Kyllikki – suomalaisen kirjallisuuden synnyttämä nimi?
Suomalaisen naisen nimen Kyllikin sekä sen lyhyemmän muodon, Kyllin, on arveltu syntyneen runsautta ilmaisevista sanoista kyllä ja kyllin. Kyllikki tunnetaan muinaisrunoista kootusta Kalevalasta Lemminkäisen puolisona, Kyllikki Saarelaisena.
Nimi tuli käyttöön etunimenä viimeistään vuonna 1876, kun tunnettu kulttuuriperinteen vaalija J.R. Aspelin antoi sen tyttärensä Auran toiseksi nimeksi. Vuotta myöhemmin myös hänen toinen tyttärensä, Aino, sai samaisen toisen nimen.
Nimen yleistymiseen uskotaan vaikuttaneen eniten Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta, jossa esiintyy naishahmo nimeltä Moision Kyllikki.
Kyllikin uusi tuleminen?
Jo 1960-luvulle tultaessa Suomessa oli rekisteröity yli 61 000 Kyllikki-nimeä. Nykyaikana nimi on harvinaistunut: viimeisten hieman yli neljäntoista vuoden aikana nimen on saanut vain 453 tyttöä. Kylli-nimisiä löytyy kauttaaltaan Suomesta alle 150.
Olisiko siis hyvä aika pelastaa Kyllikit ennen kuin he katoavat kokonaan?
Kyllikin nimipäivä
Kyllikillä on ollut nimipäivä Suomen almanakassa vuodesta 1908 lähtien. Kyllikin ja Kyllin päivää vietetään 8.12. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nähdään yhteys Kyllikin ja venäjän kielestä tulleen Akylinan välillä.
Kylli vai Kyllikki?
Jos Kyllikki kuulostaa mielestäsi vanhanaikaiselta, voi lyhyempi Kylli olla hyvä vaihtoehto lapsen nimeksi.
Molemmat ovat kauniita ja runollisia nimiä ja mahdollinen vanhanaikaisuuskin tuo niille vain ylvään ripauksen kansallisromantiikan tuntua.
(Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY, 2004)
