Kasvatatko lapsestasi juoruilijan? – Juorut saattavat tuhota toisen elämän
Sanoilla on suunnaton voima. Se miten puhumme muista ihmisistä vaikuttaa laajasti. Erityisesti lapsemme oppivat meiltä, miten viestimme toisista ihmisistä. Luen parhaillaan kirjaa Elä enemmän, stressaa vähemmän. Sivulla 146 vastaan tuli aihe, joka on pakko jakaa kanssanne, nimittäin Juorut. Jaan tässä artikkelissa kirjan näkemyksiä aiheesta ja allekirjoitan kaiken.
On todella tärkeää, mitä sanomme toisillemme ja toisistamme.
Vanhempina meillä on vastuu siitä, mitä sanoja käytämme ja millaisia viestejä annamme. Lapset jäljittelevät kaikkea mitä sanomme ja miten suhtaudumme toisiin ihmisiin. Sanat, joita meille sanotaan, voivat muuttaa koko käsityksemme asiasta tai ihmisestä – parempaan tai huonompaan. Sosiaalisen median vaikutusta tässä ei voi myöskään väheksyä. Some on täynnä ala-arvoista arvostelua julkisuuden ihmisistä ja vaikkapa monista meistä bloggaavista ihmisistä.
Mikä saa juoruilun tuntumaan hauskalta?
Kirjan mukaan ihmiset, jotka eivät voi kovin hyvin pitävät juoruilusta. Heistä tuntuu paremmalta, jos saavat vahvistuksen ettei muillakaan kovin helppoa ole. Monille on helpompaa puhua muista ihmisistä, kuin itsestämme. Silloin ei tarvitse ottaa vastuuta mistään tai jättää mitään pois. Olisi rehellisempää ja rakentavampaa puhua muiden kanssa itsestämme.
Kun kuulet juorun jostain ihmisestä, se jää takaraivoosi. Jos tapaat hänet myöhemmin, suhtaudut häneen negatiivisesti, etkä tunne oloasi mukavaksi. Monesti kuulee juttuja, että joillekin on sanottu ”sähän oletkin tosi mukava oikeasti”. Itsekin olen sellaiseen joskus törmännyt.
Teemme itsellemme pahaa, kun kuuntelemme juoruja tai juoruamme muista ihmisistä kielteisellä tavalla. Se tuntuu kehossakin epämukavalta. Jos sen sijaan puhut muista ihmisistä hyvää, voit itsekin paremmin.
Lapset oppivat käyttäytymismallit vanhemmiltaan
Monilta menee varmasti ohi suun monta mukavaa ihmissuhdetta vain siksi, että joku on istuttanut sontaa aivoihimme. Jos lapset kuulevat vanhempien levittävän käsityksiä, epätotuuksia ja ennakkoluloja ihmisistä, he luulevat sen olevan normaalia. Toisinaan kyse on jopa ihmisistä, joita he eivät ole edes tavanneet.
Ote kirjasta ”Kuvittele kymmenvuotias pikkutyttö, joka saa kuulla kaveriltaan, että hän on ruma. Kaveri sanoi niin luulatavasti, koska hän on mustasukkainen, turhautunut tai pahoilla mielin jostain. Se mikä istutetaan kymmenvuotiaaseen tyttöön, jää häneen kiinni. Tästä hetkestä alkaen hän ajattelee olevansa ruma. Tällaiset pienet tapahtumat saattavat saada ennen pitkää suuret mittasuhteet ja johtaa anoreksiaan, bulimiaan, ahdistukseen, pakko-oireisiin ja itsetuhoiseen käytökseen.”
Meidän on saatava lapsemme ymmärtämään, että se mitä muut ihmiset sanovat heille tai heistä, ei aina liity heihin millään tavalla.
Harjoitus: Päätä olla kokonainen päivä puhumatta kielteisesti kenestäkään. Käytä päivä siihen, että kuuntelet mitä muut sanovat toisista ympärilläsi. Tulet hämmästymään juoruilun ja negatiivisuuden määrästä. Käännä keskustelut positiivisuuteen.
Tule tietoiseksi sanoista. Käytä niitä oikein, niin ne eivät vahingoita sinua ja ympäristöäsi.
Pidä mielessäsi, että joka kerta, kun joku tulee luoksesi juoruamaan, sinuun istutetaan useimmiten epätotuus. Puhutaan toisistamme siis kauniisti ja kunnioittavasti. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta valheiden ja huhujen levittelyä tulee välttää. Tehdään maailmasta parempi paikka lastemme takia.
Lue myös Lasten tunnekasvatus – Älä siirrä omia tunnehaavojasi lapseen
