englanninkielinen paivakoti

Englanninkielinen päiväkoti – hyvä valinta lapselle?

Onko englanninkielinen päiväkoti hyvä valinta lapselle?

Englanninkielinen päiväkoti voi avata ovia ja mahdollisuuksia myös täysin suomenkielisen perheen lapselle. Suomessa toimii myös lukuisia muita vieraskielisiä (siis muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä) päiväkoteja, mutta englanninkieliset ovat näistä yksityisistä kielipäiväkodeista määrällisesti selkeästi kaikkein yleisimpiä.

Meidän perheessä alettiin miettiä englanninkielistä päiväkotia lapsille, koska sekä minulla että puolisollani on taustalla useita ulkomailla asuttuja vuosia. Myös tulevaisuudessa perheemme viettää aikaa mitä todennnäköisimmin ulkomailla, joten englanti tuntui kielellisesti ihan järkevältä vaihtoehdolta.

Niin, meidän perheessähän siis puhutaan ihan vain rallisuomea, joten heitimme ikäänkuin tyttäremme kylmään veteen, kun hän aloitti enkkupäiväkoti-elämänsä viime vuoden elokuussa.

Ensimmäiset viikot ja kuukaudet hän oli hyvin hiljaa, sitten hän alkoi höpisemään jotakin englantia kaukaisesti muistuttavaa kieltä, ja nyt reilun puolen vuoden jälkeen hän korjaa isänsä englanninkielisiä sanavalintoja. Wow!

englanninkielinen paivakoti monikielinen

Millaista se opetus sitten käytännössä on?

Vieraskielisestä opetuksesta saatetaan käyttää eri kunnissa hieman erilaisia nimityksiä: englantipainotteinen opetus, vieraskielinen opetus, CLIL (eli Content and Language Integrated Learning), kielikylpy, kaksikielinen opetus, kielisuihku, jne. Käytettävät nimitykset ja osittain myös sisällöt ovat melko kirjavia, sillä kunnilla on paljon paikallista, itsenäistä päätösvaltaa koulutuspolitiikan suhteen.

Itse tutustuimme Helsingin englantilaispäiväkoteihin käymällä niissä. Samalla näki ja kuuli erilaisia kasvatusfilosofioita, ja näki miten asiat käytännössä toimivat.

kokemuksia englanninkielisesta paivakodista

Tottakai sitä vanhempana mietti, että millaista se mahtaa olla lapselle, kun hän menee tarhaan 3-vuotiaana eikä ymmärrä mitään, mitä hänelle puhutaan. Lapset ovat kuitenkin uskomattomia oppijoita. Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi 2-3-vuotiaat harvemmin aluksi edes leikkivät keskenään, vaan enemmänkin yksinään samassa tilassa.

Käytäntö on meillä osoittanut sen, että iän karttuessa lapsi saa ystäviä, ja samalla oma englannin kielitaito on kehittynyt. Nyt tyttäremme puhua pukeltaa jo vaikka mitä, mikä tuntuu aivan uskomattomalta täysin suomenkielisessä perheessä.

Missä englanninkielisiä päiväkoteja on?

Selkeästi eniten englanninkielisiä päiväkoteja toimii isoissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Varsinkin pk-seudulla niissä on paitsi kantasuomalaisten, myös maahanmuuttajien ja expatien lapsia. Esimerkiksi yksin Helsingissä on yli 20 kappaletta englanniksi toimivia kielipäiväkoteja, ja naapurikaupunki Espoossakin miltei saman verran.

Mikään pääkaupunkiseudulle yksin ominainen ilmiö eivät nämä päiväkodit kuitenkaan ole. Useampia englanninkielisiä päiväkoteja ja päiväkotiryhmiä on myös Turussa ja Tampereella, mutta myös huomattavasti näitä pienemmissä kaupungeissa – muutamina esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Rauma, Valkeakoski, Hamina ja Nokia.

englantipainotteinen tarha

Kuinka paljon englanninkielinen päivähoito maksaa?

Koska maassamme toimii kymmenittäin englanninkielisiä päiväkoteja ja ne ovat pääsääntöisesti yksityisiä, yleispätevän vastauksen antaminen on mahdotonta. Joissakin kunnissa niiden kustannuksia voi kattaa osittain palveluseteleillä ja tietenkin myös Kelan tuki on mahdollinen.

