Apua lapsen erityisvaikeuksiin – Neuropsykiatrinen valmennus
Onko lapsellasi ADHD, kielellinen erityisvaikeus, oppimiseen ja opiskeluun liittyviä vaikeuksia, kielellinen erityisvaikeus, autismia, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä tai jokin muu neuropsykiatrinen erityisvaikeus? Apua oireisiin voi saada neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Mitä neuropsykiatrinen valmennus tarkoittaa käytännössä? Lue tämä artikkeli, niin tiedät.
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, Nepsy-valmennus, coaching, on arjen- ja elämänhallintaa tukeva ajattelu ja työskentelytapa sekä kuntoutusmuoto, jossa valmentaja ohjaa valmennettavaa löytämään omat keinonsa ja voimavaransa. Valmennuksesta saa tukea ja apua mm. itsenäistymiseen, itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistumiseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.
Valmennus on ennaltaehkäisevää, asiakkaan elämänlaatua edistävää ja tavoitteellista toimintaa. Tavoitteet määritetään yhdessä asiakkaan kanssa ja valmentaja auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa, löytämään potentiaalinsa sekä parhaan mahdollisen toimintakykynsä. Paras lopputulos yleensä saadaan kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin; terapiaan, kuntoutukseen ja lääkitykseen.
Neuropsykiatrinen valmennus sopii henkilöille joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisvaikeus: adhd, kielellinen erityisvaikeus, oppimiseen ja opiskeluun liittyviä vaikeuksia, kielellinen erityisvaikeus, autisminkirjon, Aspergerin oireyhtymä tai Touretten oireyhtymä.
Neuropsykiatristen häiriöiden tyypillisiä oireita voivat olla esimerkiksi vaikeudet sosiaalisten suhteiden luomisessa ja sosiaalisten sääntöjen ymmärtämisessä tai arvaamaton ja impulsiivinen käytös sekä puutteet toiminnanohjauksessa.
Lapsesta ja lapsen valmennuksesta ollessa kysymys, on tärkeää, että lapsi osallistuu itse ikätasonsa mukaan tavoitteiden asettamiseen. Perheen rooli on myös erityisen tärkeä. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän perheen ja lähihenkilöiden rooli korostuu valmennuksessa.
Tavoitteiden tulisi olla konkreettisia, käytännönläheisiä, jokapäiväiseen elämään liittyviä ja tavoitteen tulee selkeästi tukea arjen sujumista. Valmentajan avulla etsitään yhdessä esimerkiksi erilaisten harjoitusten avulla lapsen omat voimavarat ja potentiaali, joita sitten hyödynnetään arjen eri tilanteissa. Mitä nuoremmmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän leikki korostuu harjoituksissa.
Käytännön esimerkkejä hoitometodeista
Lapselle asioiden konkretisointi on tärkeää. Jos lapsi esimerkiksi kärsii pimeän pelosta, voidaan kysyä miltä pelko näyttää, missä kehonosassa tuntuu, piirretään pelko paperille ikään kuin ulkoistetaan se. Annetaan ymmärtää että, pelko on jokin ulkoinen asia, ei lapsessa sisällä oleva ja sen voi voittaa. Lapsen voi olla myös vaikeaa kertoa huolestaan tai pelostaan, tässä voidaan käyttää esimerkiksi eräänlaisia roolileikkejä.
Koulunkäynnin vaikeuksissa ja suuntaa etsiville nuorille voi olla hyvä asettaa unelmia ja tavoitteita, tehdä erilaisia mielikuvaharjoituksia ja ”tulevaisuuden muistelua”: missä näet itsesi vuoden päästä? Miltä sinusta sitten tuntuu kun olet saavuttanut unelmasi? Mitä teit sen eteen? Näin lähdetään pilkkomaan tavotteita ja lähdetään yhdessää etsimään pienempiä steppeja ja osatavotteita unelman toteutumisen eteen. Pienikin unelma on hyvä ja esiin nostettava asia.
