Kesä -83, viisivuotias tyttö tuijottaa lasittunein silmin elämänsä kauneinta vaatetta. Polvimittainen persikanvärinen mekko röyhelöineen ja vihreänruskeineen sienineen, *ihastunut huokaus*. ”Onko se oikeesti mun..?”
Lähes jokaisella meistä on varmasti muistoissa ”se” vaate, joka lapsuusvuosilta on jäänyt polttomerkkinä sieluun. Se pehmeä, kaunis, kiiltävä, magee tai muhkea unelma, jota upeampaa asiaa ei varmasti koskaan ennen ollut nähnyt.
Minulla se oli sienimekko, jonka sain lahjaksi äitini ystävältä. Se oli ensimmäinen oma mekkoni. Kaikki muu oli aina siskoilta perittyä. Sienimekko oli kaunein asia mitä olin koskaan nähnyt.
Jälkikäteen olen ymmärtänyt kuinka tärkeäksi tuo ensimmäinen oma mekko muodostuikaan. Se oli MINUN oma, UUSI mekko. Tuo mekko edusti mahdollisuutta, voimaa, tahtoa ja uskoa. Se oli kuin uusi sivu elämässä. Ison tytön oma uusi vaate.
Tänä päivänä tuo upea mekko olisi kauhistus. Tyttäreni ei varmasti pukisi moista polyesterihirvitystä päälleen. Poislukien Frozen-mekko (kuvassa) ja muut prinsessa-rooliasu-glitter -pläjäykset.
Muoti muuttuu, muoti elää. Jos Wikipediaa uskoo, muoti syntyy kun tarpeeksi moni ihminen alkaa matkia toista jossain tietyssä asiassa. Yksi meidän perheen lempimerkeistä on Molo (toisessa kuvassa). Käyttäjämassansa perusteella tämän päivän muotia. Moni käyttää ja moni himoitsee. Minä en ainakaan koskaan luovu, en vain muodin, vaan myös laadun takia.
Ihmisille on tärkeää kuulua johonkin, olla osa jotakin. Minä koin vihdoin olevani muodikas ja hyväksytty, uusi mekko päälläni, kavereiden ihailevien katseiden alla. Paljon on muuttunut vuoden -83 jälkeen. Onneksi ja valitettavasti. Mutta sitä mekkoa en koskaan unohda.
Mitä muoti merkitsee sinulle? Mikä oli sinun ”sienimekkosi”?
