Lasten liikuntasuositukset: kolme tuntia liikuntaa joka päivä
Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksissa alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään kolme tuntia. Lasten liikuntasuositukset eivät täyty läheskään jokaisen lapsen kohdalla. Kokosimme parhaat vinkit pienten lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.
Lue 35 vinkkiä lapsen liikkumisen lisäämiseen!
Liikunnallinen elämäntapa alkaa kehittyä jo varhaisessa lapsuudessa. Liikkuessa lapsi harjoittaa motorisia taitojaan, jotka vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Hyvät motoriset taidot parantavat koulunkäynnin edellytyksiä, edistävät elämänlaatua ja suojaavat sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Liikunnallinen lapsuus edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
Lasten liikuntasuositus on liikkumista joka päivä vähintään kolme tuntia. Käytännössä lapset liikkuvat keskimäärin 1-2 tuntia päivässä. Alle kouluikäisistä lapsista vain 10-20 prosenttia saa tarpeeksi liikuntaa.
Koulukäisten lasten liikuntasuosituksista voi lukea tarkemmin UKK-instituutin sivuilta.
Miten tavoitteisiin päästään? Lue vinkit ja poimi itsellesi sopivat!
(1) Liiku, leiki ja retkeile lapsesi kanssa
(2) Muista, että sisälläkin voi liikkua. Ota lapsi mukaan kotitöihin.
(3) Rajoita fyysisesti passiivista toimintaa kuten television tai kännykän käyttöä.
(4) Vältä turhia liikkumista rajoittavia kieltoja.
(5) Vaihda hissi portaisiin.
(6) Vaihda auto pyöräilyyn tai kävelyyn aina kuin vain mahdollista.
(7) Vaihda kielto kannustukseen.
(8) Mahdollista lasten liikunnalliset yhteisleikit.
Perhe on tärkeä roolimalli lapselle. Vanhempien tuki ja kannustava ilmapiiri lisäävät tehokkaasti lasten fyysistä aktiivisuutta. Vanhemmat ovat liikkumisessa ja muissa elintavoissa tärkeitä roolimalleja. Aktiivisten vanhempien lapset ovat aktiivisempia kuin muut lapset.
(9) Hanki lapselle liikuntavarusteita.
(10) Kehu ja kannusta lapsen liikkumista.
(11) Liiku itse ja näytä mallia lapselle.
(12) Luo päivittäisiä liikunnallisia rutiineja.
Kun lasta kuunnellaan, hän kokee itsensä tärkeäksi. Lasta kuuntelevien toimivien vanhempien lapset kokevat onnistumisia liikunnassa. Kun lapsille luodaan liikkumisen mahdollisuuksia, he myös nauttivat liikunnasta.
(13) Anna lapsen olla utelias ja aktiivinen.
(14) Kuuntele lapsen mielipiteitä ja ehdotuksia.
(15) Anna lapsen leikkiä muiden lasten kanssa.
(16) Muokkaa ympäristöä liikkumiseen sopivaksi.
Ennen koulun alkua lapsen olisi hyvä osata kävellä, juosta, hyppiä, loikkia, kiivetä, kulkea rappusissa, heittää, ottaa kiinni, lyödä ja potkaista palloa. Tällä hetkellä juoksemisen hallitsee hyvin vain puolet 6-vuotiaista.
(17) Anna lapsen liikkua monipuolisesti.
(18) Muista, että pienet kolhut eivät ole vaarallisia. Anna lapsen oppia itse arvioimaan ja hallitsemaan liikkumiseen liittyviä riskejä sen sijaan, että asioita kielletään liialliseen turvallisuushakuisuuteen vedoten.
(19) Pienten lasten liikkuminen ei pitäisi olla liian yksipuolista lajiharjoittelua. Monipuolisella harjoittelulla saavutetaan parempia tuloksia.
Suurin osa lapsista asuu kaupungeissa tai esikaupunkialueilla. Kaupunkimaisissa ympäristöissä lapsilla on riski kadottaa kosketus luontoon, jos he viettävät enimmän osan päivästä sisällä. Toisaalta kaupungeissa on maaseutua enemmän harrastusmahdollisuuksia.
(20) Anna lapsen tutkia liikkua ympäristössä.
(21) Ulkoile lapsen kanssa joka päivä.
(22) Anna lapsen etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia liikkumistapoja.
(23) Vie lapsi säännöllisesti luontoon.
Liikkuminen ei ole välineistä kiinni, mutta ne innostavat lapsia liikkumaan. Välineiden ei tarvitse olla uusia ja kalliita, vaan niitä voi kierrättää ja lainata.
(24) Tarjoa lapselle erilaisia liikuntavälineitä tutustuttavaksi.
(25) Hyödynnä digitaalisia mahdollisuuksia, kuten geokätköilyä, PokemonGota, askelmittareita ja videointia.
Yli puolet 3-6-vuotiaista lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaan. Ohjattu liikunta ei kuitenkaan riitä, sillä suurin osa liikkumisesta tapahtuu omaehtoisesti.
(26) Ohjattu liikunta on hyvä lisä liikkumiseen. Se monipuolistaa liikkumista, opettaa uusia taitoja ja antaa uusia ideoita liikkumiseen.
(27) Myös ohjatussa liikunnassa täytyy antaa lapsen oppia omaan tahtiin.
Moni alle kouluikäinen lapsi viettää arkipäivänsä päiväkodissa. Päiväkodissa lapsi saa keskimäärin alle tunnin reipasta liikuntaa. Yli 90 prosenttia päivähoitoajasta ei sisällä minkäänlaista kannustusta liikkumiseen.
(28) Päiväkodissa fyysinen aktiivisuus on korkeimmillaan liikunnallisissa sääntöleikeissä. Niitä siis pitäisi lisätä päiväkotiarkeen.
(29) Vanhemman kannattaa ottaa lapsen liikkuminen esille esimerkiksi vasu-keskusteluissa. Tuo kasvattajille ilmi, että pidät fyysistä aktiivisuutta tärkeänä asiana.
(30) Hanki lapselle mukavat ja tarkoituksenmukaiset vaatteet eri liikuntalajeihin ja eri säätiloihin.
Omien vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan lisäksi lapsen elämässä vaikuttavat muun muassa ystävät, sukulaiset, naapurit, kaverit ja niin edelleen. Kaikilla näillä ihmisillä on vaikutusta lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Onko taloyhtiön pihalla kielletty pallon potkiminen? Suuttuuko naapuri lapsen liikkumisen äänistä? Miten tubettajat, toimittajat, lääkärit ynnä muut asennoituvat lasten liikkumiseen? Kaikilla näillä on suuri yhteisvaikutus.
(31) Opeta lapselle pihaleikkejä omasta lapsuudesta.
(32) Osallistu ja mahdollista lasten ulkoleikit.
(33) Ota myös naapurin lapsi mukaan pyöräretkelle.
(34) Anna lasten leikkiä esimerkiksi pensaissa ja mattotelineissä. Liikkumista voi tapahtua myös muualla kuin sille varatuissa paikoissa. Anna lapsen käyttää mielikuvitustaan.
(35) Ota lapset mukaan pihatalkoisiin, hanki heille vaikka omat pienet haravat.
Toivottavasti lasten liikuntasuositukset toteutuvat mahdollisimman monellä näillä vinkeillä!
Lähde: Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016
Lue lisää: Lapsen motorinen kehitys – Tämä tyypillinen virhe on vaaraksi lapsen kehitykselle