Muutamia esimerkkejä voidaan kuitenkin nostaa esiin, joissa kaupungin ja päiväkodin välisen sopimuksen mukaisesti päivähoitomaksu on korkeintaan sama kuin kunnallisessakin päivähoidossa. Vaihtelua hinnoissa voi kuitenkin esiintyä, joten tilanne kannattaa aina tarkistaa tapauskohtaisesti, samaten kuin erilaiset mahdollisuudet alennuksiin ja tukimuotoihin, sillä eri kunnissa toimitaan hieman eri tavoin.

Pitääkö lapsen osata englantia ennakkoon?

Useimmiten ei pidä, mutta taaskin on hyvä huomata päiväkotien välillä olevan eroja. Varsinkin pk-seudun kielipäiväkodeissa on hieman eroja kohderyhmien välillä – toiset ovat enemmänkin suuntautuneita opettamaan kieltä (ja kulttuuria) suomalaiselle ja muissa kieliympäristöissä kasvaneille lapsille, toiset ovat jo ennestään kieltä osaaville expat-perheiden lapsille suunnattuja.

Omaa lastamme esimerkkiä käyttäen voimme sanoa, että hän ei mennessään osannut sanaakaan englantia. Nyt hän puhuu ja laulaa englanniksi, vaikka on ollut päiväkodissa vasta reilut puoli vuotta ja senkin täysin osa-aikaisesti vain maanantaista torstaihin ja klo 9-12.30. Aika uskomatonta, eikö vain?

Englannin opetuksen ja kieliympäristön intensiivisyyden suhteen on myös eroja kielipäiväkotien suhteen. Joissakin tehdään käytännössä kaikki englanniksi, toisissa varsinkin nuorempien lasten kanssa toimitaan kaksikielisesti.

Omassa englanninkielisessä päiväkodissamme puhutaan ainoastaan englantia, ja siellä on lapsia ja ohjaajia ympäri maailmaa. Myös rallienglanti on sallittua. 

rallienglantia tarhassa
Vanhemmat, olkaamme huoleti: mekin saamme puhua rallienglantia ja se on ihan ok.

Englannin kielen käyttö päiväkodissa

Eri kielipäiväkodeilla on tosiaan erilaisia käytäntöjä, mutta tavallisesti taustalla on ajatus kielen arjen käytön tehokkuudesta, niin sanotusta immersiosta. Kieliympäristö itsessään saa varsinkin pienen lapsen oppimaan kieltä nopeasti – aivan samalla tavalla kuin käy lapsen äidin-/kotikielenkin kanssa.

Pienimmät aloittavat opettelun hyvin perusteista, kuten lukusanoista, väreistä, koon määreistä, yleisistä eläimistä, jne. Lorut ja leikit ovat tietenkin isossa roolissa, koska lapset oppivat helposti toistojen kautta.

Loppujen lopuksi englanninkielinen päiväkoti ja sen arki ei eroa ns. tavallisten päiväkotien arjesta mitenkään mielettömällä tavalla: puuro on porridge ja kumisaappaat rubber boots.

Kotona olemme huomanneet, että vanhempi tyttäremme selostaa omia leikkejään englanniksi. Englanninkielinen päiväkoti opetti hänelle kielen puhumisen puolessa vuodessa, siinä missä suomalainen koulujärjestelmämme ei osannut opettaa hänen isäänsä sitä ikinä puhumaan, vaikka hän aloitti englanninkielen opiskelun 3. luokalla, kävi yläasteen, kävi lukion, kävi yliopiston Englannissa englanniksi ja vieläpä yliopiston jatko-opinnotkin englanniksi, joskin Ruotsissa.

Kyllä, isä oppi kirjoittamaan englantia oikein hyvin, paremmin kuin englantilaiset itse, mutta sillä ei vielä montaa tuoppia tilata kiireisessä pubissa Manchesterissa. Siihen tarvitaan 3-vuotiasta tytärtä.

Lue täältä millainen on hyvä isä tieteen mukaan

Lue täältä yleiskatsaus päiväkodeista tai yleiskatsaus yksityisistä päiväkodeista tai ruotsinkielisistä päiväkodeista Suomessa.

Lue täältä päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmista

Mika Sievinen

Kirjoittaja on sivuston perustaja, yrittäjä ja kahden taaperoikäisen tytön isukki.

Mieltä lämmittävät lasten puuhasteluiden seuraaminen ja niihin osallistuminen. Samat asiat saavat välillä järjen keikahtamaan myös toiseen suuntaan.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös