Kestovaippailevan perheen vaipparumba – Kestovaippojen käyttöopas
Kestovaippailu. Kuulostaa monimutkaiselta, sotkuiselta ja vaivalloiselta. Vai eikö sittenkään? Miten niitä kestoja sitten käytetään, säilytetään, huolletaan ja pestään? Paljonko ja millaisia vaippoja tarvitaan? Ota hyvä asento ja valmistaudu kuulemaan Behind the scenes -vinkit kestovaippailun konkarilta! Kestovaippojen käyttöopas, ole hyvä!
Olen Doris Tuohimaa, Kestovaippayhdistyksen (nyk. Kodin kestot ry) hallituksen vuoden 2017 tapahtumavastaava, 2015 syksyllä syntyneen kestopepun äiti, ja kirjoitan kestoilusta blogia yhteistyössä Lapsennimi.comin kanssa.
Haluan omalla esimerkilläni olla mukana hälventämässä ennakkoluuloja, kertomassa perusteluja kestoilun puolesta ja kannustamassa kaikkia kokeilemaan kestovaippoja omalla lapsellaan.
Edellisestä postauksestani voit lukea syitä käyttää kestovaippoja kertakäyttövaippojen sijasta. Tämänkertaisessa postauksessani paneudun hieman kestovaippailun perusteisiin. Tässä siis pieni kestovaippojen käyttöopas, ole hyvä!
Esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. Ajoittaisesta kärkevyydestä saa siis syyttää pelkästään allekirjoittanutta.
Ihan heti alkuun haluan nostaa esiin, että yhdistyksemme on tuottanut infovideon kestovaippailun perusteista ja voit katsoa sen täältä. Videolla tarjoamme hyvän peruskatsauksen kestovaippailun perusteisiin ja se on hyvä kestovaippojen käyttöopas kiireisille vanhemmille.
Kestovaipan pukeminen
Tämä kestovaippojen käyttöopas alkaa siitä kuinka kestovaipat puetaan lapsen ylle.
Kestovaipat kiinnitetään hyvin samalla tavalla kuin kertakäyttövaipatkin, joko hoitoalustalla tai vetämällä valmiiksi kiinnitetty vaippa jalkaan housuvaippatyyliin.
Kestovaippoja on joko sivusta tai edestä kiinnitettäviä malleja ja sivusta kiinnitettävät on mahdollista laittaa jo etukäteen kiinni. Yleisimmin käytetyt kestovaipat kiinnitetään joko neppareilla tai tarranauhoilla, näistä tarranauhoilla kiinnitettävät vaipat vastaavat eniten kertakäyttövaippoja kiinnitykseltään.
Kestovaippoja, kuten kertiksiäkin, pukiessa on tärkeää sulkea vaippa riittävän tiiviisti sekä vyötärön että reisien ympärille. Kestovaippa on sopivan kireällä vyötäröltä, kun vaipan ja mahan väliin saa helposti laitettu oman sormen. Vaipan kuuluu olla tiiviisti reisiä vasten, mutta se ei saa puristaa. Liian löysällä oleva vaippa vuotaa helposti ohi ja liian tiukalla oleva painaa ikävästi.
Kestovaippavaraston varastointi ja vaippahuoltopiste
Vaipparumbaa helpottamaan kannattaa satsata kotona kunnolliseen vaippahuoltopisteeseen, jonka välittömästä läheisyydestä löytyy uusia puhtaita vaippoja, kaikki tarvittavat voiteet, pyyhkeet yms. ja paikka, jossa säilyttää likaisia vaippoja ennen pesua.
Meillä kotona vaipanvaihtoalusta majailee pyykinpesukoneen päällä, ja sen vierestä löytyy korivaunu, jossa on puhtaita, valmiiksi kasattuja vaippoja, vaihtoalustoja, voiteet ja villahousuja yövaippojen päällä käytettäväksi. Koneen toiselta puolelta löytyy myös ämpäri, johon likaiset vaipat on helppo purkaa odottamaan pyykkäystä.
Itse olen sitä mieltä, että vaippoja kannattaa olla vain sen verran, että niitä ei pyöri nurkissa täyttämättöminä vaan ne on ”pakko” täyttää miltei heti niiden kuivuttua pesun jälkeen.
Meillä on siis aina pyykkäämättömiä vaippoja ämpärissä ja ne pestään heti, kun likaisia vaippoja on kertynyt 12-13 kpl. Tämän lisäksi on yleensä koneellinen vaippoja kuivumassa tai odottamassa kasaamista ja suunnilleen saman verran puhtaana valmiiksi täytettyinä (osa kotona, osa päiväkodissa ja osa vaippalaukussa matkakäyttöä varten). Tällä tavalla on olemassa 1-2 päivän liukumavara vaippojen kasaamista ja pyykkäämistä ajatellen, mutta vaippoja ei ole ylettömästi lojumassa ympäriinsä.
Suosittelen myös, että vaippoja täytetään etukäteen valmiiksi, eikä aleta kasata siinä vaiheessa, kun vaippaa ollaan vaihtamassa. Tämä helpottaa vaipanvaihtoa ja mahdollistaa sen, että kokemattomampikin kestovaipanvaihtaja pystyy vaihtamaan lapsen vaipan omatoimisesti.
Monesti perheessä yksi vanhemmista erikoistuu vaippojen täyttäjäksi, eikä toinen vanhempi välttämättä edes tiedä, mitä imuja vaipan sisään tulisi laittaa ja tämä on ihan ok. Ja vaikka tietäisi, mitä vaipan sisään tulee, on silti nopeampaa kasata kerralla läjä vaippoja valmiiksi ja vaippaa vaihdettaessa vain napata puhdas valmis vaippa käyttöön.
Erityisesti yövaipat saattavat sisältää melkoisen kokoelman imuja ja ne on kätevää kasata valmiiksi odottamaan käyttöä.
Vaippojen peseminen ja huoltaminen
Kestovaippoja pestään keskimäärin koneellinen kahden päivän välein. Meillä koneeseen laitetaan kerralla keskimäärin 12-13 kappaletta vaippoja, vaippoja kannattaa laittaa pesukoneen rumpuun hieman vähemmän kuin muuta pyykkiä, jotta ne peseytyvät kunnolla.
Vaipat pestään vähintään 60 asteessa, n. kerran kuukaudessa 90 asteessa (tätä kutsutaan myös keittopesuksi). Kuumemman pesun tarpeen voi yleensä haistaa, kun vaipat alkavat haista tunkkaiselle, on aika keittopestä ne. Vauvaikää isompien lasten vaippoja pestäessä usein myös lisähuuhtelut voivat olla tarpeen, jotta vaippoihin ei jää hajuja pesun jälkeen.
Vaippapyykin kanssa koneeseen voi laittaa esimerkiksi pyyhkeitä, lakanoita, harsoja ja kaikkea muuta, joka kestää 60 asteen pesun.
Pesuaineena käytämme Lumme sensitiveä, mutta muukin pesuaine käy. Kannattaa käyttää pyykinpesuainetta, jossa on alle 5 % saippuaa, jotta saippua ei tuki vaipan kuituja ja heikennä imukykyä.
Pesuainetta laitetaan myös verrattain pieni määrä, meillä n. 1 rkl pesuainetta. Tämän lisäksi kannattaa laittaa soodaa pari ruokalusikallista pesuaineen sekaan ja huuhteluaineeksi n. 0,5 dl (koneen maksimimäärä) väkiviinaetikkaa
raikastamaan ja pehmentämään vaippoja.
Kestovaipat kuivataan joko kokonaan narukuivattamalla tai siten, että
taskuvaipat ja kuoret kuivataan narulla ja imut sekä sisävaipat kuivausrummussa. Pul-laminoituja vaippoja tai muita kestotuotteita ei saa kuivata kuivausrummussa, sillä rummutus haurastuttaa niiden kosteussulkuominaisuutta ja rumpukuivatut kuoret saattavat vuotaa läpi kostuessaan.
Pul-materiaalisten tuotteiden noukkimiseen pois imujen seasta ennen kuivuriin laittamista muodostuu nopeasti rutiini ja omasta mielestäni rumpukuivaaminen helpottaa pyykkirumbaa huomattavasti.
Villatuotteet kestovaippailussa
Villa on hyvä materiaali kestoilussa sen kosteudenpitävyyden ja hyvän hengittävyyden ansiosta. Oikein hoidettu villa myös puhdistaa itse itseään, jolloin sitä tarvitsee pestä vain harvoin. Villasta valmistetaan sekä imuja vaipan sisälle että villahousuja (villiksiä), joita käytetään kestovaipan päällä estämässä kosteuden karkaaminen vaipan ulkopuolelle.
Meillä villiksiä käytetään lisävarmistuksena pul-kuorella varustetun yövaipan päällä estämässä mahdolliset ohivuodot yön aikana.
Villatuotteet tuovat oman lisähaasteensa kestoiluun, sillä niitä ei voi pestä muiden kestotuotteiden tapaan 60-90 asteessa. Tästä syystä meillä ei käytetäkään villaimuja, sillä olemme liian laiskoja erottelemaan ne likaisista vaipoista ennen pesua.
Villiksiä käyttäessä tätä ongelmaa ei ole, ne on helppo nostaa syrjään, kun ne alkavat haista ummehtuneelle ja kaipaavat siis pesua. Villatuotteet pestään villanpesuaineella villanpesuohjelmalla pyykinpesukoneessa tai käsin 30-40 asteisessa vedessä.
Villahousuja ei tarvitse pestä kovin usein, ja tässäkin hajuaisti on hyvä mittari pesutarpeelle. Meillä villikset pestään 1-2 kuukauden välein ja väliaikoina annetaan tuulettua hyvin ennen seuraavaa käyttöä.
Kestovaippakäytössä käytettävät villatuotteet tulee lanoliinittaa ennen käyttöä, jotta villasta tulee kosteudenpitävää ja itseään puhdistavaa. Villatuotteet pestään aluksi normaalisti. Ämpäriin laitetaan lanoliinia (esimerkiksi Lansinohin lanoliinivoidetta, jota käytetään myös imettäessä halkeilevien nännien hoitoon) noin herneenkokoinen nokare ja päälle tulikuumaa vettä sen verran, että lanoliini liukenee. Sekaan lasketaan kädenlämpöistä vettä, jotta saadaan aikaan 30-40 asteinen seos ja sekaan laitetaan märät villatuotteet. Varmista, että kaikki tuotteet ovat veden alla ja anna seisoa 8-12 tuntia. Tämän jälkeen purista villatuotteista ylimääräinen vesi pois ja anna kuivua.
Lanoliinikäsittely on hyvä toistaa aina muutaman pesukerran jälkeen. Suosittelen lanoliinittamaan myös perheen villasukat ynnä muut sellaiset, käsittely tekee hyvää kaikille villatuotteille.
Mikä on sopiva määrä kestovaippoja?
Oikea vastaus riippuu hieman perheen arjesta. Ollaanko enimmäkseen kotona vai menossa, käykö lapsi päiväkodissa, viettääkö paljon aikaa jonkun läheisen luona (esim. isovanhempien luona), toisin sanoen kuinka monta erillistä vaippa-arsenaalia tarvitaan.
Myös kuinka usein jaksaa pestä pyykkiä ja kuinka pedantisti jaksaa heti pestyjen vaippojen kuivuttua ne kasata valmiiksi eli haluaako pitää myös joustovaraa. Riippuu myös siitä täys- vai osakestoileeko eli käyttääkö lapsi välillä myös kertakäyttövaippoja vai käyttääkö pelkästään kestovaippoja. Ja toki, jos vaippoja käyttää useampi kuin yksi lapsi perheessä, tämä lisää myös vaippojen tarvetta.
Kaikista hardcoreimmat vanhemmat pärjäävät 10 vaipalla. Tällöin pitää pyykätä joka päivä ja heti seuraavana aamuna täyttää vaipat. Tämä on turhan HC-ratkaisu ainakin itselle. Meillä on noin 30 päivävaippaa ja 5 yövaippaa sekä kolmet villikset (ylempänä kävinkin läpi meidän pyykkäysrutiineja).
