tunnetaidot lapsi

Tunnetaidot: Miten harjoitella pettymysten sietämistä?

Tunnetaidot: Miten harjoitella pettymysten sietämistä?

Pettymysten sietäminen aiheuttaa useissa perheissä harmaita hiuksia, sillä moni lapsi reagoi pettymyksiin hyvin voimakkaasti. Vanhemmat taas toivovat, että lapsi oppisi säätelemään pettymyksen tunteen voimakkuutta, jottei joutuisi myöhemmin elämässään vaikeuksiin (tunnetaidot).

Tämä kirjoitus auttaa sinua ehkä ymmärtämään paremmin, miksi pettymykset aiheuttavat lapsessa niin voimakkaita reaktioita. Lisäksi saat vinkkejä siihen, miten autat lasta pikkuhiljaa kestämään epäonnistumista paremmin.

Jokainen lapsi harjoittelee tunnetaitoja. Pettymys on yksi hankalimmista tunteista, jonka säätelemistä lapsi opettelee. Tunnetaidot on viime vuosien aikana alettu ymmärtämään tärkeänä osana lapsen tervettä kehitystä sekä akateemista ja sosiaalista pärjäämistä. Lapsi oppii tunnetaitoja samalla tavalla kuin muitakin taitoja: vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tunnetaidot

Lapsen tunnetaidot kehittyvät

Pettymyksen tunne syntyy lapsella yleensä silloin, kun asiat eivät suju niin kuin lapsi haluaisi tai oli etukäteen ajatellut, tai jos lapsi ei onnistu itse niin kuin toivoi. Lapsen mieli ei ole vielä kovin joustava.

tunnetaidot

Säilyttääkseen hallinnantunteen omassa elämässään lapsi haluaa tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä ei luonnollisesti ole aina mahdollista.

Kun juusto ei menekään kokonaisena leivän päälle vaan on katkennut keskeltä, pettymyksen tunne on ihan aito.

Kun lapsi on päättänyt jotakin ja se meneekin pieleen, on tunne musertava. Mielikuva kokonaisesta juustosta leivän päällä on verrattavissa siihen, että olet miettinyt meneväsi jumppaan töiden jälkeen ja ottanut treenikamat mukaan vain huomataksesi, että jumppa on jo täynnä.

Pienellä lapsella ei ole valmiuksia laittaa asioita samalla tavalla perspektiiviin kuin aikuisella, mutta hän oppii sitä kyllä ajan kanssa (tunnetaidot). Vanhempana tämän voi toisaalta ajatella lohdullisenakin: juuston katkeaminen todella on juuri sillä hetkellä yksi lapsesi suurimmista murheista.

tunnetaidot-pettymykset

Pienelle lapselle on tyypillistä nähdä asiat mustavalkoisena. Asiat ovat joko huonoja tai hyviä. Lapsen kyky hahmottaa erilaisia harmaan sävyjä tai nähdä itsensä realistisesti vahvuuksineen ja heikkouksineen ei ole vielä kehittynyt. Tämän vuoksi myös oma itse nähdään usein yltiöpositiivisesti: “Mä olen maailman paras!” ja “Mä osaan ihan kaiken!”.

Aikuinen toki tietää, että tämä ei nyt aivan pidä paikkaansa, mutta voi niitä pettymyksen hetkiä, kun tämä valkenee myös lapselle.

Kun se legopalikka ei menekään paikalleen vaan koko vaivalla rakennettu avaruusraketti murenee. Lapsen maailmassa nämä pienet epäonnistumisen hetket todella tarkoittavat sitä, että “minä olen huono ja epäonnistunut”.

tunnetaidot-tappio-voitto

Mustavalkoisen ajattelun vuoksi pienellä lapsella on pettymyksen kohdatessaan kärjistäen kaksi reagointitapaa: syyttää kaikesta itseään tai syyttää kaikesta muita. Pikkuhiljaa kasvaessaan lapselle kehittyy kokemus siitä, että vaikka hän epäonnistuu jossakin asiassa, kyse on tosiaan vain siitä yhdestä asiasta: se ei tarkoita, että hän olisi epäonnistunut kaikessa tai olisi surkea ihmisenä. Tunnetaidot kehittyvät.

Tunnetaitojen opettaminen

Silloin kun lapsella ei vielä ole toimivia tunteidensäätelykeinoja käytössä, saattavat voimakkaat tunteenpurkaukset tuntua koko perheen mielestä raskailta (vrt. uhmaikä), ja vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus tunneilmaisun ympärillä värittyy herkästi negatiiviseksi.

Kokeile tietoisesti toisenlaista lähestymistapaa. Voisiko tunnetaitojen harjoittelusta tehdä leikkiä?

Pettymyksen_sietaminen_tunnetaito

Viisi vinkkiä vanhemmalle: miten autan lasta sietämään pettymyksiä?

Tässä viisi vinkkiä, joilla tunnetaitojen opettaminen onnistuu ja autat lasta sietämään pettymyksiä:

  1. Ota aina tunne tosissaan. Vaikka sinusta tuntuisi rasittavalta, että lapsi saa hillittömän raivo- tai itkukohtauksen näennäisesti pienestä asiasta, se on lapselle juuri sillä hetkellä iso asia. Eihän hän muuten reagoisi niin voimakkaasti! Ole vieressä, hengittele syvään ja näytä lapselle, että olet hänen puolellaan ja ymmärrät hänen pettymyksensä. Sinun ei tarvitse antaa periksi tai ratkaista asiaa niin, että pettymyksen aihe poistuu. Riittää, että lohdutat: “Voi kurja, kun kävi näin.“
  2. Tue lapsen itsetunnon kehittymistä. Kun näet lapsesi rakastavasti ja hyväksyvästi hyvine ja huonoine puolineen, lapsesi oppii myös näkemään itsensä sellaisena. Ei tarvitse onnistua kaikessa, jotta voi kokea olevansa hyvä. Koska lapsi joka tapauksessa epäonnistuu usein, on tärkeää, että hän kokee myös onnistumista usein. Auta lastasi onnistumaan ja suuntaa huomio lapsen onnistumisiin!
  3. Näytä mallia! Miten itse suhtaudut pettymyksiin? Älä hauku itseäsi epäonnistuessasi: “Mä olen ihan surkea, kun en tajunnut tuota” tai “Olen tyhmä, kun unohdin sen”. Voit puhua tunteistasi, mutta älä laajenna puhetta koskemaan itseäsi kokonaisvaltaisemmin: “Kylläpä harmittaa, että epäonnistuin, mutta ensi kerralla tiedän mitä tehdä”.
  4. Kiinnitä huomiota ulkoisiin tekijöihin: väsyneenä, nälkäisenä tai stressaantuneena pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat entistä suuremmilta, minkä vuoksi pettymysten sietäminen on vaikeaa. Kylläisenä ja hyvin nukkuneena lapsen on helpompi saada jo oppimansa tunnetaidot käyttöönsä!
  5. Ennakoi ja auta lasta varautumaan pettymyksiin. Jos pettymykset syntyvät usein siitä, että asiat eivät suju niin kuin lapsi on suunnitellut, auta häntä varautumaan tällaisiin tilanteisiin. “Meidän piti mennä autolla, mutta nyt näyttää siltä, että meidän täytyykin mennä bussilla” tai “Tuo onkin todella haastava tehtävä ja voi olla että se ei heti onnistu, mutta voit aina yrittää uudestaan!”.

Lapsi harjoittelee tunteidensäätelyä

Mikä auttaa sinua vanhempana kestämään lapsen voimakkaita pettymyksen purkauksia? Monesti on hyödyllistä pitää mielessä, että lapsi on vasta pieni ja harjoittelee tunteidensäätelyä. Ei edes voi olettaa, että lapsi jo hallitsisi tämän monimutkaisen taidon!

tunnetaidot haltuun

Joskus kuulee puhuttavan siitä, että vanhempien olisi hyvä aiheuttaa lapselle pettymyksiä, jotta lapsi saisi harjoitusta pettymysten sietämisessä. Kuten aiemmasta juustoesimerkistä voi päätellä, pettymyksiä ei varsinaisesti tarvitse lapselle aiheuttaa – niitä tulee kyllä lapsen tavallisessa arjessa eteen riittävästi.

Toisaalta pettymyksiä ei tarvitse myöskään pelätä tai vältellä. Näin vanhempi viestittää lapselle, että pettymyksen tunne ei ole vaarallinen ja siitä päästään yli. “Vaikka epäonnistuit tässä yhdessä asiassa, olet silti rakas ja riittävän hyvä sellaisena kuin olet!”

Tekstin ovat kirjoittaneet The FamilyBoostin psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen.

Vieraskirjoittaja

Haluatko olla mukana kertomassa tarinasi sivustollamme? Ota yhteyttä meihin rohkeasti joko yhteydenottolomakkeen kautta tai sähköpostitse info(a)lapsennimi.com

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös