavalioilla olevien lasten osuus on merkittävästi vähentynyt.
Äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien pitoisuudet ovat äärimmäisen pieniä ja jäävät selvästi altistutkimuksissa nähtävien, tavallisten ruoka-aineiden oireita aiheuttavien kynnysarvojen alapuolelle.
Tavallisen lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen tai kiinteiden ruokien allergeenimäärät ovat monituhatkertaisia rintamaidon allergeenipitoisuuksiin verrattuna. Rintamaidon allergioilta suojaava ominaisuus todennäköisesti perustuu juuri näihin häviävän pieniin proteiinijäämiin, jotka käynnistävät lapsen elimistössä toleranssin kehittymisen.
Rintamaidon kautta lapsen elimistölle ikään kuin esitellään ne ravintoon kuuluvat proteiinit, joihin on syytä kehittää sietokyky. Jos äiti poistaa omasta ruokavaliostaan kokonaan jonkun keskeisen ruoka-aineen (esim. maidon tai viljat) tämä ”siedätysominaisuus” ikään kuin menetetään. Nykyisin äitejä ei mielellään ohjatakaan tiukoille eliminaatiodieteille, joissa vältetään tiettyä ruoka-ainetta, vaan tarkan harkinnan perusteella voidaan kehottaa tilapäisesti vähentämään jonkun ruoka-aineen osuutta omassa ruokavaliossaan.
Vauvan sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4 – 6 kuukauden iässä. Imetystä suositellaan jatkettavaksi lisäruoan ohella 1 vuoden ikään saakka. Lapsen ruokavalion monipuolinen laajentaminen suositusten mukaan näyttää vähentävän herkistymistä ruoka-aineille.
Lasten ruoka-allergiat: Iho-oireet
Lasten ruoka-allergian tavallisia iho-oireita ovat vaikea atooppinen ihottuma ja nokkosihottuma, joista jälkimmäinen ilmaantuu yleensä välittömästi sopimattoman ruoan nauttimisen jälkeen. Toisaalta vauvaiässä erilaiset iho-oireet ja iho kuivumien (ainakin talviaikaan) ovat sangen tavallisia ilman että taustalla on ruoka-allergiaa.
Atooppisen ihottuman perushoitoon kuuluvat säännölliset rasvaukset perusvoiteella, sekä tarvittaessa mietojen kortisonivoiteiden käyttö. Jos iho-oireet eivät näillä rauhoitu, on syytä käydä lääkärissä, jolloin voidaan tarvittaessa selvitellä mahdollisia allergioita tai pohtia muita ihottuman hoitokeinoja.
Omin päin ei kannata välttämisruokavalioita aloittaa. Yli 1-vuotiaalle lapselle ilmaantuva atooppinen ihottuma johtuu harvoin ravitsemuksessa keskeisistä ruoka-allergioista, vaan kysymyksessä on yleensä ihotyyppiin liittyvä oireilu, eikä välttämisdieteistä ole yleensä merkittävää hyötyä.
Lasten ruoka-allergiat aiheuttavat perheissä päänvaivaa
Lasten ruoka-allergioiden suolioireet
Vauvan lehmämaitoallergia voi aiheuttaa suolioireilua, jonka kuva vaihtelee oireistoltaan ja vaikeusasteeltaan. Keskeiset oireet ovat oksentelu ja ripuli, harvoin oireena voi olla myös koliikkityyppinen kipu.
Toisaalta imeväisten suolioireet (ilmavaivat, itkuisuus, pulauttelu) ovat äärimmäisen tavallisia, ja ruoka-allergia on lopultakin harvoin suolioireiden tai itkuisuuden syy. Valtaosalla koliikkioireetkaan eivät ole ruoka-allergioiden aiheuttamia. Erikoissairaanhoitoon lähetetyistä koliikkioireisista vauvoista vain noin 17 % hyötyi maitoeliminaatiosta, lopuilla itkuisuus johtui muusta kuin maidosta.
Myös pulauttelu on imeväisiässä erittäin yleistä, ja voisi jopa sanoa, että suurimmaksi osaksi täysin normaali ilmiö, joka liittyy nestemäiseen ravintoon ja lapsen kokoon nähden suuriin ruoka-annoksiin. Yleensä pulauttelukin rauhoittuu ateriarytmitystä muuttamalla, tai lapsen kasvamisen ja kiinteiden ruokien aloittamisen myötä.
Siitepölyallergiaan liittyvät lasten ruoka-allergiat
Siitepölyille herkistymiseen liittyvä ruoka-allergia johtuu ristiin reagoivista vasta-aineista, jotka tunnistavat sekä siitepölyn että tuoreiden kasvisten ja hedelmien proteiineja (ristialleriga). Tavallisin oire ovat huulissa, suun limakalvoilla ja nielussa tuntuva kutina ja kirvely sekä korvien kutina. Oireita aiheuttavia tuorehedelmiä ja raakajuureksia kannattaa välttää, mutta kypsennettyinä näitäkin ruoka-aineita voi yleensä käyttää.
Lapsen ruoka-allergiat: Diagnostiikka
Lapsen ruoka-allergian diagnoosi perustuu esitietoihin, oireiden väistymiseen eliminaation myötä ja selkeiden oireiden ilmaantumiseen altistuksessa. Välttämisjakson pituudeksi riittää 1 – 2 viikkoa. Tulos – ruoka-aineen sopivuus tai sopimattomuus – paljastuu vasta, kun lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta eivätkä oireet lisäänny tai ne lisääntyvät merkittävästi.
Koska pienten lasten ja vauvojen vointi vaihtelee luontaisestikin päivästä toiseen varsin runsaasti, kannattaa pitää oirepäiväkirjaa jo eliminaatiovaiheessa. Oirepäiväkirjaan kirjataan itkuisuuden, sekä pulauttelun / oksentelun määrä, vatsan toiminta ja ihon kunto. Näin menetellen voi sitten luotettavammin arvioida lisääntyivätkö oireet ruoka-altistuksen aikana, vai onko kysymyksessä kuitenkin normaali voinnin vaihtelu.
Usein käy lisäksi niin, että aivan altistuksen alussa saattaa tulla vähäisiä oireita, jotka häviävät kokonaan altistuksen jatkuessa. Jos reaktiot ovat viiveisiä ja vaikeasti tulkittavia, suositellaan kaksoissokkoaltistuskoetta.
Laboratoriotutkimukset
Allergista herkistymistä voidaan mitata ihopistokokeilla (PRICK-testit) ja mittaamalla allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita seerumista. Näiden testien tulokset eivät kuitenkaan aina suoraan korreloi altistuskokeen tuloksen kanssa, joten allergiadiagnoosia ei voida yleensä asettaa pelkästään testitulosten perusteella.
Erityisesti viivästyneen allergian selvittämisessä nämä testit toimivat huonosti. Näitä testejä voidaan kuitenkin käyttää tukena allergiadiagnostiikassa, ja pohtiessa mahdollisia eliminaatiodiettejä. Niin ikään voimakkaan välittömän allergisen reaktion mahdollisuus on vähäinen, jos IgE-testin tulos jää kokonaan negatiiviseksi.
Ruoka-allergian diagnostiikkaa parantaa spesifisen IgE-vasteen mittaaminen eri ruoka-aineiden yksittäisiin komponentteihin tai proteiineihin. Tällä komponenttidiagnostiikalla voidaan mitata herkistymistä stabiileille (kuumennettaessa hajoamattomille) ja labiileille (herkästi hajoaville) allergeeneille. Näiden testien perusteella voidaan määrittää henkilön riskiä saada voimakkaita, yleistyneitä allergiareaktioita.
Lasten ruoka-allergioiden hoito
Diagnosoidun ruoka-allergian hoitona on vaikeita oireita aiheuttavan ruoka-aineen määräaikainen välttäminen. Jos lapsella on lieviä oireita tai oireet ilmaantuvat vasta isommilla annoksilla tai pitkäaikaisessa käytössä, kyseistä ruoka-ainetta tarjotaan lapselle oireiden sallimissa rajoissa.
Tämä on tärkeää ruokavalion monipuolisuuden ja lapsen makutottumusten kehittymisen kannalta. Hoidon tavoitteina ovat oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen, sekä mahdollisimman monipuolinen iänmukainen ruokavalio.
Imeväisikäiselle maitoallergiaa potevalle lapselle annetaan imeväisten erityisvalmisteita ainakin yhden vuoden ikään saakka. Yli vuoden ikäisille maitoallergisille lapsille, joilla muu ruokavalio on laaja, voidaan antaa maitovalmisteiden sijaan soijasta ja kaurasta valmistettuja juomia sekä jogurtin, kerman ja jäätelön kaltaisia valmisteita.
Lievissä oireissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista.
Lähde: Ruoka-allergia (lapset), Käypä hoito, Duodecim 2/2015.
Lue myös sisaruskateus vie joskus perheen voimavaroja
Lue myös lapsiperheen matka-apteekki ja matkailijan rokotukset
