Matka alkoi! – Los Angeles kokemuksia
Pitkä matka Los Angelesiin sujui niin hyvin kuin se vaan voi kahden pienen lapsen kanssa. Vaikka jet lag on vaivannut koko perhettä, niin olemme ehtineet nauttia lämmöstä, valosta ja nähtävyyksistä. Lue seuraavasta Los Angeles kokemuksia.
Lähdimme kotoa vähän ennen klo 6 aamulla kohti lentokenttää. Lapset olivat ensin vähän kiukkuisia aikaisesta herätyksestä, mutta pian he muistivat ja tajusivat, että nyt päästään reissuun, ja olivat sitten tosi reippaita.
Ensimmäinen lentomme Tukholmaan lähti noin tunnin myöhässä. Lyhyt lento meni oikein hyvin, ja 2-vuotias tyttömmekin ehti ottaa pienet unet. Koska lento oli myöhässä, saimme juosta suoraan seuraavan lennon lähtöportille. Ehdimme ihan hyvin kuitenkin.
Lento Los Angelesiin kesti reilut 10 tuntia. Molemmat lapset nukkuivat pienet unet mutta olivat pääsääntöisesti hereillä. Lähinnä lapset katselivat lentokoneen ruuduista lastenohjelmia. Ihanaa kun tytölläkin oli jo oma istumapaikka eikä yhtään sylilasta ollut matkassa. Vaikka tokihan hän sylissäkin välillä istui, mutta silti tilaa tuntui olevan tosi ruhtinaallisesti. Itsekin ehdin muun muassa katsoa kaksi elokuvaa ja lukea kirjasta yli 100 sivua!
Kun lentomatkaa oli jäljellä 4 tuntia, alkoi 4-vuotias poikamme jo vähän kyllästyä. Tässä vaiheessa kaivoin esiin salaisen aseen eli liman! Tigerista ostetun liman kanssa lapset muljasivat loppumatkan oikein sopuisasti.
Tuskanhiki nousi oikeastaan vasta kun pääsimme pois koneesta. Aluksi meni hyvin kun lapset saivat juosta pitkin lentokentän käytäviä. Ongelmat alkoivat kun piti jonottaa passintarkastukseen, eikä voinut juoksennella edestakas nauhojen alitse. Poika kyllä ymmärsi pysyä paikoillaan mutta rimpuilevaa ja huutavaa tyttöä sai pitää väkisin sylissä. Onneksi meidät poimittiin ohituskaistalle vähän lyhyempään jonoon, mutta oli siinä tarpeeksi jonotusta silti.
Lentokentältä otimme taksin motellillemme. Respassa seistessämme laskin että olemme reissanneet vähän yli 17 tuntia. Suomessa oli jo puoliyö mutta Losissa kello oli vasta kaksi iltapäivällä. Koska kaikki vaikuttivat pirteiltä, ajattelin että jaksamme olla valveilla vielä 4 tuntia, jolloin kello olisi 18 ja voisimme mennä yöunille.
Heitimme matkalaukun huoneeseen ja lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Ravintolassa lapset alkoivatkin näyttää väsymisen merkkejä. Poika meni vähän syötyään rattaisiin nukkumaan klo 15 jälkeen, ja tyttö sinnitteli takaisin huoneeseen asti mutta simahti klo 16. Ei siinä auttanut muu kuin mennä itsekin nukkumaan.
Heräsimme koko porukka klo 02 yöllä ja söimme mukaan ottamamme pitsanjämät jääkaapista. Onneksi vielä saimme kaikki vuorollaan nukkua ”päiväunet” ennen kuin lähdimme klo 8 aamulla liikenteeseen.
Lähdimme kävelemään Hollywood Boulevardia kohti Walk of Famea. Sinne oli matkaa reilu 3 kilometriä. Kulkeminen oli rattaiden kanssa helppoa. Jalkakäytävä oli leveä ja tasainen, eikä ihmisiä ollut paljoa tuohon aikaan aamusta. Aamiaiseksi söimme burritot matkan varrella.
Walk of famella ei ollut oikeastaan kuin ne tähdet ja sitten paljon turisteja sekä palveluja turisteille. Pitihän siellä kuitenkin käydä kun kerta Los Angelesissa oltiin.
Kauaa emme viihtyneet Walk of Famella vaan otimme metron alle ja suuntasimme Santa Monicaan. Sinne kesti sompailla metron kanssa reilun tunnin. Onneksi metro kulki pitkän pätkän myös maan pinnalla, joten ikkunasta sai katsella maisemia. Santa Monican metroasemalta oli lyhyt kävely rannalle.
Lapset olivat innoissaan kun sai ottaa kengät pois ja pääsi juoksemaan hiekalle. Vaihdoimme uikkarit päälle vaikka vesi tuntui aika viileältä. Rannalla oli jonkun verran ihmisiä mutta harva kävi uimassa. Lapsista parasta oli kävellä merta kohti ja sitten juosta kiljuen aaltoja pakoon. Varsinaisesti emme käyneet uimassa mutta kyllä lapset olivat silti ihan litimärkiä ja yltäpäältä hiekassa.
Rantahengailujen jälkeen menimme katsomaan viereistä Pacific Parkia, josta löytyy huvipuistolaitteita ja erilaisia pelejä ynnä muuta sellaista. Laitteisiin oli kertamaksu laitteesta riippuen 5,5 tai 8,5 dollaria per henkilö ja 0-3-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi.
Me kävimme Pacific Wheelissä, josta oli kiva katsoa maisemia. Jonotkin olivat sopivan lyhyet, kun jonotusta oli vain viitisen minuuttia.
Huvipuistovisiitin jälkeen kävimme syömässä Bubba&Gump-ravintolassa. Ravintola on ehdoton valinta Forrest Gump -elokuvan faneille mutta ruokakin oli hyvää. Lapsille annettiin värikynät ja puuhavihkot sekä ilmapallot lähtiessä. Ravintolassa oli myös lapsille omia vaihtoehtoja ruokalistalla.
Ennen paluumatkaa motellille kävimme vielä läheisessä Tongva Parkissa. Sieltä löytyi aivan ihana leikkipaikka, jossa lapset juoksivat viimeiset mehut itsestään.
Yritimme pitää lapset hereillä metrossa mutta se oli toivoton yritys kun he olivat niin väsyneitä. Molemmat nukahtivat klo 17 jälkeen ja jouduimme taas mennä aikaisille yöunille. Joka tarkoitti sitä, että heräsimme aamulla jo klo 03.
Jatkan kuulumisten ja Los Angeles kokemuksia kertomista seuraavassa postauksessa!
Edellisestä matkastamme viime kesältä voi lukea täällä.
Lue lisää muista aiheista:
Tasa-arvoinen vanhemmuus voi toteutua monella eri tavalla
Vanhemmuuden haasteet someaikana – arvovalintoja ja täydellisen äidin kuvia
Lapsen itsetunto ja sen parantaminen harjoitusten avulla