Joillain saattaa olla satoja kestovaippoja, mutta se ei ole enää tarpeellisuudella perusteltavissa.
Omalle perheelle sopivan määrän kestovaippoja löytää kokeilemalla, mutta uskon, että meidän käyttämällämme määrällä pärjää suurin osa perheistä.
Yhdistystoiminnasta tukea kestoiluun, yhteisöllisyyttä ja uusia kiinnostavia projekteja
Kestovaippailu on kiva harrastus – liittymällä Kodin kestot ry:n pääsee halutessaan tekemään kaikenlaista kivaa ja tapaamaan muita samanhenkisiä vanhempia. Suosittelen lämpimästi! Toki yhdistykseen on hyvä liittyä myös vain kannatuksen vuoksi, jos vapaaehtoistoiminta ja verkostoituminen ei kiinnosta.
Yhdistyksen nimi muuttuu tammikuussa 2018 Kodin kestot ry:ksi vastaamaan paremmin toiminnan koko skaalaa, edistämmehän kestovaippailun ohella myös muiden kodin kestotuotteiden käyttöä Suomessa!
Kodin kestot ry tekee sekä tärkeää vaikuttamistyötä kestotuotteiden käytön lisäämiseksi Suomessa että tarjoaa merkittävää tukea kestotuotteiden käyttöön esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tukihenkilö- ja kestotuotelainaamotoiminnan keinoin. Toiminta on täysin vapaaehtoispohjaista ja tarvitsee jatkuvasti uusia aktiivisia toimijoita jatkuakseen ja kehittyäkseen.
Yhdistystoiminnasta tekee helppoa se, että jokainen vapaaehtoinen voi tehdä juuri sen verran kuin hänelle sopii ja juuri sellaisiin aihealueisiin liittyen, jotka kokee itselleen sopiviksi. Saa itse valita, haluaako oppia uutta ja haastaa itseään vai tarjota yhdistykselle apua sellaisella alueella, mikä on jo valmiiksi itselle tuttu ja missä on asiantuntija.
Pienen yhdistyksen toiminnassa myös oma kädenjälki näkyy vahvasti ja on mahdollista päästä mukaan vaativiinkin tehtäviin. Monelle yhdistys tarjoaa kaivattua vaihtelua työelämän tai vanhempainvapaan lisäksi.
Itse olen saanut Kestovaippayhdistyksen hallitusvuotenani edistää itselleni tärkeää aihetta ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti, jakaa tietoa ja lisätä tietoisuutta, toteuttaa hauskoja ja vaativia projekteja sekä rakentaa uusia yhteistyökuvioita. Olen myös löytänyt uusia ystäviä ja hyödyllisiä kontakteja. On ollut ilo saada olla mukana tukemassa kestoilua ja perheiden ekologisempaa elämäntapaa Suomessa.
Jos et jaksanut lukea postausta, katso Kestovaippayhdistyksen oma kestovaippojen käyttöopas videomuodossa täältä. Ja liity mukaan toimintaamme tukemaan kestotuotteiden yleistymistä ja ekologisempaa elämäntapaa täällä.
Kestovaippojen käyttöopas jatkuu tammikuussa kestovaippasanastolla. Pysy siis kuulolla!
Rakkaudella,
Doris Tuohimaa
tapahtumavastaava 2017
Kestovaippayhdistys ry
Kestovaippayhdistys /Kodin Kestot ry
Kodin Kestot ry on valtakunnallisesti toimiva edunvalvonta- ja harrastejärjestö. Yhdistys tekee tunnetuksi nykyaikaisia kestovaippoja ja muita kestotuotteita ja toimii kestotuotteiden asiantuntijatahona.
Kodin Kestot ry:n tarkoituksena on hälventää ennakkoluuloja kestotuotteiden käyttöä kohtaan sekä edistää myönteistä suhtautumista niihin tiedottamalla ja tekemällä yhteistyötä sekä yksittäisten perheiden että päättäjien kanssa.
