Lapsi ei tottele – Tässä tapauksessa saat huutaa lapsellesi
On se kumma, kun neuvolan kuulotestissä viisivuotias kuulee erinomaisesti jokaisen piippauksen. Kotona on usein kuulohaasteita ja lapsi ei tottele. Äidin pyynnöt, käskyt ja uhkaukset kaikuvat kuuroille korville. Rupesin tutkimaan tätä kuulovikaa ja löysin seuraavan selityksen.
- Äidin pyynnöt eivät mene jakeluun. Selitys: elinympäristössämme on toistuvia ääniä, jotka jäävät taka-alalle etenkin, jos ne eivät vaadi meiltä toimenpiteitä.
- Äidin käskyt ohitetaan. Selitys: hermojen vaste kuuloaivokuorella heijasti tutkimuksessa vain sen puhujan lausumia sanoja, joihin koehenkilö oli keskittynyt.
- Äidin uhkauksiin ei reagoida. Selitys: uhkailua on niin usein, eikä uhkauksia pistetä koskaan täytäntöön.
Ihanat kamalat lapset ja heidän kasvatus
Lasten kasvatus on kyllä haastavin rasti elämässä.
Mikään ei ole samaan aikaan yhtä ihanaa ja kamalaa kuin yrittää luovia kahden uhmaikäisen, kovaäänisen, vilkkaan ja kovapäisen pikkupojan kanssa.
Ääntä tulee korotettua etenkin riehumistilanteissa, joissa on oikeasti vaaran paikkoja. Eli joka päivä monta kertaa. Siinä ei rauhalliset puheet auta. Välillä tuntuu ettei mikään äänensävy auta. Vasta kun jotain sattuu, lapset lopettavat. Hetkeksi.
Tässä tapauksessa saat huutaa lapsellesi
Huutaminen ärsyttää itseänikin. Kuitenkin eteen tuli artikkeli, jossa kerrotaan milloin on sallittua huutaa lapselle. Psykologi ja kirjailija Laura Markham listaa sallittuja huutamisen hetkiä näin: “kun lapset, esimerkiksi sisarukset, lyövät toisiaan, tai kyseessä on oikea vaara”. Synninpäästö, sillä tuollaisissa tilanteissa sitä juurikin tulee huudettua.
Kun lapsi ei tottele sinua, laske kymmeneen ja hengitä rauhallisesti
Tällainen ohje tuli eteeni googlettaessani miten saada lapset tottelemaan, ja se lähinnä huvittaa: “monesti pelkkä katse ja kielletyn puuhan tarkkailu läheltä saa lapsen lopettamaan puuhansa. Kun lapsi tekee hölmöyksiä, joiden hän tietää olevan kiellettyä, anna hänelle paheksuva katse ja siirry hänen viereensä.” Jos kaksi lasta riehuu ja leikkii tyynysotaa, kuinka moneen tepsii tuo ohje? Veikkaan, että ei kovin moneen. Vai toimiiko jollakin tuo tarkkailu läheltä, ikäänkuin ajatuksen voimalla saisi lapset rauhoittumaan?
Eikö lapsesi tottele sinua? Älä hätäänny ei hänen kuulukkaan
Lastenpsykiatri Janna Rantala sanoo, ettei lapsen kuulukkaan totella sinua aina. Miten helpottavaa. Hän on antanut mm. seuraavan ohjeen Vauva-lehden artikkelissa: “Kun haluat saada lapsen tottelemaan, perustele pyyntösi. Kerro, miksi juuri tämän taidon opettelu on tärkeää. Lapsen on helpompi noudattaa ohjeita, kun hän ymmärtää niiden merkityksen.”
Kuulostaa loogiselta, mutta entäs jos ei vaan mene perille riehumistilanteissa?
Ehkä tärkeintä on vaan yrittää luovia tämän vaiheen ohi ja iloita, että lapset oppivat koko ajan uusia taitoja.
Älämölö ja veljesten välinen tappelu kuuluu asiaan
Kerran Facebookissa kirjoittelin veljesten välisestä taistelusta. Kommentteihin tuli kymmenittäin poikien äitien kommentteja, ja samanlaista menoa tuntui olevan kaikilla. Itse olen kasvanut isosisko-pikkuveli-perheessä, ja meillä oli rauhallista. Emme kuulemma huitoneet ja heitelleet toisiamme tavaroilla.
Omakin mielikuvani on rauhallisesta lapsuudesta. Itselleni on vaikeaa ymmärtää tätä veljesten välistä taistelua, ja se ottaa koville. Onneksi mieheni kestää sitä paremmin. Eräällä ystävälläni on yksi rauhallinen poika. Kyllä hän katselee aina silmät pyöreinä meidän menoa ja päivittelee, että ehkä se yksi lapsi on helpompi kuin kaksi. On se, kaksi ei mene siinä kuin yksikin. Mutta en vaihtaisi päivääkään näiden meidän aarteiden kanssa. Ainakaan tahtoa ei kummaltakaan puutu ja se on hyvä asia elämässä pärjäämisen kannalta.
Kannustan kaikki pitämään pienen perheen välisen kehityskeskustelun näiden Janna Rantalan ohjeiden kera. Meidän ainakin pitää ottaa tämä käytäntöön. Lehmänhermoja ja rakkautta kaikille uhmaikäisten vanhemmille!
Lue myös Uhmaikä – Mikä ihana tekosyy kaikelle