Ajan ja arjenhallintaan voidaan käyttää aikataulutusta, visuaalista kelloa, erilaisten muistutusten hyödyntämistä, ympäristön muokkausta, toimintajärjestyksen luomista. Toiminnanohjauksen pulmissa tehtäviä pikotaan, jäsennetään ohjeita, tehdään toimintaa tukevai muisti- tai kuvalistoja. Keinoja on monia, ja yhteistyössä löydetään ne sopivimmat.
Neuropsykiatrisesta valmennuksesta on hyötyä esimerkiksi hillitsemättömiä raivareita saavalle nuorelle. Jos hän on väkivaltainen itseään tai muita kohtaa, tehokas harjoitus voi olla tilanteen ketjuttaminen. Mitä päivän aikana tapahtui? Harjoituksessa lähdetään aamusta liikenteeseen ja edetään päivää hyvin tarkasti eteenpäin. Missä kohdin nuori alkoi tuntea ärtymystä, missä ärtymys tuntuu, mikä oli se hetki kun ei enää hillinnyt itseään, mitä sillon tapahtui? Missä kohtaa oli se hetki, kun olisi vielä voinut perääntyä? Tämä kohta kun löydetään, voidaan alkaa miettiä vaihtoehtoista tapaa toimia.
Näin päästään sanoittamaan ja ketjuttamaan tilannetta. Tällöin nuori voi alkaa tunnistaa paremmin omia tunteitaan. Hän myös oppii tunnistamaan se hetken, kun alkoi kiehua ja valitsemaan sen toisen keinon kuin raivari.
Ratkaisut löytyvät omasta itsestä
Nepsyssä lähestytään ihmistä ja lasta ratkaisukeskeisesti. Jokaisella meistä löytyy loppupeleissä vastaukset aina itseltään. Meillä jokaisella on sisällämme potentiaalia ja voimavaroja, joskus se vain hukkuu kaiken arjen, kiireen ja huolien keskelle. Valmentajan tehtävä on auttaa löytämään keinot nostaa nämä voimavarat taas esiin.
Nepsy-valmennus on koettu erityisen tehokkaaksi kuntoutuksen muodoksi. Esimerkiksi Jenni Isomettä on opinnäytetyössään (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2012) tutkinut valmennettavien kokemuksia valmennuksesta. Erityisesti on koettu hyvänä, että työskentely on kahdenkeskistä ja että siinä keskitytään vain valmennettavan asioihin. Nepsy-valmennus tapahtuu valmennuksen järjestäjän toimitiloissa tai lapsen omassa toimintaympäristössä, esimerkiksi kotona, koulussa tai päiväkodissa, juuri siellä ja niissä tilanteissa joissa haasteet esiintyvät.
Neuropsykiatrisia valmentajia koulutetaan useilla paikkakunnilla. Kuitenkin valmentajia on suhteessa vähän verrattuna valmennuksen tarvitsijoihin. Monet toimivat oman työnsä ohessa ja jotkut päätoimisina yrittäjinä.
Silja Korhonen
Neuropsykiatrinen valmentaja (opiskelija)
Kirjoittaja opiskelee neuropsykiatriseksi valmentajaksi Mikkeliläisessä Porstuassa, joka järjestää erilaisia koulutuksia mm. NLP-koulutusta, nepsy-koulutusta ja työnohjaajakoulutusta. Tällä hetkellä hän tekee Jyväskylän alueella sivutoimisesti oman päätyönsä ohella valmennuksia, mutta tulevaisuuden haaveena on kouluttautua lisää ja oman yrityksen kautta tehdä valmennuksia päätyönä. Lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat lähellä sydäntä.
Lisätietoa aiheesta:
Tammenterhon tarinoita, kirja valmennuksesta, 2013. Huotari, A., Tamski, E-L.
Lue lisää:
Haastavan lapsen kasvatus – Saat voimaa omista vahvuuksistasi
Synnytyksen jälkeinen masennus on haastava sairaus, mutta siitä paranee
Lasten liikuntasuositukset: kolme tuntia liikuntaa joka päivä
Tutkijat sanovat: Älykkyys peritään äidiltä
Pienten lasten kanssa matkalle – Onko järkeä?
