Tutustu tästä Valio Onnin tuotteisiin Advertisement
uusi varhaiskasvatussuunnitelma

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma – Mistä on siinä on kyse?

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma – Mistä on siinä on kyse?

Opetushallituksen vuonna 2016 laatima uusi varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on valtakunnallinen määräys, jonka mukaan varhaiskasvatusta täytyy toteuttaa päiväkodeissa ja yksityisessä perhepäivähoidossa. Uudet vasut otettiin käyttöön 1.8.2017.

Mikä muuttui uusien perusteiden myötä? Noudatetaanko oman lapsesi päiväkodissa opetushallituksen linjauksen mukaista vasua? Minkälaista varhaiskasvatusta perheillä on oikeus vaatia? Lue tiivistelmä tästä!

Lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuslaihin on kirjattu lapsen oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, hoitoa ja opetusta päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan lapselle oma vasu, jonka lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Siihen kirjataan myös tavoitteet pedagogiselle toiminnalle. Vasu laaditaan yhteistyössä henkilökunnan ja huoltajan kanssa, ja siinä tulee ottaa huomioon myös lapsen mielipiteet ja toiveet.

Vasun laadinnasta ja toteutumisesta vastaa päiväkodeissa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Lisäksi vasuun osallistuvat tarvittaessa muut lapsen kehitystä tukevat tahot.

Vasun toteutumista on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja aina silloin kun lapsen tarve niin vaatii.

uusi varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen yleiset velvoitteet

Varhaiskasvatuksen tarkoitus on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Se on lasten tasa-arvoa yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Päiväkotien ja perhepäivähoitajien varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä ja mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään ja opiskeluun.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteista ja toiminnasta. Huoltajalle täytyy myös suoda mahdollisuudet vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Lasten hoitopaikan ympäristön tulee olla kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Lapselle tarjoiltavan ruoan pitää olla täysipainoista ja ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Kiusaamista täytyy ehkäistä ennalta ja kiusaamistilanteisiin on puututtava välittömästi. Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua.

Varhaiskasvatuspalvelut ovat uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Arvoperusta

Varhaiskasvatussuunnitelman arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lapsen hyvää ja turvallista lapsuutta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Hänellä on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi. Lapset saavat leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Henkilöstön tulee luoda monipuolisuutta kunnioittava ilmapiiri, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä tai kulttuuritaustasta.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää. Lapsen etu on kaiken kehittämisen lähtökohta.

Varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Oppivassa ympäristössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Henkilöstön tulee kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä ja siinä ymmärretään oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja arvostetaan. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Yhteistyö huoltajiin näkyy muun muassa siinä, että lasten päivittäiset kokemukset ja tapahtumat jaetaan heidän kanssaan.

uusi varhaiskasvatussuunnitelma

Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus

Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat kokonaisuuden. Nämä kolme osa-aluetta painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassa.

Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvat ja uudistuvat. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaan omia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla.

Opetuksen tarkoitus on edistää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään, toisista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta. Opetuksessa hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua. Siinä otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä yksilölliset tuen tarpeet.

Hoito on fyysisistä perustarpeista huolehtimista ja tunnepohjaista välittämistä. Päivittäin toistuvat tilanteet, kuten ruokailu, pukeminen, riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinen osa lapsen päivää.

Osaamisen osa-alueet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta.

Ajattelu ja oppiminen
Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten kautta. Ihmettelylle, oivaltamiselle ja oppimisen ilolle tulee antaa tilaa. Lapsia kannustetaan sinnikkyyteen ja keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kykyä reflektoida omia arvoja ja asenteita. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin sekä harjoitetaan vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja. Lapsille opetetaan ystävällisyyttä ja hyviä tapoja sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lasten kanssa harjoitellaan muun muassa pukemista, ruokailua, hygieniaa ja omista tavaroista huolehtimista. Heitä ohjataan liikkumaan lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Siihen sisältyy muun muassa kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

Osallistuminen ja vaikuttaminen
Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatusten kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

 

uusi varhaiskasvatussuunnitelma

Oppimisen osa-alueet

Oppimisen viisi osa-aluetta kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä.

Kielten rikas maailma
Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja identiteettien kehittymistä. Siihen liittyy vuorovaikutustaidot, puheen tuottaminen, kielen ymmärtäminen, kielen käyttötaidot, kielellinen muisti ja sanavarasto sekä kielitietoisuus. Oppiminen tapahtuu muun muassa tutustumalla lastenkirjallisuuteen, tarinankerronnalla, loruilla ja sanallisten viestien tuottamisella.

Ilmaisun monet muodot
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen, sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Oppiminen tapahtuu esimerkiksi laulamalla, tanssimalla, soittamalla, esiintymällä, maalaamalla, piirtämällä, muovailemalla, rakentamalla ja mediasisältöjä tekemällä.

Minä ja meidän yhteisömme
Varhaiskasvatuksessa opetetaan lapsille kodin ulkopuolisia perinteitä, toimintamalleja, arvoja ja katsomuksia. Toiminnassa voidaan käyttää esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, mediasisältöjä, vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

Tutkin ja toimin ympäristössäni
Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Aiheeseen liittyy matemaattinen ajattelu sekä ympäristö- ja teknologiakasvatus. Matemaattinen ajattelu kehittyy kun lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ilmenevään matematiikkaan. Ympäristökasvatusta toteutetaan esimerkiksi retkillä ja ympäristöä tutkimalla ja teknologiakasvatusta kannustamalla tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan sekä havainnoimalla ympäristön teknologiaa.

Kasvan, liikun ja kehityn
Tähän osa-alueeseen liittyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Ruokakasvatuksessa lapsia ohjataan omatoimiseen ruokailuun sekä monipuoliseen ja riittävään syömiseen. Heille opetetaan myös pöytätapoja ja ruokarauhaa. Terveyden ja turvallisuuden opettamiseen liittyy muun muassa terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen sekä lähiliikenteessä liikkuminen.

Lue lisää:
Uutta tietoa imetyksen hyödyistä: Imettäminen saattaa suojata leukemialta
Sukupuolineutraali kasvatus – Palatako 1920-luvun malliin?

lapsennimi

Lapsennimi.com:issa meillä on monia sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös