Haastavan lapsen kasvatus – Saat voimaa omista vahvuuksistasi
Haastavan lapsen kasvatus vaatii voimavaroja.
Erilaiset kirjainyhdistelmät (ADHD, ADD, OCD) sekä nimetyt oireyhtymät (Asperger, Tourette) ovat tulleet osaksi arkea monissa perheissä. Neuvolat, päiväkodit, esikoulut ja koulut arvioivat lapsen kehitystä ja puuttuvat herkästi keskiverrosta poikkeavaan toimintaan.
Lasten aikainen diagnosointi on yleistynyt ja yhä useampi lapsi ja nuori ohjataan erikoissairaanhoidon piiriin neuropsykiatrisen (nepsy) oireilun vuoksi.
Neuropsykiatriset häiriöt vaikuttavat aivojen toimintaan ja hankaloittavat näin arjen sujuvuutta. Henkilöillä, joilla on neuropsykiatrisia oireita on usein haasteita keskittymisessä, impulssien kontrolloimisessa, tunnesäätelyssä, sosiaalisisssa tilanteissa, oppimisessa, muistissa, kielellisessä kommunikaatiossa sekä stressinsietokyvyssä. Lisäksi he ovat usein psyykkisesti haavoittuvaisempia kuin muut.
Neuropsykiatriset häiriöt ovat myös herkästi periytyviä, joten on tavallista, että perheessä useammalla kuin yhdellä jäsenellä todetaan samantyyppistä oireilua. Monet aikuiset saavatkin oman diagnoosinsa samalla kun kartoittavat oman lapsensa oirekuvaa.
Ilman diagnoosia on vaikea saada tukea
Puhuttaessa neuropsykiatrisesta oireilusta ei välttämättä aina tarvita diagnoosia tai oireilua ei ole “riittävästi” diagnoosin asettamiseen. Lievemmätkin oireet saattavat kuitenkin haitata perusarjen sujuvuutta ja ilman diagnoosia on vaikea saada tukea. Perheet voivat silloin jäädä yksin haasteidensa kanssa.
Lapsi saattaa saada yhtäkkisiä raivokohtauksia tai jäädä jumittamaan ovenpieleen, kun pitäisi lähteä kouluun tai päiväkotiin. Lautasella olevat ruoat eivät saa koskettaa toisiaan tai koostumuksen tulee olla tietynlaista, jotta ruokaa voi ylipäätään syödä. Joka puolella haisee oudolle, yleensä pahalle, vaikka et itse haista mitään. Lapsi ei voi pitää kuin tietynlaisia ja tietystä materiaalista valmistettuja paitoja, koska kangas kutittaa, saumat painavat tai pesulappu häiritsee.
Haastavan lapsen kasvatus vaatii voimavaroja
Ravintolassa lapsi huutaa, juoksee, raivoaa, tai muuten vain aiheuttaa hämmennystä ja viereisissä pöydissä istuvat asiakkaat luovat sääliviä tai vihaisia katseita. Koulusta tulee viestiä, miten lapsi ei kuuntele tai keskity, vaeltelee ympäri luokkaa, karkailee, kieltäytyy tekemästä tehtäviä, satuttaa muita lapsia liian rajuilla leikeillä…
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Tämä saattaa kuulostaa rajulta, mutta on perusarkea monessakin lapsiperheessä. Pisteenä i:n päälle äidit ja isät tuntevat riittämättömyyttä ja epäonnistumisen tunteita ja joutuvat kuuntelemaan syyllistäviä kommentteja lastensa kasvattamisesta sukulaisilta, opettajilta ja jopa ventovierailta ihmisiltä. Ei kuulosta kovin ruusuiselta.
Erityislapset haastavat, mutta myös antavat paljon
Mitä siis nepsylasten vanhemmille avuksi? Lähdetään liikkeelle siitä, miten saamme käännettyä omaa näkökulmaamme positiivisempaan suuntaan. Moni erityislapsen vanhempi onkin tässä jo mestari, mutta pysähtyminen tämän asian äärelle aina tasaisin väliajoin auttaa huomioimaan paremmin omaa ja lapsen toimintaa.
Aloitetaan sanoista, joita käytämme. Voisiko arvaamattomuus kertoa luovuudesta, jankuttaminen perusteellisuudesta ja hätiköinti innostuneisuudesta? Monet erityislapset ovat luovia, tunteellisia, helposti innostuvia, avoimia, rehellisiä ja ennen kaikkea aitoja. He haastavat, mutta myös antavat paljon. On tärkeää huomioida, mitkä ovat lapsen vahvuudet ja miten auttaa heitä toimimaan omia vahvuuksiaan käyttäen.
Nepsy-lapsen vanhemmalta vaaditaan rautaisia hermoja, kekseliäisyyttä, itsevarmuutta sekä leijonaemomaista rakkautta. Pohdi myös, mitkä ovat omat henkilökohtaiset vahvuutesi. Missä olet hyvä? Millaisten asioiden tekemisestä nautit? Mistä olet saanut kiitosta?
Haastavan lapsen kasvatus on myös palkitsevaa
Vahvuudet voimavaroiksi -vanhempainvalmennus
Tukemaan vanhempien jaksamista sekä nepsylasten positiivista kasvatusta olemme kehittäneet Vahvuudet voimavaroiksi -vanhempainvalmennuksen yhdessä Eveliina Lindellin (ammattijärjestäjä, neuropsykiatrinen valmentaja) kanssa. Siinä lähdetään liikkeelle jokaisen henkilökohtaisista vahvuuksista ja pohditaan, miten voisimme vahvistaa ja hyödyntää niitä.
Valmennuksessa opetellaan myös huomaamaan hyvää, muokkaamaan omia toimintamalleja ratkaisukeskeisemmiksi, järjestämään omaa kotia sekä perheen ajanhallintaa nepsy-ystävällisemmäksi, harjoitellaan kädestä pitäen tunne- ja tietoisuustaitoja ja etsitään jokaiselle perheelle sopivia arjen työkaluja perhe-elämän sujuvuuden helpottamiseksi.
Valmennus perustuu positiiviseen psykologiaan, positiiviseen kasvatukseen sekä ratkaisukeskeisyyteen. Sen tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytää konkreettisia keinoja omaan perhearkeensa sekä oppii tarkastalemaan niin omaa kuin lapsenkin toimintaa uudesta näkökulmasta.
Valmennuksessa harjoitellaan myös tunne- ja tietoisuustaitoja. Kun voit itse paremmin ja osaat itse säädellä ja käsitellä omia tunteitasi, toimit myös lapsellesi esimerkkinä ja lapsesi saa arvokkaita työkaluja omaan elämäänsä.
Lisäksi valmennus toimii luottamuksellisena vertaistukiryhmänä ja tiedostat, että et kamppaile yksin näiden pulmien kanssa.
Tutustu valmennukseen täällä:
Kirjoittaja: Sanna-Maija Nybergh on erityisluokanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, LCF Life CoachⓇ sekä lasten ja nuorten tunne- ja tietoisuustaito-ohjaajaopiskelija.
Lue myös:
Milloin vanhemman tulisi puuttua lapsen rajuihin leikkeihin?
Lasten ruokavalio – Tunnista kompastuskivet
Apua lapsen erityisvaikeuksiin – Neuropsykiatrinen valmennus
