Synnytyspelko on luonnollinen tunne, johon on saatavilla apua
Suurin osa naisista suhtautuu synnytykseen luottavaisesti tai enintään pienellä jännityksellä. Joskus jännitys kuitenkin kasvaa suureksi, jolloin synnytyspelko voi estää normaalin synnytykseen valmistautumisen ja vaikeuttaa raskausaikaa.
Pelko on ihmiselle luonnollinen tunne ja se liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin. Kuitenkin liiallinen ja väärässä paikassa ilmaantuva pelontunne on psyykkinen ongelma, joka aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita ja lamaannusta.
Pahimmillaan synnytyspelko voi viedä ilon koko raskaudesta.
Pelko voi hallita odottajan mieltä jatkuvasti, sillä tulevaa synnytystä ei voi mitenkään välttää, eikä pelkoaan näin ollen pääse pakenemaan.
Monet synnytystä pelkäävät äidit saattavat toivoa hädissään keisarinleikkausta, sillä se tuntuu usein turvallisemmalta vaihtoehdolta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luonnollinen alatiesynnytys on useimmissa tapauksissa leikkausta turvallisempi vaihtoehto.
Sektiossa on suurempi komplikaatioriski, ja lisäksi siitä toipuminen vie yleensä huomattavasti pidemmän ajan kuin alatiesynnytyksestä toipuminen.
Synnytyspelon syitä on monia
Odottaja voi pelätä esimerkiksi kontrollin menettämistä, kovaa kipua, lapsen tai itsensä vahingoittumista, tai kokonaan uudenlaista ja ennenkokematonta tilannetta.
Synnytystä kun ei kukaan voi täysin ennustaa tai kontrolloida etukäteen.
Synnytyspelko voi alkaa jo ennen ensimmäistä synnytystä. Joskus pelko voi aiheuttaa sen, ettei nainen uskalla hankkiutua raskaaksi ja se voi olla vapaaehtoisen lapsettomuuden syiden taustalla. Pelkoa voivat aiheuttaa esimerkiksi synnytyskipu, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ja hallinnan menettäminen.
Joskus synnytyspelko syntyy aiemmassa synnytyksessä tapahtuneen traumaattisen tilanteen johdosta. Selkeitä tilanteita voivat olla esimerkiksi hätäsektio tai imukuppisynnytys.
Toisaalta pelko voi syntyä myös kliinisesti tavanomaisen synnytyksen johdosta. Äidille on voinut jäädä huono kuva synnytyksestä myös esimerkiksi siksi, että hän ei ole tuntenut saaneensa tarpeeksi tukea, tai on kokenut että esimerkiksi hoitohenkilökunta ei ole ollut samalla aaltopituudella hänen kanssaan.
Miten synnytyspelkoa voidaan lievittää?
Laadukkaalla ja kiireettömällä äitien ohjauksella, sekä oikean tiedon jakamisella voitaisiin lievittää monen äidin pelkoa suhteellisen helposti ja edullisesti, jo hyvissä ajoin ennen synnytystä.
Ennen synnyttäjillä oli mahdollisuus tutustua synnytyssaleihin ja synnytyslaitokseen jo raskausaikana. Nykyisin se ei kuitenkaan enää ole mahdollista.
Itse olen sattumalta päässyt tutustumaan synnytyssaliin opiskelujeni myötä. Voin rehellisesti myöntää, että jännittäisin synnytystä paljon enemmän, jos tätä kokemusta synnytyssalista ei olisi.
Synnytyssali ei sanana kuvaa tuota melko kodinomaista ja lämminhenkistä huonetta, jonne pääsin tutustumaan.
Salista mieleeni tuli lähinnä leikkaussali karuine sänkyineen ja kaakeliseinineen. Totuus oli siis aivan toinen kuin mielikuvani. Synnytyssali oli sisustettu mukavasti, ja ainakin kyseisestä huoneesta löytyi mm. kiikkutuoli, sänky, jumppapallo, erilaisia jakkaroita, sekä kylpyamme.
Valaistustakin sai säädettyä mieleisekseen, ja musiikkia oli mahdollisuus kuunnella cd-soittimesta tai radiosta.
Olin todella iloisesti yllättynyt. Synnytyslaitoksen seesteinen tunnelma tuntui oikein miellyttävältä ja turvalliselta. Ja tietenkin tieto siitä, että on alansa ammattilaisten kokeneissa käsissä, lämmittää mieltäni erityisesti.
Synnytyspelko – omakohtaisia kokemuksia
Tämä omakohtainen esimerkki kertoo mielestäni loistavasti siitä, että suhteellisen nopealla tutustumiskäynnillä oli valtava vaikutus ennakkokäsityksieni muuttumiseen.
Tärkeää olisi myös korostaa rentoutumisen merkitystä synnyttäjälle.
Stressi, kiire ja yleinen ahdistuneisuus raskausaikana saattavat pahentaa pelkoja entisestään. Jos omat voimavarat ovat jo valmiiksi tiukilla, ei edessä häämöttävä synnytys ainakaan paranna tilannetta.
Äidin stressaantuessa hänen elimistöönsä erittyy runsaasti stressihormoneita, jotka vaikuttavat mielen lisäksi myös kehon erilaisiin toimintoihin, kuten lihasten toimintaan.
Stressaantunut keho on jännittynyt ja lihakset, esimerkiksi kohtu, ei pääse silloin toimimaan optimaalisella tavalla. Tämä voi entisestään pahentaa kipuja, ja näin noidankehä on valmis.
Odottajan olisi tärkeää myös tunnistaa faktat huhupuheista. Nykyisin monet etsivät tietoa internetistä, jossa tieto voi kuitenkin olla pahimmillaan jopa täyttä valetta.
Esimerkiksi keskustelupalstat ovat omiaan lietsomaan epävarman äidin synnytyskammoa.
Omiin pelkoihin kannattaa siis etsiä tukea ammattihenkilöiden ylläpitämiltä sivustoilta, tai kysyä apua suoraan omalta kätilöltä, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Neuvolasta äiti voidaan ohjata tarvittaessa keskustelemaan peloistaan esimerkiksi sairaalan pelkopoliklinikalle.
Lisätietoja pelon syistä ja hoidosta.
Lue loppuraskauden kiusallisista oireista.
Lue vinkit mitä tehdä äitiyslomalla h-hetkeä odotellessa.
