Synnytyksen jälkeinen masennus on haastava sairaus, mutta siitä paranee
Synnytyksen jälkeinen masennus on valitettavan yleinen sairaus. Jos vauvaonni muuttuu kärsimykseksi, kannattaa hakea apua kaikilta tahoilta. Terveydenhuollon lisäksi tukea synnytyksen jälkeiseen masennukseen saa muun muassa Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:stä.
Suloinen terve vauva syntyi maailmaan ja vanhempien silmät kostuvat onnen kyynelistä. Äidin olo ei kuitenkaan ole hääppöinen, sillä itku jatkuu ja jatkuu. Hän on alakuloinen ja hellät tunteet vauvaa kohtaan eivät ota kohotakseen. Kaikki on vaivalloista ja raskasta, äiti ei jaksaisi hoitaa vauvaa. Hän ei oikeastaan tiedä, miten vauvaa tulisi hoitaa, hän on hurjan epävarma. Äiti pelkää, että hän vahingossa pudottaa vauvan, eikä pelko häviä, vaikka rutiinia tulisikin. Synnytyksen jälkeinen masennus, ehkä?
Valtaosa naisista kokee synnytyksen jälkeen baby bluesin, synnytyksen jälkeisen herkistymisen, jonka oireina ovat juuri itkuisuus ja tunteiden aaltoilu. Se johtunee muutoksista hormonitoiminnassa ja koko elämässä ja suuntaa hyvällä tavalla äidin tunteita vauvaa kohti.
Jos herkistyminen kuitenkin jatkuu ja pahenee, tai häviää mutta tulee takaisin, kysymyksessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus. Siihen sairastuu 10-15 % synnyttäneistä, mikä merkitsee vähintään 5000 äitiä vuosittain Suomessa.
Synnytyksen jälkeinen masennus on demokraattinen sairaus, sillä se voi tulla kenelle vain esimerkiksi ammatista, koulutuksesta ja tuloluokasta riippumatta. Riskiryhmää ovat kuitenkin aivan nuoret äidit, ja ne naiset, jotka ovat käyneet läpi hormonihoitoja. Samoin ne tuoreet äidit, joilla on jo aiempaa masennustaustaa. Raskauden aikaista masennusta seuraa monesti synnytyksen jälkeinen masennus.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen syitä ei tunneta kunnolla, mutta se on liitetty vahvasti äidin hormonitoimintaan, joka muuttuu reippaasti heti synnytyksen jälkeen. Synnytysmasennus myös periytyy eli äidillä voi olla geneettinen alttius sairauteen. Taustalla voi olla oma vaikea äitisuhde. Äidiksi tuleminen voi laukaista naisessa ylipäätään elämänkriisin. Vauvaelämä on ehkä hyvinkin erilaista, kuin mitä etukäteen kuvitteli. Myös yksinäisyys masentaa.
Synnytysmasennuksen oireita:
- väsymys ja uupumus, joka ei lähde lepäämällä tai nukkumalla
- univaikeudet
- ahdistuneisuus ja huolestuneisuus
- ärtyisyys
- elämänilon ja mielihyvän katoaminen
- epävarmuus omasta äitiydestä
- ylihuolestuneisuus lapsesta
- mielialan lasku
- paniikki- tai pakko-oireet
- pakkoajatukset
- pelot
- ruokahalun muutokset
- ongelmat seksuaalisuuden alueella.
Pahimmillaan masennus on sairaus, jossa kuolema-ajatukset valtaavat mielen. Siksi se pitää aina ottaa vakavasti.
Neuvolassa äidin masennusta seulotaan ensimmäisen vauvavuoden aikana kyselylomakkeella, mutta jos tunnistaa itsessään edellä mainittuja oireita, ei kannata jäädä odottamaan rutiiniseulan ajankohtaa, vaan kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan neuvolaterveydenhoitajalle hetimiten.
Terveydenhoitaja koordinoi apua: paikallaan voi olla jutella psykologin kanssa ja käydä lääkärillä tai psykiatrilla. Tilanteesta riippuen äidille voidaan määrätä lääkitystä ja keskusteluapua, joka voi myöhemmin jatkua Kelan osittain tukemana psykoterapiana. Perheelle voidaan järjestää kotiapua.
Lievässä masennuksessa suositaan nykyisin pehmeitä hoitokeinoja, eli pääasiassa keskusteluapua. On todettu, että lievästi masentuneet hyötyvät myös sopivasta liikunnasta. Keskivaikeassa masennuksessa otetaan usein käyttöön yhtaikaa lääkkeet ja psykoterapia, syvässä masennuksessa ne ovat välttämättömiä.
Syvästi masentunut äiti voi joskus tarvita myös sairaalahoitoa. Jotkut vastustavat psyykenlääkkeitä, ja niistä jokainen päättää itse keskusteltuaan lääkärin kanssa. Useimmiten psyykenlääkkeet nopeuttavat paranemista merkittävästi. Osan lääkkeistä kanssa voi imettää turvallisesti, osan ei. Kysy oman lääkkeesi imetystietoja lääkäriltäsi tai Teratologisesta tietopalvelusta.
Synnytysmasennuksen kanssa kamppailu kestää yleensä noin vuoden. Joskus masennus voi olla vain muutaman kuukauden mittainen, joskus kestää vuosia. Mutta yleensä siinä vaiheessa, kun haastavin vauva-aika alkaa olla ohi, äidinkin sydämessä alkaa pilkahdella hiljainen mutta vahvistuva valo.
Äiti saattaa saada hurjasti voimaa myös onnistuneesta työelämään paluusta, vaikka arki olisikin kiireistä. Sairaus on kärsimystä, jolle on vaikea löytää syytä ja selitystä, mutta monelle elämä aukeaa sen jälkeen uudenlaisena ja nautinnollisena. Elämä voi tuntua entistä paremmalta.
Leena Honkavaara, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
P.S. Olin itse ensimmäisenä vauvavuonna todella yksin ja todella masentunut. Mietin, missä voisin tavata muita äitejä – yksin oleminen ei ole hyvästä. Menin rohkeasti MLL:n perhekahvilaan. ”Hei, minä olen Leena ja minulla on synnytyksen jälkeinen masennus. Siksi olen vähän tämmöinen.” ”No hei”, sanoivat toiset äidit. ”Tuletko meidän kassa istumaan tähän. Haluaisitko tulla meidän kanssa vauvajumppaan ensi viikolla?”
Mikä Äimä ry?
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry on valtakunnallinen äitien 20 vuotta sitten perustama yhdistys, joka auttaa raskaudenaikaista masennusta, synnytyksen jälkeistä masennusta ja harvinaista lapsivuodepsykoosia sairastavia äitejä ja heidän läheisiään sekä tiedottaa näistä sairauksista. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Rahoituksensa se saa pääosin Veikkauksen tuotoista. Äimällä on 50 vertaistukiäitiä, jotka tekevät auttamistyötä vapaaehtoisesti, ilman palkkaa. Toimintaa on eri puolilla maata, mutta Äimän toimisto on Helsingissä.
Mikä vertaistuki?
Vertaistuki tarkoittaa samassa asemassa olevien ihmisten apua toisilleen. Äimässä apua antavat vertaistukiäidit, jotka ovat kokeneet raskauden aikaisen masennuksen, synnytyksen jälkeisen masennuksen tai lapsivuodepsykoosin ja parantuneet hyvin sairaudestaan, niin että pystyvät tukemaan muita.
Mitä Äimä tarjoaa?
· Äimän toiminta on pääosin ilmaista eikä edellytä jäsenyyttä.
· Vertaistukiryhmiä on ympäri maata, tällä hetkellä 14 eri paikkakunnalla.
· Vertaistukipuhelin 040 746 7424 vastaa joka viikko myös loma-aikoina.
· Ryhmächateja www.perheaikaa.fi:ssä on kerran kuussa, yksilöchat käynnistyy pian Äimän omilla verkkosivuilla.
· Yksilöllisiä tapaamisia tukiäidin kanssa on osalla paikkakunnista.
· Tapahtumia, esim. vertaistuen päivät äideille, parisuhdepäivät tai -viikonloput, perheviikonloput. (Tapahtumista peritään pieni maksu.)
· Suljetut keskustelupalstat (tällä hetkellä vain jäsenille).
Lisätietoja Äimän ry:n nettisivuilta.
Uutuuskirja äitien mielenterveyshäiriöistä
Äimä ry:n piirissa syntynyt uutuuskirja Äiti aallokossa – kun vauvan mukana tulikin masennus ilmestyy helmikuussa 2018. Kirjassa on kahdentoista äidin autenttiset kertomukset sairastumisestaan raskauden aikaiseen masennukseen, synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin. Kirjassa on myös tietoa kaikista näistä sairauksista. Oma osuutensa on myös isille ja muille läheisille.
Kirjan kustantaja on Kirjapaja ja sen ovat toimittaneet Leena Honkavaara, Maiju Majamaa ja Tuulianna Raimoranta. Kirjaa voi kysellä kirjastoista sekä kirjakaupoista.
Lue lisää:
Kasvisruoka ja raskaus – Varmista vitamiinien ja rasvojen saanti
Lapsen stressi lievittyy voimalla itse paremmin
Raskausoireet – Mistä tiedät olevasi varmasti raskaana?
