kolmoset

Kolmoset – Meille tuli triplat!

Meille tuli triplat eli kolmoset!

Meidän kotimme on 72 neliötä. Siinä on vain kaksi makuuhuonetta, sillä kun kevättalvella 2014 saimme kuulla saavamme kolmoset (tai siis odottavamme kolmosia), meille povattiin keskenmenoa tai ennenaikaista synnytystä koko raskauden ajan.

Emme siis uskaltaneet vaihtaa silloista kaksiotamme paljon isompaan kotiin, jottei tyhjät huoneet muistuttaisi menetyksestä.

Kolmoisraskauksia on Suomessa vuosittain noin 10–15 kappaletta, ja ne ovat aina riskiraskauksia. Minulla on kolmosten lisäksi kohdussani myös verta vuotava hematooma.

Kun kolme poikaamme syntyivät suunnitellulla sektiolla raskausviikolla 34+3, he viettivät vielä kolme viikkoa sairaalassa kasvamassa. Sitten he pääsivät kotiin ja heidät laitettiin köllöttämään olohuoneessa olevalle parisängylle, joka toimittaa sohvanvirkaa.

En ikinä unohda sitä hetkeä, kun seisoin sohvan edessä ja hiukan hämmentyneenä katselin kolmea kaksikiloista vauvaa.

Mistä he siihen tupsahtivat? Siihen samalle sohvalle, jolla vain hetki aiemmin olin itse maannut valtavan mahani kanssa.

Arkeen totuttelua kolmosten kanssa

Seuraavan kuukauden pojat (kolmoset) käytännössä katsoen viettivät tuolla sohvalla. Siinä heille syötettiin litratolkulla korvikemaitoa, siinä he nukkuivat kaikki kolme saman imetystyynyn suojissa ja siitä käsin he alkoivat pikkuhiljaa katsella maailmaa.

Kolmoset

Sitten vauvat siirrettiin nukkumaan toiseen makuuhuoneista, toinen makuuhuone oli varattu kaksivuotiaalle esikoisellemme. Pian he kasvoivat ensisängystä pinnasänkyihin – ja niiden pinnasänkyjen vieressä valvoessa menikin vauvavuosi.

Kotipalvelu kävi meillä kylässä kolmisen kertaa viikossa, jotta saimme levättyä ja mummi tuli auttamaan iltahommissa.

Mitään muuta minä en sitten vauvavuodesta muistakaan.

Kävelemään poikamme oppivat jouluna 2015. Sen jälkeen asuntomme oli muutamia kuukausia hieman huvittava paikka.

Ruokapöydän tuolit säilytettiin pöydän päällä, vessan- ja kylpyhuoneen ovet oli pakko pitää lukittuina ja sohvamme oli tukittuna tyynyillä ja peitoilla, jotta sen päälle ei päässyt kiipeämään. Kaikki lipastot piti eliminoida saman tien, jottei pienet sormet jatkuvasti olleet jossain jumissa ja pinteessä.

Kolmoset taaperoina – miltä se arki nyt näyttää

Nyt poikamme ovat 2,5-vuotiaita. Asuntomme on täynnä meteliä ja sotkua. Pojat juoksevat, kiipeävät, nauravat ja tappelevat – ja pikkuhiljaa he ovat alkaneet myös jutella keskenään.

He kyselevät toistensa perään ja saattavat käydä keskusteluita pyörökuormaajista ja kaivureista. Puhetaito on tuonut jokaisen pojan persoonallisuutta entistä paremmin esille.

A-poika on pohtiva filosofi, B-poika rutiineita rakastava ja C-pojasta kaikki on yleensä ihanaa ja kivaa. Pojista A ja B ovat identtiset keskenään.

Kaikkien kolmen kolmosen identtisyys tai epäidenttisyys olisi sekin mahdollista, mutta kombo, jossa kaksi on identtisiä ja yksi ei ole, on yleisin kaikista.

Kun kolmoset syntyivät perheeseemme, oli se jonkinmoinen taloudellinen, fyysinen ja henkinen shokki.

Nyt tilanne alkaa tasapainottua. Pahimmat univajeet on saatu korjattua, olen päässyt jopa käymään fysioterapeutilla tutkituttamassa ”sotavammoja”, jotka ovat vartalooni syntyneet kolmosten raskaudesta ja vihdoin elämä neljän lapsen äitinä alkaa tuntua luontevalta.

Kun nyt katselen neljää lastani, en vain tiedä olevani onnekas, vaan myös tunnen sen.

Kuka on kirjoittaja?

Kirjoittaja Kati Ala-Ilomäki on toimittaja. Hänen blogiaan voi lukea osoitteessa www.DJoyH.blogspot.fi ja elämää kolmosten kanssa seurata instagramissa @kolmoslife.

Kolme esiteiniä – Toinen tarina kolmosista

Seiskaluokkalaiset – kaksi tyttöä ja poika. Kieli- ja ainevalinnat juuri päätetty. Miten aika on mennyt niin nopeasti?

Kolmoset

Hetki sitten sain olla jatkuvasti pukemassa, riisumassa, syöttämässä ja istumassa hiekkalaatikon reunalla. Tuntui, että elämä oli pelkkää lastenhoitoa, vaikka meillä oli apuna myös lastenhoitaja.

Olemme yrittäjiä, joten työhönpaluuni sujui pikkuhiljaa rytmittäen. Välillä tuntui, että töissä oli usein helpompaa.

Nyt kaikki tuntuu kaukaiselta ja aika kultaa muistot. En muista enää infektioastmaa ja vatsatautia, vesirokkoa ja korvatulehduksia. Yövalvomiset muistan kyllä…

Nyt mietin, miten kaikki kolme ovatkaan niin erilaisia ja ainutlaatuisia. Usein saamme olla ylpeitä heistä, vaikka sanomista välillä tuleekin. Arkemme on kolmen 13-vuotiaan kanssa siis jo melko sujuvaa.

Harrastukset värittävät viikkoa, mutta joka päivä kokoonnumme päivällispöytään, jossa myös 91-vuotias lasten isoäiti istuu. Hulinaa riittää, mutta myös rauhaa ja mukavaa yhdessäoloa.

Välillä otetaan yhteen ja perhekokouksia täytyy pitää, jotta elämä ja kasvaminen sujuisivat mallikkaasti. Koulutyöt pitää hoitaa kunnialla ja vitamiinit syödä.

Kaiken avain on ollut hyvä rytmi. Raskausviikolla 33 syntyneet tarvitsivat alussa selkeän ruokailu- ja unirytmin. Ensimmäiset vuodet olivat työntäyteisiä, kun kaikki tarvitsivat hoitoa ja syliä.

Toisella tytöllä on CP-vamma ja hän oppi kävelemään 4-vuotiaana. Viime vuonna hänelle tehtiin iso leikkaus ja taas opeteltiin kävelemään.

Koulun kaikki aloittivat samalla luokalla ja vasta yläkoulussa pääsivät eri luokille. Tytöt eivät ole identtisiä, joten harva mieltää lapsia kolmosiksi.

Nahistelua on samalla tavalla kuin muissakin lapsiperheissä. Pienenä viihtyivät keskenään leikkien, mutta nyt kaikilla on omat harrastukset ja kaverit. Kännykkä on kasvanut käteen kiinni.

Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, niistä hyvistä ja huonoista. Olen onnellinen juuri heistä-kai se murkkuikäkin joskus helpottaa:)

Kuka on kirjoittaja?

Kolmosten äiti Larissa Hukkataival on yrittäjä, sekä Suomen kolmosperheyhdistyksen hallituksen jäsen.

Suomen Kolmosperheet ry on vuonna 1994 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edustaa perheitä, joihin on syntynyt Kolmoset. Yhdistyksen tavoitteena on toimia kolmosperheiden yhteydenpitokanavana, kerätä tietoa kolmosista ja kolmosuudesta, valvoa kolmosperheiden etuja sekä jakaa mahdollisimman konkreettista tietoa kolmosista. Yhdistys on toiminut täysin vapaaehtoispohjalta ilman palkattua henkilöstöä ja rahoittaa toimintansa ainoastaan jäsenmaksutuloilla.

Kolmoset – muutama sana vielä

  • Kolmosia syntyy noin kymmeneen perheeseen vuosittain.
  • Suomen Kolmosperheet ry pyrkii mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan kolmosperheiden asemaan.
  • Kolmosperheyhdistys järjestää kolmosperheiden päivän lauantaina 4.3.2017 Lempäälän Ideaparkissa olevassa Funparkissa.

Lisätietoja yhdistyksestä ja kolmosuudesta: Puheenjohtaja Mari Kaihovaara,

Sähköpostitse: puheenjohtaja@kolmosperheet.fi

Kotisivut: www.kolmosperheet.fi

Vieraskirjoittaja

Haluatko olla mukana kertomassa tarinasi sivustollamme? Ota yhteyttä meihin rohkeasti joko yhteydenottolomakkeen kautta tai sähköpostitse info(a)lapsennimi.com

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös