Huonon sisäilman aiheuttamat oireet lapsissa ja nuorissa
Tämänkertaisen vieraskynän aiheena piti olla äidin imetyksen aikainen ja taaperon ravitsemus, mutta sisäilmaongelmat ja huonon sisäilman aiheuttamat oireet veivät voiton tällä kertaa.
Olen taas tällä viikolla lukenut lukuisia uutisia oman paikkakuntani päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmista ja joutunut kaivelemaan muutamien vuosien takaisia olosuhdekartoitusraportteja omien lasteni koulusta.
Sisäilmaongelmat ovat kuin epidemia joka leviää ympäri Suomea.
Olen itse altistunut kosteusvauriohomeille ja sädesienille lähes 20 vuotta sitten. Asuimme mieheni kanssa vuonna -71 rakennetussa omakotitalossa.
Sisätilojen kylpyhuone oli keskeneräinen ja käytimme päivittäin saunan yhteydessä olevan suihkuhuoneen pesutiloja. Ihmettelin, kun astmaoireeni vaan lisääntyivät, ja ravasin lääkärillä. Astmalääkitystä jouduttiin nostamaan.
Lisäksi oli kovaa väsymystä, mutta pistin sen gradun tekemisen piikkiin.
Sitten saimme valmiiksi kylpyhuoneen ja siirryimme remontoimaan saunaa ja sen pesutiloja. Muistan vieläkin kun ruuvimeisseli humahti kaakelin saumasta läpi. Järkytys oli suuri kun irrotimme muutaman kaakelin ja niiden alta paljastui vaalea rihmamainen kasvusto.
Hälytin heti paikalle kunnan terveystarkastajan, joka otti näytteet ja rakennustarkastajalta saimme korjausohjeet.
Tuohon aikaan apua oli vielä saatavilla nopeasti – ongelma ei ollut niin yleinen. Tuttu tarina varmasti monelle. Sittemmin olen altistunut useamman kerran sisäilman epäpuhtauksille työpaikoilla.
Olin aina ensimmäisten joukossa reagoimassa; oli selittämättömiä silmäoireita, joita lääkittiin monenlaisilla silmätipoilla, jatkuvaa poskiontelotulehduskierrettä ja antibioottikuureja, päänsärkyä ja aina lopuksi pahenevat hengitysvaikeudet.
Lopulta irtisanoin itseni. Sitten työhuoneessani vihdoin tehtiin sisäilmamittaukset ja se laitettiin käyttökieltoon. En koskaan saanut tietää mitä siellä oli.
Kului vajaa vuosi ja vanhat työkaverini rupesivat oireilemaan samankaltaisesti kuin minä.
Lasten ja nuorten altistus huonolle sisäilmalle
Valitettavasti en kuitenkaan ole ainoa perheestäni, joka on altistunut ja reagoinut voimakkaasti sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa.
Esikoisellani oli todettu migreenitaipumusta jo 7-vuotiaana. Hänen ollessaan 3. luokalla alkoivat päänsäryt lisääntyä. Samaan aikaan luokkahuone vaihtui koulurakennuksen toiseen siipeen.
Lisäksi hänelle tuli selittämätöntä väsymystä ja silmäoireita. Ja sitten pyörtymisiä, jotka ajoivat meidät lastenlääkäriin ja tarkempiin neurologisiin tutkimuksiin.
Lue myös kun hyvä sisäilma ei ole itsestäänselvyys
Huonon sisäilman aiheuttamat oireet tulivat, mutta niille ei kuitenkaan löytynyt mitään selittävää tekijää. Sitten alkoivat hengenahdistusoireet.
Lopulta paljastui, että koululla oli opettajia ja muitakin oppilaita, jotka oireilivat selittämättömästi. Olosuhdekartoituksen myötä selvisi, että koululla oli sisäilmaongelma.
Esikoiseni oireet pahenivat 5. luokan kevään aikana sellaisiksi, että hän kävi koulussa vain koepäivinä astma- ja allergialääkityksen turvin.
Myös toinen lapseni oireili jatkuvalla yskällä saman koulun toisessa siivessä. Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin siirtää lapsemme toiseen kouluun.
Se ei mennyt kivuttomasti, sillä kukapa 12-vuotias haluaisi jättää kaikki kaverinsa ja siirtyä ala-asteen viimeiseksi vuodeksi toiseen kouluun. Myöskään pikkuveli ei millään olisi halunnut luopua kavereista ja opettajasta.
Olin pitkään se tyhmä äiti, joka ei tajua mitään ja tekee lastensa elämästä yhtä kärsimystä.
Tiesin kuitenkin omasta kokemuksestani, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa. Terveys tulee ykkösenä.
Onneksi esikoiseni tunsi olonsa jo ihan toiseksi, kun kesälomaa oli kulunut pari viikkoa. Tosin tutustumiskäynnillä uuteen yläasteeseen hänelle oli tullut jotenkin hassu olo päähän ja poskiin ja kotimatkalla autossa hän kysyin minulta: ”äiti, onko tuollakin hometta?”.
Vanha homekouluhan sekin oli, tosin korjattu perusteellisesti. Korjauksista huolimatta esikoiseni on oireillut joissakin tiloissa yläasteella ja Wilman kautta olemmekin saaneet lukea, että rakenneteknisissä tutkimuksissa on löytynyt vaurioita, jotka saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Ja taas on korjattu: huonon sisäilman aiheuttamat oireet todennäköisesti jatkuvat.
Toistuvat altistukset huonolle sisäilmalle alentavat immuniteettiä, eikä terveys välttämättä enää palaa lähtötasolle. Kerran pahasti altistunut oireilee jatkossa ensimmäisten joukossa.
Itse vältän tiettyjä paikkoja ja tiloja. Haistan myös ihmisten vaatteista ja esimerkiksi papereista homeen hajun. Myös esikoiseni on kehittänyt ns. homenenän.
- Miksi omat lapseni ovat olleet ensimmäisten joukossa reagoimassa huonoon sisäilmaan?
- Mikä merkitys perinnöllisellä allergia- ja atopiataustalla on tässä yhteydessä?
- Entäpä jos äiti on sairastunut homeista ja ennen raskautta? Tai altistunut haitallisille mykotoksiineille raskausaikana?
- Mikä merkitys epigenetiikalla (epigenetiikka tutkii miten ympäristötekijät vaikuttavat eri geenien ilmenemiseen) on siinä, että toiset näyttävät reagoivan herkemmin ja nopeammin ulkoisille ärsykkeille kuten mykotoksiineille?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan arviolta jopa 600 000 – 800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille.
Jos henkilö on jo nuorena altistunut ja sairastunut huonosta sisäilmasta, voi hänen jatkossa olla vaikea valita opiskelu-, asuin- ja työpaikkaa.
Pahimmillaan homealtistuksesta voi seurata monikemikaaliyliherkkyyttä, kroonista väsymysoireyhtymää sekä autoimmuunisairauksia. Onko meillä todellakin varaa tällaiseen ihmisten terveydellä leikkimiseen?
Onko niin ettei kunnilla ole rahaa korjata homepäiväkoteja ja -kouluja? Vai onko kyse siitä, ettei asiaa oteta riittävän vakavasti? Mikä on riittävä peruste laittaa tilat käyttökieltoon? Kuka valvoo, että korjaustoimet toteutetaan siten, että tilat eivät aiheuta enää ihmisille haittaa? Näihin kysymyksiin tarvitaan vastaukset.
Ympäri Suomea on havaittavissa seuraava ilmiö: vanhempien mitta alkaa olla täysi.
Jo opetuslaissa on kirjattu, että jokaisella lapselle on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Tapahtuuko nyt näin? Kuka valvoo, että terveydensuojelulaki ja asetus toteutuvat myös lasten ja nuorten osalta päiväkodeissa ja kouluissa?
Kirjoittaja on porvoolainen diplomi-ravintoterapeutti ja kolmen lapsen äiti. Omien lasten allergiat, atopiat ja aistiyliherkkyydet sekä oma ’kamelin selän’ katkeaminen saivat hakeutumaan funtionaalisen ravitsemuksen pariin. Lisätietoja www.ravintoevita.fi
Ohessa vielä muutama huonon sisäilman aiheuttamat oireet -aiheeseen liittyvä linkki:
- Laajassa tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa opettajan oireiden ja luokkahuoneen sisäilman myrkyllisyyden eli toksisuuden välinen yhteys. Menetelmän avulla sisäilman ongelmat voidaan havaita ennen oireita.
- Vihaiset äidit
- Hengitysliitto
- Hometalkoot
- Ylen homekoulukone
- Epigenetiikasta
- Lisää epigenetiikasta
Täältä löydät aikaisemman kirjoitukseni Odottavan äidin ruokavaliosta
