Nyt pitäisi keksiä vauvalle nimi ja tuntuu, ettei mikään miellytä. Aluksi kaikki tuntui tottakai helpolta, kun aikaa oli vielä yhdeksän kuukautta. Pystyi lukemaan Hesaria rauhassa ja miettimään kaikenlaisia nimiä. Käytiin kävelyllä Hietaniemen hautausmaallakin, josko sieltä löytyisi inspiraatiota. Itse asiassa keksittiinkin jo hyvä nimi, mutta sitten se kätilö sanoi, että sieltä olisikin tulossa tyttö. Waldemar voisi tässä tilanteessa herättää turhaa ihmettelyä, eikä nimilautakuntakaan varmaan tykkäisi ellei alkukesän aurinko olisi saanut aikaan jotain pahemman luokan auringonpistosta.
No, tytön nimi aiheuttaakin jo pieniä paineita; varsinkin kun laskettu aika alkaa lähestyä. Hesarista ei enää saa inspiraatiota, hautausmaan nimet tuottavat kuulema huonoa onnea ja vaikka rakensimme kokonaisen bloginkin asian ympärille niin edelleen puuttuu se yksi asia: vauvalle nimi.
Mistä vauvalle nimi, kun mikään ei tunnu kelpaavan
Seuraava kysymys kuuluukin, että mistä vauvalle nimi, kun mikään ei tunnu kelpaavan. Miten olisi, jos selailisi taas täältä englantilaisia nimiä tai yrittäisi vielä kerran saada paremman puoliskon suostumaan johonkin näistä ruotsalaisista tytön nimistä. Joku kyllä kertoi, että lapsen saaminen tulee mullistamaan elämän, mut ei kukaan sanonut, että vauvan nimeäminen olisi tällainen urakka.
Tuolla kadut on täynnä Iidoja, Iineksiä, Auliksia ja Helenoita, eikä kellään niiden vanhemmalla ole ollut tällaista nimeämisdraamaa. Päässä ei enää pyöri edes kevään villitsemä hiiri, vaan yksi ainoa ajatus: mistä vauvalle nimi.
Mikä vauvalle nimeksi
Kun esittää läheisille kysymyksen, että mikä vauvalle nimeksi, niin saa kuulla mielenkiintoisia vastauksia. Yleensä selkärankaa pitkin alkaa valumaan hiki ja otsa muuttuu kirkkaaksi. Yleensä niin kohtelias käytös muuttuu yskäiseksi ja käsi alkaa väpättää. Anna ite lapselles toi nimi, käy mielessä yks tai kaks kertaa. Siis sekunnissa.
Eihän meijän pieni prinsessa voi saada tollasta mummonimeä. Tai tollasta trendikirousta. Ei olisi kai ikinä pitänyt kirjoittaa tätä blogikirjoitusta irlantilaisista nimistä, jos ei ollut valmis kuulemaan siitä poimittuja nimiehdotuksia. Norjakin on ihana maa ja ne on niin ihanan pirtsakoita, mut oliko oikeesti järkevää antaa ystävien päähän ajatuksia näistä norjalaisista nimistä. Nyt mä lähden ulos kevään aurinkoon ja kun tulen takaisin, mulla on vauvalle nimi. Joku random-tyyppi tuolla kadulla kertoo mulle ajatuksen siitä, mikä vauvalle nimeksi. Toisin kuin te muut, mähän tartun siihen.
